Lääkkeettömillä hoitomuodoilla voidaan vaikuttaa positiivisesti sekä hoivakotien asukkaiden että hoitajien hyvinvointiin. Lempeä hoiva -hankkeen kehittämässä Lääkkeettömien hoitomuotojen käyttöönoton mallissa annetaan käytännön työkaluja muistisairaiden hoivayksiköiden hoidon parantamiseksi lääkkeettömiä keinoja hyödyntäen. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata, miten lääkkeettömien hoitomuotojen käytön kehittämistä on tehty hoivakodeissa. Lisäksi kuvataan, millaisia vaikutuksia kehittämisellä on saatu aikaan esihenkilöiden sekä henkilökunnan näkökulmasta. Artikkeli on ensimmäinen osa artikkelisarjaa, jossa tullaan kuvaamaan tarkemmin lääkkeettömien menetelmien käytön ja sen kehittämisen näkökulmia sekä prosessia hoivakodeissa.

Väestö ikääntyy ja muistisairaus koskettaa yhä useampia niin Suomessa kuin maailmalla. Muistisairaus aiheuttaa sairastuneelle erilaisia oireita ja vaikuttaa suuresti sairastuneen toimintakykyyn sekä elämänlaatuun. Oireet lisäävät myös hoidon sekä ympärivuorokautisen hoivan tarvetta. (Kennedy ym. 2021; Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2023.) Jopa 90 prosentilla muistisairautta sairastavista on neuropsykiatrisia oireita (ent. käytösoireet) jossain sairauden vaiheessa. Tyypillisimpiä neuropsykiatrisia oireita ovat huutelu, vaeltelu, vuorokausirytmin häiriöt ja aggressiivisuus sekä mielialaan liittyvät ongelmat. (Kennedy ym. 2021.)

Kansallisten ja kansainvälisten suositusten mukaan muistisairauteen liittyviä käytös- ja muita oireita tulisi aina ensisijaisesti hoitaa lääkkeettömästi (Kennedy ym. 2021; Ya-Jing ym. 2021; Koch ym. 2022; Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2023). Tutkimusten mukaan lääkkeetön hoito ylläpitää asukkaan kognitiivista toimintakykyä, helpottaa käytös- tai psyykkisiä oireita ja arjesta selviytymistä sekä parantaa elämänlaatua (Carter ym. 2021). Lääkkeettömien menetelmien hyödyntämisen hoivassa on havaittu vähentävän muistisairaan kiihtyneisyyttä, aggressiivisuutta, apaattisuutta, ahdistuneisuutta, depressiota ja levotonta käytöstä (Kennedy ym. 2021; Ya-Jing ym. 2021; Koch ym. 2022). Lääkkeettömillä menetelmillä voidaan myös vahvistaa sairastuneen itsemääräämisoikeutta ja omanarvontuntoa (Tuomikoski ym. 2022).

Vuonna 2019 Hoitotyön tutkimussäätiö (HOTUS) julkaisi hoitosuosituksen, jonka sisältönä on lääkkeettömien menetelmien hyödyntäminen osana muistisairaan päivittäistoiminnoista selviytymistä (Hotus-hoitosuositus 2019). Lempeä hoiva -hankkeen toimijoiden käytännön kokemus hoivakodeista kuitenkin vahvistaa näkemystä, että hoitotyön suositukset eivät tavoita arkea. Lempeä hoiva -hankeidea syntyi tämän ongelman ratkaisemisesta. Hankkeen rakenne suunniteltiin järjestelmällisen kehittämistyön PDCA-mallin mukaisesti eteneväksi. PDCA-mallin perusajatuksena on, että kehitettäessä asioita opimme ja kehitymme samalla koko ajan. Sykli koostuu neljästä peräkkäisestä vaiheesta; suunnittelu (Plan), toteutus (Do), tarkistus (Check) ja toiminta (Act), ja se tarjoaa rakenteellisen ja jatkuvan parantamisen mallin (Heikkinen & Sivonen 2021).

Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata Lempeä hoiva -hankkeen vaiheet ideasta malliksi. Artikkeli on ensimmäinen osa artikkelisarjaa, jossa tullaan kuvaamaan tarkemmin lääkkeettömien menetelmien käytön ja sen kehittämisen näkökulmia sekä prosessia hoivakodeissa. Artikkelisarjaan kuuluvat alla olevat artikkelit:

1. Soini, S. 2025. Lempeä hoiva -hankkeen matka ideasta malliksi. Laurea Journal.
2. Honkonen, A., Hand, C. & Ylikahri, K. 2025. Lääkkeettömät menetelmät hoivatyössä – miten onnistunut käyttöönotto toteutetaan? Laurea Journal.
3. Ylikahri, K., Hand, C. & Honkonen, A. 2025. Lääkkeettömät menetelmät hoitotyön arjessa – kokemuksia ja käytännön oppeja Lempeä hoiva –hankkeesta. Laurea Journal.
4. Kauranen, J., Immonen, M. & Tiilikallio, P. 2025. Motivoiva johtaminen: Esihenkilön rooli työyhteisön osaamisen kehittämisessä.  Laurea Journal.
5. Immonen, M., Tiilikallio, P. & Kauranen, J. 2025. Turvallinen johtaminen: Esihenkilön rooli työyhteisön osaamisen kehittämisessä. Laurea Journal.

Lempeä hoiva -hankkeen vaiheet

Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää lääkkeettömien menetelmien osaamista ja käyttöä muistisairaiden hoivayksiköissä. Hankkeessa on luotu lääkkeettömien menetelmien käyttöönoton malli, jonka avulla hoivayksiköt voivat kehittää toimintaansa ja lääkkeettömien menetelmien osaamista. Lääkkeettömien menetelmien käyttöä lisäämällä voidaan edistää henkilökunnan ja asukkaiden hyvinvointia. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeessa on lisäksi mukana neljä uusimaalaista hoivakotia, joista yksi toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, kaksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sekä yksi Betesda-säätiön alaisuudessa. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025.)

Hanke käynnistyi syyskuussa 2023 ja päättyy kesäkuussa 2025. Hankkeen vaiheet on esitetty tiivistäen kuviossa 1. Kuvion suunnittelussa on hyödynnetty tekoälyä. Jokaisen vaiheen sisältöjä kuvataan vielä laajemmin seuraavissa luvuissa.

Kyselyllä ja havainnoinnilla luotiin yhteistä ymmärrystä

Hankkeen alkumetreillä toteutettiin alkukartoitus mukana olevien hoivakotien henkilöstölle (hoivahenkilöstö + esihenkilöt) syksyllä 2023. Kartoitus toteutettiin sähköisenä kyselynä sekä osallistuvilla havainnoinneilla hoivakodeissa. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää ja ymmärtää lääkkeettömien menetelmien käyttöä hoivakotien päivittäisessä työssä, kuulla henkilöstön näkemyksiä lääkkeettömien menetelmien käytön hyödyistä asukkaille sekä tunnistaa jo käytössä olevia hyviä käytänteitä hoivayksiköissä. Tulokset jaettiin hoivakodeille tammikuussa 2024 järjestetyssä webinaarissa ja lisäksi niitä hyödynnettiin hankkeen työpakettien 2 (esihenkilöiden muutosvalmennus) ja 3 (hoivahenkilöstön muutosvalmennus) sisältöjen suunnittelussa. Alkukartoituksen tuloksista on kirjoitettu artikkeli Gerontologia-lehteen (ks. Soini ym. 2024). Alkukartoituksen tulosten perusteella suunniteltiin esihenkilöiden muutosvalmennus sekä hoivahenkilöstön valmennuksen sisällöt. Alkukartoitus antoi myös hyvän pohjan ymmärtää lääkkeettömien hoitomuotojen käytön nykytilaa ja haasteita hoivayksiköissä.

Esihenkilöiden muutosvalmennus muutoksen perustana

Esihenkilöiden muutosvalmennus toteutettiin kevään 2024 aikana kahdessa osassa. Ensimmäiset tapaamiset pidettiin hoivakotien omien esihenkilöiden kesken ja toinen tapaaminen yhdessä kaikkien hoivakotien esihenkilöiden kanssa. Valmennuksessa käsiteltiin muun muassa motivaation ja tiimin muodostumista, psykologista turvallisuutta monimuotoisessa työyhteisössä sekä tiimiroolien tunnistamista. Yhteisen valmennuskerran tavoitteena oli tukea eri hoivakotien esihenkilöiden verkostoitumista, tarjota vertaistukea sekä jakaa hyväksi koettuja toimintamalleja lääkkeettömien hoitomuotojen käytössä monikulttuurisissa työyhteisöissä. (Immonen & Kauranen 2024; Laurea-ammattikorkeakoulu 2025.) Esihenkilöiden muutosvalmennuksen edetessä kävi ilmi, että tarvetta yhteiselle keskustelulle osaamisen johtamisesta on tarvetta ja lisäksi myös esihenkilöt kaipaavat tukea muutoksen läpivientiin vertaisilta.

Yhteistä innostusta ja matalan kynnyksen kokeiluja

Hoivakodeille järjestettiin tammikuussa 2024 työntekijöiden, asukkaiden ja omaisten yhteiset aloitustapahtumat (ks. Hand ym. 2024), joiden tavoitteena oli innostaa lääkkeettömien menetelmien käyttöön. Aloitustapahtumien jälkeen järjestettiin hoivahenkilöstölle suunnatut työpajat hoivakodeittain. Työpajan tavoitteena oli herätellä luovaa ajattelua, orientoitua lempeään hoivaan ja lisätä yhteisöllisyyttä. Tämän jälkeen käynnistettiin lääkkeettömien menetelmien kokeilut hoivakodeissa. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025.)

Kokeiluissa mukaan valitut pilottihoitajat valitsivat asukkaat, joiden kanssa lähdettiin kokeilemaan lääkkeettömiä menetelmiä. Kokeiluista ja niiden kokemuksista raportoitiin erillisellä lomakkeella. Pilottihoitajille tarjottiin sparrausta ja mahdollisuutta henkilökohtaiseen tukeen. Lääkkeettömien menetelmien kokeilut päättyivät syyskuussa 2024, jonka jälkeen järjestettiin päätöskeskustelut, joissa kuultiin, minkälaisia kokemuksia ja ajatuksia hankkeessa mukana oleminen ja lääkkeettömien menetelmien kokeilut ovat tuoneet osallistujille. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025.) Pilotointiin osallistuneet hoitajat kokivat, että sparraus sekä yhteinen keskustelu vertaisten kanssa tuki päätöksentekoa lääkkeettömien hoitomuotojen kokeiluissa. Kokeiluiden sekä vaikutusten dokumentointiin olisi kaivattu toimivampia tapoja. Lomakkeelle kirjaaminen koettiin työllistävänä ja sen takia siinä myös esiintyi puutteita.

Osaamisen kartuttamista hoivahenkilöstön nimeämistä aiheista

Kevään ja syksyn 2024 aikana järjestettiin yhteensä kolme lääkkeettömien menetelmien osaamisen kehittämistä tukevaa webinaaria. Hoivahenkilöstö oli saanut aloitustapahtumissa esittää toiveita webinaarien aiheista. Webinaarien aiheina oli muistisairaan muuttunut käytös, ravitsemus sekä montessorifilosofia. Osaamisen kehittämistä tuki myös kaikki muu hankkeessa tuotettu materiaali, kuten artikkelit ja blogit, videot, oppaat sekä opiskelijoiden tuottamat oppimis- ja kehittämistehtävät sekä opinnäytetyöt. Nämä materiaalit löytyvät hankkeen nettisivuilta kevään 2025 aikana.

Tarve täydennyskoulutusmateriaaleille sekä oman osaamisen kehittämiselle nousi vahvasti hoivahenkilöstön sekä esihenkilöiden valmennuksissa. Materiaaleilta toivottiin erityisesti, että ne olisivat helposti ja nopeasti hyödynnettävissä kiireisessä arjessa. Hankkeen aikana tuotettujen webinaarien sekä materiaalien tuotannossa on pyritty huomioimaan tätä tarvetta.

Lääkkeettömien menetelmien käyttöönoton mallin rakentamista yhteiskehittämisen menetelmin

Hankkeessa saatujen kokemusten sekä tiedon perusteella lähdettiin keväällä 2024 kehittämään Lääkkeettömien hoitomuotojen käyttöönoton mallia, jonka tarkoituksena on tarjota hoivayksiköille jäsennelty tapa kehittää omaa toimintaansa lääkkeettömämpään suuntaan. Malli sisältää käytännön ohjeita ja työkaluja sekä esihenkilöille että hoivahenkilöstölle. Mallia kehitettiin yhteiskehittämisen työpajoissa syksyn 2024 aikana sekä hankkeen ohjausryhmän jäsenten että hoivakotien henkilöstön kanssa (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025.)

Malli koostuu kolmesta osasta:

1. Artikkelisarja (5 artikkelia) lääkkeettömien hoitomuotojen käytön edistämiseksi hoivakodeissa
2. Lääkkeettömien menetelmien ideakortit hoivahenkilöstön käyttöön (kuva 2)
3. Lääkkeettömien menetelmien osaamisen kehittämiseen liittyvä materiaalipaketti.

Nämä osat vastaavat erilaisiin tarpeisiin. Artikkelisarjan avulla pyritään jalkauttamaan PDCA-mallin mukaista matalankynnyksen kehittämisen kulttuuria hoivakoteihin. Lisäksi sieltä löytyy esihenkilöille suunnattu tietoa hoitotyön käytäntöjen kehittämisen tueksi. Korttipakan avulla pyritään vastaamaan asukkaiden tarpeisiin mahdollisimman monipuolisesti tarjoamalla hoitajille keinoja tukea asukasta arjessa. Materiaalipaketti on kaikkien saatavilla ja mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen syvällisemmin korttipakan tarjoamien työkalujen lisäksi.

Hoivahenkilöstön käyttöön suunnattu Lääkkeettömien menetelmien ideakorttipakka sisältää 45 ideakorttia, joiden teemat mukailevat Hotuksen hoitosuosituksen (2019) teemoja:

• Muistisairasta huomioiva vuorovaikutus
• Musiikin hyödyntäminen hoidossa
• Luovat menetelmät
• Muistisairaan asuinympäristö
• Läheisten osallistaminen hoitoon.

Idea korttipakkaan saatiin hoivahenkilöstön yhteiskehittämisen työpajoissa suoraan hoitohenkilökunnalta. Korttipakka toimii hoitajan työn tukena päivittäisessä työssä. Kun asiakkaalla ilmenee jonkinlainen ongelma tai haaste, voi ratkaisua lähteä hakemaan yhteisen keskustelun lisäksi näyttöön perustuvista keinoista tukea asukasta.

Opit ja knopit jatkoon

Tarve lääkkeettömien menetelmien käytölle sekä osaamiselle hoivakodeissa on olemassa. Hoitajilla on olemassa perusymmärrys aiheesta, mutta hanke on vahvistanut ajatusta siitä, että osaamisen kehittäminen vaatii panostusta sekä esihenkilöiden, että hoitohenkilökunnan keskuudessa. Hankkeen aikana on havaittu, että hoivakotien esihenkilöt kaipaavat vahvistusta sekä tukea osaamisen johtamiseen sekä muutoksen aikaansaamiseksi. Toisaalta myös hoitohenkilökunta tarvitsee matalan kynnyksen keinoja sekä työkaluja kehittääkseen omaa toimintaansa asukkaiden kanssa.

Alkukartoitus ja sen tulokset ohjasivat vahvasti hankkeen suunnittelua sekä toteuttamista. Niiden pohjalta syntyi yhteinen ymmärrys siitä, mitkä ovat kehitystarpeet sekä haasteet hoivatyössä lääkkeettömien hoitomuotojen käytön näkökulmasta. Valmennuksissa käytiin hyvää ja monipuolista keskustelua alkukartoituksessa esiin nousseista teemoista ja luotiin näin pohjaa uudenlaiselle ajattelulle sekä kehittämiselle. Valmennusten sekä pilotointien aikana esihenkilöt ja erityisesti hoitohenkilökunta pääsivät käytännössä kokeilemaan matalan kynnyksen kehittämisen tapaa sekä arvioimaan vaikutuksia. Hankkeen näkökulmasta tämän kaltainen kehittämisen tapa ei ole vielä arkipäivää hoivakodeissa.

Lääkkeettömien menetelmien käyttöönoton malli suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä kohderyhmän, eli hoivakotien henkilökunnan kanssa ja sen takia sen uskotaan olevan mahdollisimman käyttökelpoinen päivittäisessä työssä. Mallin perusajatuksena on helppokäyttöisyys, joustavuus sekä muokattavuus. Hoivatyön haasteet sekä arki ovat melko samanlaisia riippumatta hoivakodista. Siksi tulevaisuudessa mallin ajattelutapaa sekä materiaaleja voidaan levittää laajemmallekin ja näin tarjota ratkaisuita sekä ideoita myös muiden kuin hankkeeseen osallistuneiden hoivakotien arkeen.

Lähteet

• Carter M, Quail Z, Bourke A, Young C. a Structured Cognitive Intervention Pathway as a decision support tool for non-pharmacological interventions within a dementia care service (Innovative practice). Dementia 2021;20(1):398–409. https://doi.org/10.1177/1471301219886243
• Hand, C., Honkonen, A., Immonen, M., Kauranen, J., Soini, S., Tiilikallio, P. & Ylikahri, K. 2024. Yhteisöllisyyttä, luovuutta ja avoimuutta – Yhteinen alku lempeään hoivaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun Geroblogi. Viitattu 2.4.2025. https://blogit.metropolia.fi/geroblogi/2024/05/29/yhteisollisyytta-luovuutta-ja-avoimuutta-yhteinen-alku-lempeaan-hoivaan/
• Heikkinen K & Sihvonen A. 2021. Kehitä ja kehity – PDSA-syklin mukainen jatkuva kehittäminen toteutuneissa oppimisprojekteissa. eSignals Research 2(1). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021101450992
• Hotus-hoitosuositus. 2019. Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä:  Parisod  H, Haapala O, Okkonen E, Saarnio R, Tuomikoski A.  Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista suoriutumisen tukeminen – lääkkeettömät menetelmät hoitotyössä. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö. Internet:  https://www.hotus.fi/hoitosuositukset/  (viitattu 28.3.2025)
• Immonen, M. & Kauranen, J. 2024. Hoivakotien esihenkilötyön tukeminen yhteiskehittämisen avulla. eSignals. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.4.2025. https://esignals.fi/kategoria/tutkimus-ja-kehittaminen/hoivakotien-esihenkilotyon-tukeminen-yhteiskehittamisen-avulla/
• Kennedy K, Forsythe D, Wagner J, Eckert M. Clinical pathways for the evidence-based management of behavioral and psychological symptoms of dementia in a residential aged care facility: a rapid review. Australasian J Ageing 2021; 40: 347–55. https://doi.org/10.1111/ajag.12990
• Koch J, Amos J, Beattie E, Lautenschlager N, Doule C, Anstey K, et al.  Non-pharmacological interventions for neuropsychiatric symptoms of dementia in residential aged care settings: an umbrella review. Int J Nurs Stud 2022;128. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2022.104187
• Laurea-ammattikorkeakoulu 2025. Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille. https://www.laurea.fi/hankkeet/l/lempea-hoiva—hyvinvointia-hoivakotien-henkilokunnalle-ja-asukkaille/ (viitattu 28.3.2025)
• Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. 2023. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin,  Societas  Geronto-logica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen  Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023.  Internet:  www.kaypahoito.fi  (viitattu 28.3.2025).
• Soini S, Honkonen A, Hand C, Ylikahri K & Tiilikallio P 2024. Lääkkeettömien menetelmien käyttö
• osana asukaslähtöistä toimintaa hoivakodeissa. Gerontologia 38 (4), 321–334. https://doi.org/10.23989/gerontologia.146170
• Tuomikoski A, Parisod H, Oikarainen A, Siltanen H, Holopainen A. Lääkkeettömien menetelmien vaikutukset muistisairautta sairastavan haasteelliseksi koettuun käyttäytymiseen – raportti järjestelmällisten katsausten katsauksesta. Muistiliiton julkaisusarja 1/2018. https://muistiliitto.fi/wp-content/uploads/2024/12/Julkaisusarja-1_2018-saavutettava-pdf.pdf (viitattu 28.3.2025).
• Ya-Jing  C,  Xiu-Xia  J,  Bei  P,  Bangwei  W,  Guang-Zhuang  J,  Qian-Qian  L, et al.  Non-pharmaco-logical interventions for older adults with depressive symptoms: a network meta-analysis of 35 randomized controlled trials.  Aging Ment Health 2021;25(5):773–86. https://doi.org/10.1080/13607863.2019.1704219
• OpenAI. (2025). Napkin (Beta-0.11.0). https://app.napkin.ai/page/CgoiCHByb2Qtb25lEiwKBFBhZ2UaJDA5ZTVlYmM1LWFlZDEtNDA1My1hMWNmLTBhYWIwMDkxNGZiZg (referred 28.3.2025).