Mitä siitä LbD:stä jäi käteen vaihto-opiskeluiden jälkeen? Laureassa siitä puhutaan, mutta onko siitä oikeasti hyötyä? Vaihto-opiskelija kokee LbD:n eri näkökulmasta, koska heillä todennäköisesti ei ole aiempaa kokemusta vastuuta ja itsenäistä työskentelyotetta korostavasta kehittämispohjaisesta oppimismallista.

Useimmat vaihto-opiskelijat tulevat Laureaan vaihtoon Espanjasta, Ranskasta, Saksasta ja Hollannista. Näissä maissa opiskelutavat ovat huomattavasti perinteisempiä kuin Laureassa. Moni vaihto-opiskelija tulee lisäksi Laureaan yliopistosta, sillä ammattikorkeakoulujen osuus eurooppalaisella korkeakoulukentällä on edelleen vähäistä. Joissakin maissa ei välttämättä ole lainkaan jakoa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Opetushallituksen mukaan samantyylisiä ammattikorkeakouluja kuin Suomessa on esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Alankomaissa (www.maailmalle.net).

Ammattikorkeakoulumaailmaan kuuluu tiivis kumppanuus työelämän kanssa. Laureassa tämä on viety vielä pidemmälle niin, että Laurean koulutuksen läpileikkaava toimintamalli perustuu ainoastaan aitoihin työelämäprojekteihin. Tätä kutsutaan kehittämispohjaiseksi oppimiseksi eli Learning by Developing (LbD). Meille laurealaisille LbD on jo itsestäänselvyys, mutta halusin selvittää, miten vaihto-opiskelijat sen kokevat. Samansuuntainen haastattelututkimus Laureassa on aiemmin tehty, jossa ryhmähaastattelun keinoin syvennyttiin kokemuksiin LbD:stä (Majakulma & Pohjola 2015).

Tässä artikkelissa tutkailen kokemuksia LbD-toimintamallista vaihto-opiskelijan silmin. Kirjoituksen tarkoituksena on siis hahmottaa LbD:n käytännönläheistä toimintamallia sekä siitä saatavia mahdollisia työelämätaitoja. Samalla kysyin, mitä mieltä vaihto-opiskelijat ovat laurealaisesta opiskelumallista ylipäätään sekä olisivatko he valmiita suosittelemaan toimintamallia myös omissa korkeakouluissaan.

Tämä oli siis artikkelin alkuperäinen aikomus. Kyselyvastausten saaminen osoittautui kuitenkin ajateltua hankalammaksi. Koronaepidemian takia kampukset suljettiin maaliskuussa 2020. Opetus ja muut tapaamiset siirtyivät verkkoon, joten tyydyin lähettämään kyselyn sähköpostitse. Poikkeavalla tilanteella on todennäköisesti ollut vaikutusta, sillä koko kevään tilanne oli kaikille uutta ja todennäköisesti aiheutti ylimääräistä stressiä. Pienen vastausporukan kesken kuitenkin selvisi se, että LbD:stä tykätään ja siitä on saatu taitoja, joista on hyötyä työelämässä.

Työelämätaitojen kehittyminen

LbD mahdollistaa henkilökohtaisten työelämätaitojen kehittymisen. Minkälaisia taitoja LbD:n kautta voi oppia? Teoriassa ehkäpä seuraavia, kuten Raij (2000) mainitsee:

• yhteistyötä opettajien, opiskelijoiden ja työelämän kanssa
• oppia tutkimaan, pohdiskelemaan ja yhdessä kehittämään
• tiedon soveltaminen käytäntöön
• ongelmanratkaisutapojen ja –taitojen kehittyminen
• verkottuminen, verkottumisen taitojen kehittyminen

Käytännössä ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan yhdessä tekemistä ja yhdessä ideoimista. Vaihto-opiskelijat vastasivat saaneensa LbD-opiskelumallista työelämässä tarvittavia samanlaisia työelämätaitoja kuin Raij mainitsee yläpuolella, kuten ryhmätyöskentelytaitoja, tutkimuksen tekemistä ja tavoitteiden saavuttamista. Raij:n yllämainittujen työelämätaitojen lisäksi he mainitsivat sosiaalisen median hyödyntämisen taidot ja projektin johtamisen ja organisoinnin taidot. Myös innovatiivisuus ja luovuus mainittiin lisäarvoina LbD:stä.

Verkottumiseen liittyviä taitoja kukaan vastanneista ei suoraan mainitse. Voisiko olla, että verkottumisen taitoja ei mielletä työelämätaidoiksi? Verkottuminen vaatii kuitenkin aktiivista roolia ja sitä voi systemaattisesti kehittää. Asiaosaamisen lisäksi verkottuminen on keino ylläpitää ja kehittää omaa asiantuntijuuttaan.

Valmiudet työelämään

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa, mikä pitää LbD-oppimisen mallin mukana muutoksessa. Raij (2000) jatkaa, että kehittämispohjainen oppiminen vaatii opiskelijalta aktiivisuutta, sitoutumista sekä asiantuntijuuden rakentamista ja jakamista erilaisissa tiimeissä. Yhteistyö työelämän kanssa rakentaa opiskelijoiden ja opettajien verkostoja eri yhteistyökumppanien kanssa.

LbD:n hyväksi puoleksi vaihto-opiskelijat mainitsevat sen, että se valmistaa opiskelijaa tulevaisuuden työelämää varten. Vastauksista kävi ilmi, että opiskelijat arvostavat oppimaansa ja sanovat myöskin työnantajan arvostavan itsenäistä työskentelyotetta. LbD opettaa asettamaan tavoitteita sekä näkemään suunnitelman syvällisemmin. LbD vaatii myös vastuuta.

Projektit ovat arkipäivää myös työelämässä. Opiskelijoiden mukaan oli vapautta valita annetun tehtävän puitteissa. Tämä sopii joillekin, mutta vaatii myös kypsyyttä pysyä aikataulussa ja tavoitteissa. Tosin vastauksissa ilmeni, että ryhmätyöskentelyssä on omat haasteensa, koska osa ryhmän jäsenistä jättää esimerkiksi osallistumatta yhteisiin suunnittelupalavereihin. Tämähän voi tapahtua myös työelämässä, jolloin tekeminen ja vastuu kasaantuvat toisille. Ehkä LbD:stä on moneksi, työelämässä tarvitaan niin asiantuntijataitoja kuin myös yleisiä työelämätaitoja työskennellä toisten kanssa.

LbD-mallin mukaisesti opiskelija joutuu sekä tarkastelemaan teoriaa että etsimään luoviakin ratkaisuja työelämästä nouseviin tilanteisiin. Tämä mainittiinkin LbD:n hyvänä puolena eli teorian linkittämisenä käytäntöön. Myös innovatiivisuuden taitojen kehittymisen koettiin tärkeäksi. Tosin joku vastaajista koki kuitenkin, että LbD-malli sopii paremmin maisteritason opiskelijoille, koska heillä on enemmän teoreettista tietoa jo valmiiksi. Näin soveltava tutkimus onnistuu paremmin ja opiskelija saa itselleenkin enemmän.

Lopuksi

Mitä siitä LbD:stä sitten jäi käteen? Vaihto-opiskelijat arvostivat sitä kovin ja uskoivat sen tuovan hyötyä tulevaisuuden työmarkkinoille. Vaihto-opiskelijat halusivat suositella vastaavanlaista opiskelumallia omissa korkeakouluissaan.

Tosin myös perinteinen luentomalli tentteineen sai vastauksissa hyväksyntää. LbD-malli saattaa olla joillekin vaihto-opiskelijoillemme niin uutta, että lukukauden mittainen aika Laureassa ei saa heitä irtautumaan jo opituista opiskelutavoista. Perinteinen oppimismalli voi olla turvallinen vaihtoehto, jossa oppimista kuitenkin myös tapahtuu. Aktiivinen ja itsenäinen opiskelumalli ei ehkä kaikille sovellukaan, jos opiskelijan energia menee oman stressitason hallintaan. LbD-toimintamallissa vapauden määrä opiskeluiden suunnittelussa ja toteutuksessa edellyttää kypsyyttä ja vastuullisuutta. Haastavuus onkin ymmärtää oma vastuu oppimisestaan.

Meidän tulee edelleen lisätä kertomista LbD-toimintamallista opiskelijalähtöisesti ja konkreettisten esimerkkien kautta Laurean kumppanikorkeakouluissa. Myös jatkuva opintojen ohjaus etenkin vaihto-opiskelijoiden keskuudessa voisi avata heidän ymmärrystään LbD:n perimmäisestä toiminta-ajatuksesta. Tosin vastauksista kävi ilmi innostuneisuus ja ymmärrys myös muiden työelämätaitojen kehittymisestä asiaoppimisen rinnalla. Se, jos mikä, osoittaa opiskelijan nopean sopeutumisen uudenlaiseen oppimistapaan.

Lähteet:

• Majakulma, A. & Pohjola, M. 2015. Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden kokemukset LbD-toimintamallista – mitä niistä opimme? Teoksessa: Niinistö-Sivuranta, S. (toim.). Iloa ja osaamista. Kehittämispohjainen oppiminen innostuksen lähteenä. Laurea Julkaisut 57.
• Opetushallituksen tuottama ja ylläpitämä verkkopalvelu: https://www.maailmalle.net/opiskelu/opas_ulkomailla_opiskeluun/tutkinnot_suomessa_ja_ulkomailla
• Raij, K. & Niinistö-Sivuranta, S. (toim.). Kehittämispohjaista oppimista – LbD –opas. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisu. 2011.
• Raij, K. 2015. Learning by Developing. Kehittämispohjainen oppiminen. 27.07.2015. Seminaariesitys.