Lempeä hoiva -hankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia käytäntöjä, joilla tehostettiin hankkeen toimintaa ja vaikuttavuutta. Tässä blogissa jaetaan muutamia esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joita voi hyödyntää ja soveltaa myös muissa kehittämishankkeissa.
Kuva: Freepik
Monipuolinen viestintä teki hankkeen näkyväksi
”Kerro tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnasta innostavasti, ymmärrettävästi ja yleistajuisesti.” Näin kannustaa Mika Launikari (2024) artikkelissaan. Hankeviestinnän yleistajuistamisen lisäksi tärkeää on myös monikanavaisuus. Muistisairaiden hoidossa käytettävien lääkkeettömien menetelmien osaamisen lisäämiseen tähtäävässä Lempeä hoiva -hankkeessa panostettiin aktiiviseen ja suunnitelmalliseen viestintään eri kanavissa.
Hankkeen aikana kirjoitettiin ja julkaistiin yhteensä 34 artikkelia ja blogitekstiä (tämä on järjestyksessään 35.). Lisäksi kolme tekstiä on vielä julkaisuprosessissa. Hoivakodeille suunnatut uutiskirjeet tarjosivat tiiviitä koonteja hankkeen etenemisestä ja toivat hanketta lähemmäs hoivakodin arkea. Kahden vuoden aikana tuotettiin kuusi uutiskirjettä. Sosiaalisessa mediassa hankkeella oli tilit Instagramissa ja LinkedInissä. Tileillä nostettiin esiin hankkeen ajankohtaisia sisältöjä, opiskelijayhteistyön tuloksia sekä alaan ja teemaan liittyviä muita uutisia. Somekalenteri (kuva 1) auttoi julkaisujen rytmittämisessä ja monipuolisen viestinnän suunnittelussa sekä viestinnän vastuiden jakamisessa.
Kuva 1. Lempeä hoiva -hankkeen some-päivitykset suunniteltiin excel-tiedostoon kalenterimuotoon.
Eri viestintätoimenpiteiden tavoitteena on ollut paitsi kertoa hankkeen monipuolisesta toiminnasta ja tuloksista, myös avata hankkeen keskeisiä teemoja ja herättää keskustelua. Viestinnässä on tuotu esiin niin hoivahenkilöstön, esihenkilöiden, muistisairaiden ja heidän omaistensa kuin hanketoteuttajien ja opiskelijoiden näkökulmaa yhteiskunnallista kontekstia unohtamatta. Monipuolinen ja aktiivinen viestintä näkyi esimerkiksi koko hankkeen ajan kasvavana sometilien seuraajien määränä sekä hankkeen päätöstapahtuman suurena osallistujamääränä.
Tehokas hankedokumentointi koko hankkeen ajan auttaa loppuraportoinnissa (Honkonen 2025). Lempeä hoiva -hankkeessa viestintätoimien dokumentointia tehtiin aktiivisesti ja järjestelmällisesti koko hankkeen ajan. Sosiaalisen median päivityskalenterin lisäksi pidettiin yllä kirjoitettujen julkaisujen listaa, muiden julkaisujen listaa sekä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa pidettyjen hanke-esittelyjen listaa. Hankkeen sosiaalisen median kanavia analysoitiin tasaisin väliajoin, jolloin saatiin ajankohtaista tietoa muun muassa hyvistä somepostauksien ajankohdista sekä teemoista. Yhdessä nämä toimenpiteet ja dokumentointi loivat näkyvyyttä ja jatkuvuutta viestintään. Hankkeen viestit eivät jääneet vain hanketoimijoiden keskuuteen, vaan saavuttivat laajasti myös käytännön toimijoita sekä alan opiskelijoita ja muita vanhustyöstä kiinnostuneita.
Opiskelijat aktiivisena osana kehittämistyötä
Kuva 2. Hankkeessa tehdyn opiskelijayhteistyön koontia (Sanna Soini 2025).
Opiskelijat olivat tärkeä osa hankkeen toimintaa (kuva 2). Hankkeeseen integroitiin sekä erilaisia opintojaksototeutuksia että opinnäytetyön tekijöitä eri koulutusaloilta niin Laurean kuin Metropolian opiskelijoista. Hankkeessa on ollut mukana yhteensä lähes 150 eri alojen opiskelijaa ja hankkeen myötä on tuotettu yli 660 TKI-opintopistettä. Hankkeen loppuun mennessä on valmistunut 12 opinnäytetyötä ja kaksi on vielä työn alla (valmistuvat syksyn 2025 aikana). Yhteistyön tuloksena on syntynyt muun muassa erilaisia materiaaleja hankkeessa tuotettuun lääkkeettömien menetelmien materiaalipankkiin. Sekä opinnäytetyöt että muut tuotokset on julkaistu hankkeen nettisivuilla ja tuotu myös esille hankkeen somekanavissa. Opiskelijat kokivat töidensä ja tuotoksiensa esiin nostamisen motivoivana ja heidän panostaan arvostavana.
Hanketiimi järjesti opinnäytetyötä tekeville opiskelijoille yhteisiä Teams-tapaamisia, joissa käytiin läpi kunkin opinnäytetyön tilanne, etenemissuunnitelmat sekä heränneet kysymykset. Tapaamiset loivat tilan yhteiselle keskustelulle ja vinkkien jakamiselle tekijöiden kesken. Tapaamiset tukivat sekä opiskelijoita että hanketiimiä, ja niitä pidettiin hyödyllisinä molemmin puolin. Yhteensä opinnäytetyötapaamisia järjestettiin kuusi kertaa (helmikuun 2024 – maaliskuun 2025 aikana). Lisäksi opiskelijoihin pidettiin yhteyttä sähköpostitse koko prosessin ajan.
Opiskelijayhteistyön tuloksena syntyi monipuolisia ja käytännönläheisiä opinnäyte- ja projektitöitä, jotka veivät hankkeen teemoja, kuten lääkkeettömiä menetelmiä ja muistisairaiden hyvää hoivaa konkreettisesti eteenpäin. Kaikkineen yhteistyö toi hankkeeseen uusia näkökulmia, ja samalla opiskelijat saivat mahdollisuuden syventyä ajankohtaiseen ja merkitykselliseen aiheeseen.
Monialainen yhteistyö vahvisti osaamista
Lempeä hoiva -hanke toimi myös oppilaitosyhteistyön vahvistajana. Kolmen ammattikorkeakoulun, Laurean, Metropolian ja Haaga-Helian välinen yhteistyö tarjosi oivallisen foorumin monialaisen osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen. Yhteistyö oli kaikkineen erittäin sujuvaa ja rikastavaa, jopa hyvinvointia lisäävää. Mukana olleet asiantuntijat toivat esiin erilaisia näkökulmia ja työskentelytapoja, joita pystyttiin jakamaan ja viemään edelleen eteenpäin. Hankkeessa rakennettiin jaettua ymmärrystä lääkkeettömien menetelmien merkityksestä hoivatyössä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ja käytettiin projektityön välineitä ja käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää jatkossakin hanketyössä ja kehittämisessä. Samalla luotiin pohjaa tulevalle yhteiselle monialaiselle kehittämis- ja tutkimustyölle.
Aina ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Vuosien aikana hanketyössä monta asiaa ja käytäntöä on jo kehitetty ja kokeiltu. Hyviksi todetut käytännöt eivät kuitenkaan leviä eteenpäin, jos niistä ei aktiivisesti kerrota. Tiedon levittäminen auttaa välttämään sudenkuoppia ja tekemästä samoja virheitä. Samalla hyviksi todetut käytänteet säästävät aikaa, tehostavat toimintaa ja parantavat hankkeen toimintaa. Onnistumisten esiin nostaminen myös lisää motivaatiota ja innostusta sekä ylpeyttä tehdystä työstä.
Lempeä hoiva -hanke päättyy, mutta sen tulokset elävät. Sisältöjen lisäksi hankkeessa syntyi toimintatapoja, jotka muodostavat hyvän pohjan uusille hankkeille, koulutuksille ja yhteistyön muodoille. Hyviksi todetut käytännöt ansaitsevat tulla jaetuiksi, sillä jaettu osaaminen kantaa myös hankkeen päätyttyä.
Kirjoittajatiedot
Kirjoittaja toimi Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeessa (2023–2025) projektipäällikkönä. Uudenmaan liiton rahoittamaa hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajina olivat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Mukana hankkeessa olivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue sekä Betesda-säätiö. Hankkeen tavoitteena oli lisätä lääkkeettömien menetelmien osaamista ja tukea niiden käyttöönottoa ja käyttöä muistisairaiden hoitotyössä.
Lähteet
