Hyvinvointi & terveyden edistäminen 12.5.2025

Liike lisää monipaikkaista tietotyötä tekevien hyvinvointia

Teksti | Jenna Pennanen

Työtä tehdään nykyisin yhä enemmän monipaikkaisesti ja vahvasti verkon välityksellä. Työn teon tavat ja käytänteet ovat monipuolistuneet viime vuosina hurjasti ja teknologistuminen on tuonut siihen uudenlaisia piirteitä, jotka asettavat vaatimuksia myös hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Ammattikorkeakoulun asiantuntijat tekevät tietointensiivistä työtä monipaikkaisesti. Heidän hyvinvointiinsa on syytä kiinnittää huomiota. Liikkuminen, tavalla tai toisella, työpäivän aikana on yksi tehokas keino huolehtia niin yksilöiden ja tiimien kuin kokonaisten yhteisöjenkin hyvinvoinnista.

Kuva: Degimages / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)

Tämä artikkeli tarkastelee monipaikkaisen tietotyön piirteitä ja niiden yhteyttä hyvinvointiin. Artikkeli esittelee hyvinvointia kohentavia pieniä liikettä sisältäviä tekoja, joita jokainen tietotyötä monipaikkaisesti tekevä voi omaksua ja toteuttaa omassa työarjessaan. Artikkeli pitää sisällään myös 3AMK Liikuttaa -hankkeen toimesta korkeakouluyhteisön tiimeiltä kerättyjä liikelupauksia, jotka konkretisoivat, kuinka jokainen voi lisätä liikettä ja liikkumista arkeensa ja sitä kautta huolehtia paremmin niin omasta kuin työkavereidenkin jaksamisesta ja hyvinvoinnista.

Korkeakouluyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen liikkeen keinoin

3AMK Liikuttaa -hankkeessa kehitetään korkeakoulukulttuuria liikkeen keinoin tukemaan oppimista, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hankkeen keinoja korkeakouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseksi ovat muun muassa tiimikohtaisesti tehtävät ja toteutettavat liikelupaukset, hyviä käytänteitä ja ideoita sisältävän liikepankin kokoaminen, liikeagenttitoiminnan käynnistäminen ja sen juurruttaminen työ- ja opiskeluarkeen, opiskelukykyisyyttä edistävien pedagogisten käytänteiden luominen sekä erilaisten pilottien ja interventioiden järjestäminen muun muassa opiskelijoiden arjen aktivoimiseksi. Myös korkeakoulujen johtajat haastettiin miettimään sitoutumista liikkeen lisäämiseksi korkeakouluissa.

Työpaikalla ja työyhteisöissä liikemyönteinen ja liikunnallinen kulttuuri voi näkyä hyväksyntänä, jolloin työn lomassa on sallittua, jopa suotavaa, venytellä, pitää palavereita seisten tai kävellen, osallistua taukojumppaan tai liikkua yhdessä työkavereiden kanssa (Työterveyslaitos 2024). Koska korkeakoulun jäsenet työskentelevät ja opiskelevat monipaikkaisesti, on liikkeen oltava toteutettavissa riippumatta työnteon paikasta tai ajasta. 3AMK Liikuttaa -hankkeessa liikkeellä tarkoitetaan laajasti määriteltynä kaikenlaista aktiivisuutta. Liike voi olla esimerkiksi mikrotauon pitäminen kohdentamalla katsetta kaukaisuuteen tai liikuskelua osana työn tekemistä. Liike käsitetään tässä yhteydessä laajasti pienestä liikkeestä liikuskeluun ja aina rivakampaan liikuntaan, jotta se soveltuisi jokaisen korkeakoulutoimijan arkeen.

Monipaikkainen mobiili tietotyö

Monipaikkaisuudella tarkoitetaan fyysisten tilojen, tieto- ja viestintäteknologian tarjoamien virtuaalisten tilojen ja yhteistyöskentelyyn tarkoitettujen alustojen sekä sosiaalisen ympäristön yhdistelmää. (Eskelinen, Kuula, Bordi, Heikkilä-Tammi, Larjovuori, Mansner & Miettinen 2024). Monipaikkaiseen työhön liittyy myös mobiilin työn käsite, joka tarkoittaa sähköisten viestintä- ja yhteistyövälineiden tukemana tehtyä paikkariippumatonta eli liikkuvaista työtä. Mobiili työ on hyvin itsenäistä ja vaihtelevaa, vaikkakin se vaatii työntekijöiltä kykyä hallita erilaisia tilanteita vaihtuvissa toimintaympäristöissä. (Kauppinen, Mattila-Holappa, Perkiö-Mäkelä, Saalo, Toikkanen, Tuomivaara, Uuksulainen, Viluksela, &Virtanen 2013; Vilkman 2016.) Mobiili työ ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että työpäivän aikana tulisi varsinaisesti liikuttua terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tarpeeksi.

Korkeakoulussa niin työntekijät kuin opiskelijat tekevät fyysisesti passiivista, mutta kognitiivisesti kuormittavaa tietointensiivistä työtä. Ominaispiirteitä tämän tyyppiselle työlle ovat aikapaine, työtehtävien pirstaleisuus ja päällekkäisyys, työasentojen staattisuus, näyttöpäätteen käyttö, ja mahdollisesti epäsäännöllinen työaika. Työasentoja tulisi vaihdella ja istumista tauottaa, sillä yhtäjaksoisella istumisella on terveyshaittoja, joita ei voi täysin poistaa harrastamalla liikuntaa työpäivän jälkeen. Näyttöpäätteillä paljon istumatyötä tekevän on tärkeää katkaista istumista pitkin päivää ja lepuuttaa myös silmiään erilaisista näytöistä. Jo pelkät seisomaan nousut ja hetkellinen irrottautuminen tietokoneelta aktivoi elimistöä ja mieltä. (Työterveyslaitos 2024.)

Tietotyö on tiedon parissa tehtyä ajatustyötä, jossa tarvitaan hyvää huomiokykyä ja muistia, kykyä ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä. Tietotyö on usein myös hyvin intensiivistä. (Työturvallisuuskeskus.) Liikkuminen auttaa pitämään yllä hyvää vireystasoa ja esimerkiksi tukee tarkkaavaisuutta sekä vähentää hermostuneisuutta (Työterveyslaitos 2024). Boijer-Spoof Heikinheimo ja Ilmivalta (2022) puhuvat aivotyöstä, jolla he tarkoittavat juuri tiedolla työskentelyä. Heidän mukaansa sille tyypillistä on monitekeminen eli ”multitaskaus”, kielellinen työskentely kuten kirjoittaminen, lukeminen ja kuunteleminen, yksityiskohtien muistaminen ja useiden laitteiden ja ohjelmien käyttäminen sekä erilaiset häiriöt ja aikapaine. Tietotyön vaatimukset ovat kiistatta suuret, ja ne voivatkin olla suuri riski hyvinvoinnille.

Boijer-Spoof Heikinheimo ja Ilmivalta (2022) kehottavat tietotyöläisiä tauottamaan työtä usein ja terävöittämään ajattelua liikkeen keinoin. Heidän mukaansa työpäivän aikaiset pienet liikuntarupeamat lisäävät sekä työtehoa että hyvinvointia. Jopa kolmen minuutin rivakka liikunta parantaa kognitiivista suorituskykyä, jota tietotietyötä tehdessä tarvitaan. (Ishihara, Drolletteb, Ludygac, Hillman & Kamijoe 2021). Tauotuksen merkitystä tukee tutkimus, jossa selvisi, että 20 minuuttia kestävässä tehtävässä tarkkaavaisempia olivat henkilöt, jotka pitivät viiden minuutin tauon tehtävän aikana. Tarkkaavaisuutta tehokkaammin lisäsi tauon aikana kuunneltu musiikki, vaikka ohjelmatonkin tauko kasvatti tarkkaavaisuutta paremmin kuin tauon pitämättä jättäminen. (Rees, Wiggins, Helton, Loveday & O´Hare 2017.) Säännölliset ja usein pidetyt tauot siis kannattavat.

Hyvinvointiin vaikuttavat monipaikkaisen tietotyön piirteet

Monipaikkaisen tietotyön keskeisiä piirteitä ovat sen ajallinen jousto, työn tekemisen liikkuvuus ja työn toteuttaminen teknisillä välineillä digitaalisuutta monipuolisesti hyödyntäen. On selvää, että vaihtoehtoiset ja monipuoliset tavat tehdä töitä edellyttävät jokaiselta resilienssiä sekä uudenlaista sitoutumista, totuttelua ja hyvinvointiin panostamista. Vaikka yksilöllä itsellään on vastuu monipaikkaisuuteen ja tietotyöhön liittyvien piirteiden hallinnan opettelusta ja haltuun ottamisesta sekä hyvinvoinnistaan huolehtimisesta, on myös organisaation toimintakulttuurilla ja -käytänteillä iso rooli monipaikkaisen tietotyön hyvinvointipotentiaalin lunastamisessa. Se edellyttää johtamista, arkeen sanoitettuja käytäntöjä, tarkoituksenmukaisia työvälineitä ja tiloja sekä laaja-alaista yhteistyötä ja hyvinvointiin kannustavaa asennetta. (Kauppinen ym. 2013.)

Työaika rakentuu tämän päivän työelämässä eri lailla kuin ennen, joka voi tehdä työajan säätelystä hankalaa, myös tauot saattavat unohtua. Monipaikkaisessa työssä on mahdollisuus säädellä, koordinoida, rytmittää ja parhaimmassa tapauksessa myös hallita työaikaa, mutta työajan joustavuus voi olla myös kuormitustekijä, mikäli työ valuu esimerkiksi vapaa-ajalle, joka on jopa tyypillistä tämän päivän työelämässä. (Boijer-Spoof Heikinheimo & Ilmivalta 2022; Eskelinen ym. 2024; Haapakoski ym. 2020). Toisaalta joustava ja liukuva työaika voi tehdä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta helpompaa. Nykyisin vähäisempi työmatkoihin käytetty aika sekä etätyössä koetut vähäisemmät keskeytykset ja häiriöt selittävätkin pienempää kuormituksen kokemusta etätyöpainotteisessa monipaikkaisessa työssä kuin paikkariippuvaisessa työssä (Eskelinen ym.2024). Tampereen yliopiston ja Aalto yliopiston yhteisen tutkimushankkeen tulosten mukaan henkilöstön työtyytyväisyys ja työhön sitoutuneisuus ovat myös monipaikkaisessa työssä korkeammalla tasolla kuin paikkariippuvaisessa työssä (Eskelinen ym. 2024).

Erilaisissa työympäristöissä työskentely voi tarkoittaa työn keskeytyksiä ja katkoksia. Paikasta toiseen siirtyminen ja vaativat tiedolliset tehtävät voivat aiheuttaa yhteensovittamisongelmia tai muita häiriötekijöitä esimerkiksi haasteen löytää työskentelylle sopiva niin sanottu pistäytymistyöpiste. Monipaikkaisesti tehtävään työhön liittyy vahvasti myös työergonomia. Sen ollessa mukautettavissa työntekijän tarpeisiin, työskentelyasennot pysyvät terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia tukevina. Useat organisaatiot ovatkin pitkään jo panostaneet monitoimitoimistoihin, joissa on tarjolla työtiloja erilaisiin tarkoituksiin, ja hyvä niin, sillä monitoimitilat koetaan paremmiksi kuin perinteiset huonetoimistot tai avokonttorit. (Eskelinen ym. 2024.) Ne tukevat työasentojen vaihtamista, kannustavat pienien siirtymisten tekemiseen ja lisäävät spontaania liikuskelua.

Toimistoergonomian lisäksi myös kodin työergonomiaan on tärkeää panostaa (Haapakoski, Niemelä & Yrjölä 2020). Etätyön voidaan katsoa olevan monipaikkaisen työn muoto, jossa työntekijä tekee työtä sovitusti muualta kuin työnantajan kiinteältä toimipisteeltä käsin, usein tämän ajatellaan tarkoittavan juuri kotoa käsin tehtävää työtä (Eskelinen ym. 2024). Erityisesti etätyössä on kasvanut riski liikkumattomuuteen, sillä etätyöpäivät ovat tiiviitä ja huippuun viritettynä tulostehokkuus ajattelu voi tehdä niin keholle kuin psyykellekin hallaa. Passiivisuuden välttely etätyössä voi olla jopa vaikeaa. Onneksi jo pienikin keskeytys, kuten istumasta seisomaannousu, viereiseen huoneeseen käveleminen tai kotiaskareet elvyttävät lihaksia ja aivoja. On myös hyvä muistaa, että tauot kuuluvat yhtä lailla niin toimistolla kuin kotonakin tehtävään työhön. Tauon aikaisella liikunnalla varmistetaan sopiva vireystila. Työpäivän aikainen taukoliikunta toimii myös työstä palauttavana elementtinä ja antaa energiaa vapaa-ajalle. (Boijer-Spoof Heikinheimo & Ilmivalta 2022.)

Monipaikkaisesti työtä tehtäessä tulee fyysisen ja psyykkisen ergonomian lisäksi ottaa huomioon sosiaalinen ergonomia. On huomioitava, että työkaverit ovat hajallaan ja etäällä toisistaan, jolloin luontainen vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen voi helposti vähentyä. (Vilkman 2016.) Hyvinvoinnin näkökulmasta onkin tärkeää, että yhteisöllisyyden ylläpitämiseen panostetaan myös monipaikkaisesti töitä tehtäessä, sillä yhteenkuuluvuus on myös yksi työmotivaatiota kasvattavista tekijöistä. (Haapakoski ym. 2020). Erikoistutkija Janne Kaltiaisen mukaan, liikkuminen työkavereiden kanssa on yksi keino luoda yhteisöllisyyttä työpaikoilla. Hän kertoo, että asioiden kokeminen ja tekeminen yhdessä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, jolla on merkittävä positiivinen vaikutus yhteisön jäsenten hyvinvoinnille. (Työterveyslaitos 2024.)

Korkeakouluyhteisön tiimit ovat tehneet ja toteuttaneet liikelupauksia

Niin korkeakouluyhteisön yhteisöllisyyden kuin hyvinvoinninkin lisäämiseksi 3AMK Liikuttaa -hanke kutsui syksyllä 2024 korkeakouluyhteisön eri työtiimit ja opiskelijaryhmät pohtimaan omaa arkeaan: miten työ- ja opiskelupäiviin saataisiin lisää liikettä? Useat eri tiimit ovat nyt muotoilleet itselleen sopivia liikelupauksia, joita he ovat toteuttaneet arjessaan. Lupauksia on tullut laidasta laitaan; esimerkiksi kävelypalaverit, portaiden käytön lisääminen, yhteiset virkistäytymishetket ulkona, sisätiloissa ja verkon välityksellä ennen kokousta tai osana kokousta ovat nousseet toistuvasti lupauksissa. Istumisen tauottaminen, palavereihin liikunnallisen osion tai palauttavan tauon liittäminen ja mikrotaukojen pitäminen ovat myös näkyneet lupauksissa. Osa tiimeistä kirjasivat lupauksiin myös spesifejä arkeen sisällytettäviä kehoa aktivoivia liikkeitä kuten x-hyppyjä, hartioiden ja jalkojen pyörittelyä istuen, jaloittelua ja lihaskuntoa ylläpitävää jumppaa. Tutustu tarkemmin annettuihin liikelupauksiin 3AMK Liikuttaa -hankkeen nettisivuilta.

Hanketoimijat ovat kysyneet lupauksia toteuttaneilta tiimeiltä myös heidän kuulumisiaan: millaisia vaikutuksia erilaisten liikkeiden, liikunnallisten hetkien tai taukojen pitämisellä yhdessä on ollut tiimeihin? On ollut ilahduttavaa lukea kuulumisia, joiden vastauksissa toistuu, se että liikelupauksien tekeminen osana arkea on tuonut hyvää mieltä ja useita hymyjä tiimiläisten kasvoille. Myös tutkimustieto tukee tätä ilmiötä, että sosiaalista kanssakäymistä, yhteistä rentoutumista ja tekemistä sisältävät hetket ja tauot parantavat mielialaa töissä. Tutkimuksen mukaan oleellista on, että tauon sisältö on jotain selkeästi työnteosta poikkeavaa. (Saarikivi 2021.) Tietotyöläiselle liikettä sisältävä tauko onkin taukojen kuningas.

Muuttuneiden työn käytäntöjen vuoksi työntekijän rooli ja erilaiset työn organisoitumisen muodot korostuvat. Niin kuin jo aiemmin todettu, työ on yhä enemmän ”aivotyötä” ja vuorovaikutusta, kokonaisuudet ovat hajautuneet verkostoihin eikä työaikaa voi enää jäsentää kahdeksan tunnin työpäiviksi, joka toteutuu aina samassa toimistossa. Tällaisessa uudessa työssä työntekijän on entistä enemmän osattava ohjata työntekoa itse ja työpaikan on tuettava työyhteisöä monipuolisin keinoin. (Kauppinen ym. 2013.) Liike on kaikkien ulottuvilla oleva keino ja voimavara, jolla voidaan vaikuttaa positiivisesti monipaikkaista tietotyötä tekevien hyvinvointiin. Lähdetäänpäs siis liikkeelle!

Kirjoittajatiedot

Jenna Pennanen toimii hyvinvoinnin ja palvelumuotoilun asiantuntijana TKI-hankkeissa. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa 3AMK Liikuttaa -hankkeessa fyysisen aktiivisuuden ja muotoilun osaajana.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051240318
henkilökuva.
Jenna Pennanen
jenna.pennanen(at)laurea.fi
projektiasiantuntija

hyvinvointi korkeakouluyhteisö liike liikelupaus. monipaikkainen tietotyö

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu