Liikuntalaki korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan asemaa yhteiskunnan eri toimialojen kokonaisuudessa. Pääministeri Petteri Orpon Suomi Liikkeelle- hallitusohjelman tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Keskeisten toimenpiteiden joukossa on kaikkien korkeakoulujen Liikkuva opiskelu -toiminnan edistäminen. Liikunnallista toimintakulttuuria on tarkoitus kehittää yhdessä korkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Liikkuminen integroituna osaksi opiskelupäivää voi edistää opiskelijan opiskelukykyä ja hyvinvointia monipuolisesti. (OKM 2025.)

Kuva: Maksim Goncharenok / Pexels

Tutkimukset ovat osoittaneet (esim. Rechia ym. 2022, Thuy ym. 2023), että säännöllinen liikunta ei ainoastaan paranna fyysistä kuntoa, vaan sillä saattaa olla myös merkittävä vaikutus mielenterveyteen. Vähäinenkin määrä liikuntaa voi vähentää ahdistusta, lievittää masennuksen oireita ja parantaa keskittymiskykyä – kaikki nämä ovat tekijöitä, joilla on suora vaikutus opiskelumenestykseen ja elämänlaatuun. (Rechia ym. 2022; Thuy ym.2023; Kandola., Ashdown-Franks., Hendrikse., Sabiston, & Stubbs, 2019.)

Tässä artikkelissa tarkastellaan liikunnan ja mielenterveyden välistä yhteyttä sekä tuodaan esiin, miten liikkumattomuuden vähentäminen voi edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, kuinka arjen paikallaanolon tauottaminen ei vaikuta ainoastaan fyysiseen terveyteen vaan myös psyykkiseen jaksamiseen, mielialaan ja stressinsäätelyyn ja sitä kautta opiskeluhyvinvointiin. Liikunnalla ja aktiivisella elämäntavalla voi olla yllättävänkin suuria vaikutuksia mielenterveyden tukemisessa, ja siksi aihe ansaitsee erityistä huomiota nykypäivän yhä passiivisemmassa opiskeluarjessa.

Liikunnan vaikutukset kehoon ja mieleen

Liikunta ja fyysinen aktiivisuus ovat vahvasti yhteydessä mielenterveyteen. Liikkumisen on todettu sekä ehkäisevän että hoitavan masennusoireita. (Puhakka & Seppänen 2024.) Masennusoireiden taustalla on usein vähentynyt aivoperäisen hermokasvutekijän määrä, heikentynyt kyky uusien hermosolujen muodostumiseen sekä pienentynyt hippokampuksen (aivojen osa, jolla on keskeinen merkitys muistissa ja oppimisessa) koko. Liikuntaharjoittelu ja kaikenlainen liikuskelu edistää uusien hermosolujen ja verisuonten muodostumissa aivoissa ja siten tehostaa aivoperäisen hermokasvutekijöiden tuotantoa, jolla on suora yhteys kognitiivisten toimintojen parantumiseen, stressin lieventymiseen ja masennusoireisiin. Liikunta-aktiivisuuden lisäksi myös sydän – ja hengityselimistön hyvä kunto on positiivisesti yhteydessä hippokampuksen kokoon. (Potilaan lääkärilehti 2024; De Sousa 2017.)

Endorfiinit ovat aivojen välittäjäaineita (ns. hyvänolon hormoneita), jotka vastaavat erityisesti kivun ja stressin lievityksestä. Liikuntaharjoittelu ja fyysinen aktiivisuus tehostavat endorfiinien tuotantoa. Endorfiinit auttavat vähentämään kipua ja tuottavat euforisen tunteen, joka voi parantaa mielialaa merkittävästi. Liikunnan tuottama kehon lämpötilan kohoaminen on myös osittain liikunnan jälkeisten positiivisten mielialamuutosten taustalla. (Potilaan lääkärilehti 2024; De Sousa 2017.) Liikunta on myös hyvä keino ottaa etäisyyttä arjen ajoittaiseen kuormitukseen (Laukkala 2019).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kohtalaisesti kuormittavan liikunnan aiheuttamat hormonaaliset muutokset auttavat kehoa mukautumaan kaikenlaiseen rasitukseen. Liikkumisesta aiheutuva fyysinen stressi kohottaa elimistön kortisolia eli ”stressihormonia” hetkellisesti. Tämä kuitenkin parantaa aivojen kykyä sopeutua myös elämän muihin mahdollisiin stressitekijöihin. Liikunta siis auttaa hallitsemaan kortisolitasoa niin, että vaikka se hetkellisesti liikunnan myötä nousee, niin pitkässä juoksussa se pysyy kauttaaltaan matalampana, koska säännöllisen liikunnan myötä kortisolitaso nousee entistä vähemmän myös tilanteissa, joissa stressireaktion syynä on muu kuin liikunta (esimerkiksi psykososiaaliset kuormitustekijät). Liikunnan avulla keho siis sopeutuu ja oppii, ettei stressiin tarvitse reagoida voimakkaasti. (Le Nys ym. 2022.)

Liike ja liikuskelu osana opiskeluhyvinvointia

Liikkeellä ja liikuskelulla voi olla ratkaiseva merkitys oppimisessa ja kognitiivisessa kehityksessä läpi koko elämän. Tutkimuksissa on todettu merkittävä yhteys siihen, miten kehon liike ja toiminta edistävät oppimista ja ajattelua. Tätä ei ole kuitenkaan riittävästi huomioitu nykypäivän opetussuunnitelmissa, opetustiloissa, luokkahuoneissa tai luentosaleissa tapahtuvassa toiminnassa. Oppimistilat ovat usein edelleen suunniteltu niin, että opiskelijat pääasiassa istuvat ja käyttävät vain käsiänsä ajoittain viittaamiseen ja välillä kirjoittamiseen. (Sinnemäki & Lavicza 2023; Mandolesi, ym. 2018.)

Kun ihminen liikkuu, hän ei treenaa vain fyysistä kuntoaan vaan myös aivojaan. Liikunnan on todettu parantavan kognitiivisia toimintoja monin tavoin. Säännöllinen liikuskelu vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen ja ongelmanratkaisutaitoihin sekä muistiin. Nämä vaikutukset tulevat esiin jo muutaman minuutin liikuskelulla (esim. kävelytauoilla). (Laukkala 2019; Sosiaali- ja terveysministeriö 2015; Sinnemäki & Lavicza 2023.) Liikunta edistää myös innovatiivisuutta ja luovuutta sekä toimii katalysaattorina uusille ideoille ja ajatuksille (Sinnemäki & Lavicza 2023).

Päivittäisen liikkumisen lisäämisen ohella tarvitaan myös istumisen ja muun paikallaan olon vähentämistä (Laukkala 2019; Sosiaali- ja terveysministeriö 2015). Tutkimusnäyttö osoittaa liiallisen paikallaan olon olevan terveysriski, vaikka henkilö liikkuisikin vapaa-ajallaan terveysliikuntasuositusten mukaisesti (Pesola ym. 2016). Pitkäkestoisella istumisella ja paikallaan ololla voi olla myös vaikutusta mielenterveyteen. Sen on todettu lisäävän mielenterveyshäiriöiden riskiä ja olevan yhteydessä heikompaan elämäntyytyväisyyteen. (Sanchez-Villegas ym. 2008; Rhodes ym. 2012.)

Tietoisuutta tästä aiheesta tulisi korkeakouluyhteisöissä lisätä tuomalla esiin liikkumisen hyödyt vireystilan ylläpitämiseen ja oppimistuloksiin. (Opiskelijoiden Liikuntaliitto 2021). Opetukseen sisällytetty liikkumisen edistäminen on perusteltua monestakin syystä. Liikkuminen ja paikallaanolon tauottaminen oppituntien aikana parantaa opiskelijoiden keskittymiskykyä ja vireystilaa. Sillä on myös myönteinen vaikutus tarkkaavaisuuteen, muistiin, ongelmanratkaisuun ja toiminnanohjaukseen (Nirhamo, Koskinen, Peotta & Jokiranta 2023.) Oppimisympäristöt tulisi suunnitella aktiivisuutta tukevaksi, jossa liike on osana opetusta esimerkiksi ryhmätyöskentelyn, käytännön kokeilujen sekä paikka – ja tilavaihteluiden avulla. Myös oppitunnit tulisi suunnitella niin, että ne tukevat liikettä ja liikuskelua. (Sinnemäki & Lavicza 2023.)

Liike on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ytimessä

Liike ja liikuskelu ovat hyvin keskeisiä tekijöitä opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa. Liikkuminen ei ainoastaan edistä kehon terveyttä, vaan sillä on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia myös mielialaan ja stressinsäätelyyn. Se nostaa myös mielialahormonien tasoa ja tuo hyvänolon tunteen.

Liikkeen rooli oppimisessa on merkittävä. Liikkuminen parantaa aivojen toimintaa ja muistia sekä auttaa säilyttämään opittuja asioita paremmin myös pitkäkestoisessa muistissa.

Jo pienillä teoilla – kuten paikallaanolon katkaisemisella ja lyhyellä liikuskelutuokiolla oppitunnin aikana – voidaan saada aikaan useita hyötyjä hyvinvoinnille ja oppimiskyvylle. Tietoisuuden lisääminen liikkumisen merkityksestä korkeakoulun opiskeluarjessa on tärkeää, jotta yhä useammalle opiskelijalle annetaan mahdollisuus liikkumiseen ja sitä kautta sekä psyykkisen että fyysisen hyvinvointinsa tukemiseen.

Lähteet

• De Sousa, C., Sales, M., Rosa, S., Lewis, E., de Andrade, V. & Simões, G. 2017. The antioxidant effect of exercise: a systematic review and meta-analysis. Sports Medicine (Auckland), 47(2), 277-293.
• Kandola, A., Ashdown-Franks, G., Hendrikse, J., Sabiston, C. & Stubbs, B. 2019. Physical activity and depression: Towards understanding the antidepressant mechanisms of physical activity. Neuroscience & Behavioral Reviews 107, 525-539.
• Laukkala, T. & Kukkonen-Harjula, K. 2019. Liikunta tukee mielen toipumista. Katsausartikkeli. Lääkärilehti 46/2019, 2650 – 2654.
• Le Nys, D., Anderson, K., Ofosu, E., Ryde, G., Connelly, J. & Whittaker, A. 2022. The effects of physical activity on cortisol and sleep: A systematic review and meta-analysis. Psychoneuroendocrinology 143, 105843.
• Mandolesi, L., Polverino, A., Montuori, S., Foti, F., Ferraioli, G., Sorrentino, P., & Sorrentino, G. 2018. Effects of physical exercise on cognitive functioning and well-being: Biological and psychological benefits. Frontiers in Psychology, 9, 509.
• Nirhamo, Essi., Koskinen, Saara., Peotta, Hanna-Mari & Jokiranta, Kaisa. 2023. Opetukseen sisällytetty liikkuminen edistää oppimista ja tuo vireyttä päivään. Mieli liikkeelle: Hyvinvoinnin ja liikkumisen edistäminen oppilaitoksissa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Opetus – ja kulttuuriministeriö.
• Opiskelijoiden Liikuntaliitto 2021. https://www.oll.fi/opiskelijalle/. Viitattu 7.4.2025. https://okm.fi/-/suomi-liikkeelle-ohjelman-liikkuva-opiskelu-kehittamisavustukset-korkeakouluille. Viitattu 28.5.2025.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2025. Suomi liikkeelle-ohjelman Liikkuva opiskelu-kehittämisavustukset korkeakouluille.
• Potilaan lääkärilehti 2024. Liikunnan vaikutukset mielialaan. Viitattu 28.2.2025.
• Puhakka, S. & Seppänen, M. 2024. Luonnosta lisää liikettä ja mielen hyvinvointia. Liikunta & Tiede 61 (5): 5/24: 45-47.
• Recchia F., Leung C., Chin, E., Fong, D., Montero, D., Cheng, C., Yau Yu. & Siu, P. 2022: Comparative effectiveness of exercise, antidepressants and their combination in treating non-severe depression: a systematic review and network meta-analysis of randomised controlled trials. British Journal of Sports Medicine, 56 (23),1375-1380.
• Rhodes R., Mark R. & Temmel C. 2012. Adult sedentary behavior: a systematic review. American Journal of Preventive Medicine. 42 (3): 3-28.
• Sanchez-Villegas, A., Ara, I., Guillén-Grima, F., Bes-Rastrollo, M., Varo-Cenarruzabeitia, JJ. & Martínez-González, MA. 2008. Physical activity, sedentary index, and mental disorders in the SUN cohort study. Medicine and Science in Sports and Exercise. 40 (5), 827-834.
• Sinnemäki, J. & Lavicza, Z. 2023. Liike näkyy oppimisessa – ja lisää hyvinvointia. Liikunta & Tiede 60(5) 5/23: 35-37).
• Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Viitattu 7.4.2025.
• Thuy, P., Nguyen, H., Tram Ha, P.M., Tong, T., Bramer, W., Hofman, A., Lubans, D., Vernooij, M. & Rodriguez‑Ayllon, M. 2023. Mechanisms Linking Physical Activity with Psychiatric Symptoms Across the Lifespan: A Systematic Review. Sports Medicine. (Auckland) 53 (11), 2171-2190.
• Vähä-Ypyä, H. & Husu, P. 2025. Paikallaanolon terveysmerkitys. UKK-Insitiuutti. Viitattu 28.3.