LbD:sta (Learning by developing) eli kehittämällä oppimisesta on tullut Laurean kohta 30-vuotisen toiminnan aikana sen pedagogiikan ja toiminnan kulmakivi. Opettajat ovat innovatiivisella toiminnallaan uudistaneet käytäntöä, tunnistaneet uuden toimintatavan, sen keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet sekä luoneet teoreettisen viitekehyksen tutkimukseen perustuen.

Hankkeissa oppimisesta pedagogiseen malliin

Laurean koulutusalat muodostuivat suurelta osin sosiaali- ja terveysalasta sekä majoitus- ja ravitsemisalasta. Niillä oli opistoasteella pitkä perinne oppimisesta aidossa työelämässä. Ammattikorkeakoulu edellytti pedagogisen  osaamisen  lisäksi sovellettua tutkimusta ja aluekehitykseen vaikuttamista.  Syntyi tarve  luoda toimintamalli, jolla soveltava tutkimus ja aluekehitys voidaan niveltää oppimiseen.

Eräs Laurean johtajiston jäsen on todennut:

Vuoden 1993 kokeiluvaiheen OPS:n tavoitteena on, että jokainen opiskelija osallistuu johonkin työelämän kehittämisprojektiin. Idea projektipohjaisesta oppimisesta on jo  viidentoista vuoden takaa. (Vidgren 2009, 98.)

Pitkittyneeseen Laurean vakinaistamisvaiheeseen eräs vastaus oli omaleimaisen pedagogisen mallin rakentaminen, jolla tavoiteltiin vahvaa sisäistä ja ulkonaista mainetta. (Vidgren 2009, 99.)   Mainetta tuli, kun Laurea nimettiin koulutuksen huippuyksiköksi Korkeakoulujen arviointineuvoston huippuyksikköarvioinnissa vuosiksi 2005 – 2006 LbD:n perusteella.  LbD:tä hyödyntävät sovellutukset olivat myös muiden Laurean neljän 1990-luvulla saadun laatu- ja huippuyksikkösaavutuksen pohjalla. Kaikissa ammattikorkeakouluissa korkeakoulupedagogiikan innovaatiot eivät olleet yhtä keskeisessä asemassa korkeakoulun strategiassa. Toki on muitakin esimerkkejä vastaavista  innovaatioista,  kuten Turun ammattikorkeakoulun innovaatiopedagogiikka tai Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun LCCE -pedagogiikka (Learning and Competence Creating Ecosystem).

Tutkivasta oppimisesta pragmatismiin

Learning by Developing -nimeä alettiin käyttää jo toimintamallin kehitysprosessin alkuvaiheessa tiedon luomista ja kognitiivisten rakenteiden konstruointia painottavan Tutkivan oppimisen (Hakkarainen ym. 2004) soveltamisen välineenä. Myöhempi perehtyminen oppimiskäsitysten tieteenfilosofisiin perusteisiin (vrt. Taatila & Raij 2011) sekä laurealainen tutkimustyö ovat kuitenkin johtaneet tunnistamaan pragmatistisen  oppimiskäsityksen LbD-toimintamallin perustana. (Raij 2012.)

Bolognan prosessin pohjalta laaditut suositukset ovat tukeneet ammattikorkeakoulujen kehittämistä. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys rinnastaa ammattikorkeakoulututkinnot yliopiston kandidaattitutkintoon ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot yliopiston maisteritutkintoon. Opetussuunnitelmaa koskevat suositukset lähtevät osaamisperusteisuudesta. LbD on  tukenut siirtymistä osaamisperusteisuuteen, jossa tavoite kuvataan osaamisena eikä vanhaan akateemiseen tapaan  kurssikirjallisuutena.

LbD:n muodostuminen Laurean yhteiseksi oppimis- ja tiedonkäsitykseksi riippui ratkaisevasti siitä, että Laurean henkilöstössä oli kasvatustieteellisen tutkijaorientaation omaavia henkilöitä, jotka pystyivät käsitteellistämään LbD:n. Raij  jäsensi  teorian ja käytännön opetuksen suhteen neljään osatekijään, joita olivat tutkittuun tietoon perustuva tietäminen, kontekstin ja sen ilmiöiden ymmärtäminen, tekemisen osaaminen sekä erilaisten tilanteiden hallintakyky. (Raij 2000, 51,142.)

Fränti ja Pirinen (2005, 37) konkretisoivat integratiivisen oppimisympäristön, joka mahdollistaa oppimisen, aluekehityksen sekä tutkimus- ja kehitystyön integroimisen. Esimerkkejä tällaisista oppimisympäristöistä olivat BarLaurea, RedLabs, Hyvinvointi-TV, Business Venture, P2P sekä Hyvinkään kriisitoiminnan simulaatioympäristö. BarLaureassa perinteiseen opetusravintolatoimintaan liitettiin tutkimus- ja kehittämistoiminta. RedLabs puolestaan on tutkimuslaboratorio, jossa opitaan yrityksiä ja aluekehitystä palvelevien tutkimushankkeiden myötä. Hyvinvointi-TV kehitti toimintamalleja digitalisaation hyödyntämiseen kotihoidossa. Business Venture tähtää yrittäjyyden kehittämiseen, ja siinä opitaan yritysten kehittämishankkeissa, samoin kuin P2P:ssä.

Raij ja Taatila osoittivat kansainvälisessä tieteellisessä artikkelissaan LbD:n tieteenfilosofiset yhteydet John Deweyn pragmaattiseen filosofiaan. Pragmaattisen tiedonkäsityksen mukaan koulutus ei ole vain akateeminen harjoitus, jolla lisätään yleistä tietoa, vaan vastaus, miksi ja mitä tulisi oppia ja mihin oppimista käytetään.  Pragmatismissa keskeinen abduktiivinen päättely hyväksyy näkemyksen, jonka mukaan maailma on äärimmäisen kompleksinen ja täynnä keskenään vuorovaikutuksessa olevia muuttujia. Pragmatismiin pohjautuva oppimisnäkemys korostaa myös jatkuvan oppimisen merkitystä tähdätessään parempien ratkaisujen syntymiseen uusissa tilanteissa. (Raij&Taatila 2012.) Nykymaailmassa pragmatismista lähtevillä oppimisnäkemyksillä on entistä suurempi sovellusarvo kuin LbD:n syntyvaiheessa.

Laureaan muodostui  tutkimus- ja kehittäjäyhteisö, joka tuotti useita väitöskirjoja,  tutkimusartikkeleita sekä käytännön pedagogisia toimintamalleja. Pirinen  kehitteli teoreettisesti integratiivista toimintamallia, joka yhdistää aluekehitystehtävän ja opiskelijakeskeisen tutkimus- ja kehitystoiminnan (Pirinen 2013).   Mäki tutki Laurean aineistoon perustuen opettajien työkulttuureja erottaen substanssi- ja opetuskeskeisen työkulttuurin ja toisaalta mosaiikkimaisen työkulttuurin (Mäki 2012).  Kallioinen (2011) määritteli opettajuuden muutoksen tavoitteeksi transformatiivisen opettajuuden, jossa opettaja on fasilitaattori, työkumppani ja valmentaja.

Pedagoginen strategia ja oppimismallin arviointi

Yksi kulmakivi LbD:n menestystarinassa on sen kytkeminen korkeakoulun strategiaan. Perinteiselle akateemisella ajattelulle keskeistä on opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Se, että koko korkeakoululle sovitaan yhteinen oppimis- ja tiedonkäsitys, on poikkeuksellista. Laureassa hyväksyttiin vuonna 2002 pedagoginen strategia, joka oli ensimmäinen Suomen ammattikorkeakouluissa. Mallin omaksumisen kannalta keskeinen merkitys oli aluerehtoreiden johtamilla henkilöstön vuosittaisilla koulutuspäivillä, joilla pedagogisen strategian ja LbD:n soveltaminen käytäntöön  olivat keskeisinä johtotähtinä. LbD:n sovellutuksia kehitettiin myös opettajien yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa  Tampereen yliopiston järjestämän PD-koulutuksen opinnäytteinä.

Kansainvälisissä arvioinneissa  LbD:n erityisenä vahvuutena nähtiin opiskelijoiden itsetunnon vahvistuminen, valmistuvien parempi työllistyminen, varhainen työelämäyhteistyö, aitojen ongelmien ratkaisutaidon kehittyminen sekä LbD.n vahva omistajuus laurealaisten keskuudessa. Haasteina nähtiin perinteinen numeroarviointi, mallin soveltuvuuden ylikorostaminen  sekä se, että kaikki eivät olleet sisäistäneet mallia. (Vyakarnam ym. 2008.)

LbD:n kehittyminen Laurean yhteiseksi oppimisnäkemykseksi on pohjautunut harmoniseen yhteistyöhön innostuneiden käytännön opettajien ja tutkimusorientoituneiden laurealaisten välillä sekä aluerehtoreiden ja yksikönjohtajien saumattomaan tukeen innovatiiviselle pedagogiselle kehittämistyölle.

Lähteitä

• Fränti, M. & Pirinen, R. 2005. Tutkiva oppiminen integratiivisissa oppimisympäristöissä. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja B 10.
• Hakkarainen, K. & Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Porvoo: WSOY.
• Kallioinen, O. 2011. Transformative Teaching and Learning by Developing. Journal of Career and Technical Education JCTE, Vol 26 Nr 2, Winter 2011, 8 – 27.
• Mäki, K. 2014. Opetustyön ammattilaiset ja mosaiikin mestarit. Jyväskylä studies in Business and Economics 109.
• Pirinen, R. 2013. Towards Regional Development by Higher Education Institutions.  Universitatis Ouluensis C 449.
• Raij, K. 2000. Toward a Profession. University of Helsinki. Department of Education. Research Report 166.
• Raij, K. & Taatila, V. 2012. Philosophical Review of Pragmatism as a Basis for Learning by Developing Pedagogy. Educational Philosophy and Theory, Vol. 44, No.8
• Raij, K. 2012. Summarising the basis of LbD for further development  – review. Laurealaisella Väylällä.
• Vidgren, M. 2009. Koulutusinnovaatiotoiminnan tukemisen ja johtamisen mallintaminen. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 178.
• Vyakarnam, S. & Illes, K. & Kolmos, A. & Madritsch, T. 2008. Making a Difference. Laurea Publications B 26.