Hyvinvointi & terveyden edistäminen 10.2.2025

Liike on työkyvyn edellytys

Teksti | Jenna Pennanen , Nelli Roine

Liike ja liikkuminen vaikuttavat suotuisasti yksilön terveyteen ja toimintakykyyn, jotka luovat perustan työkyvylle. Kokemus työkyvystä on yhteydessä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vaikka tiedämme, että liike lisää työssä jaksamista ja tukee oppimista, päivittäiset käytäntömme pitävät meidät kuitenkin kiinni penkissä. Korkeakouluyhteisön arkeen tarvitaankin liikettä tukevia käytänteitä ja liikkumista tukeva toimintakulttuuri.

Kuva: Mongkol / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)

Työkyvystä huolehtiminen kuuluu ammattitaitoon. Liikettä tarkastellaan usein oppimisesta, työarjesta ja työelämästäkin irrallisena asiana, esimerkiksi vapaa-ajan liikuntasuorituksena, vaikka ujuttamalla liikettä arkeen saataisiin merkittäviä hyötyjä sekä oppimiselle että työkyvylle. Vaikka yksilö viime kädessä vastaa omista arjen valinnoistaan, on vastuu esimerkiksi opiskelijoiden työkyvystä yhteinen. Laitetaan yhdessä liikkeen ja liikkumisen ratas pyörimään, sillä hyvä työkyky todella edellyttää liikettä.

Terveys ja toimintakyky työkyvyn perustana

Työkyky on subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat yksilön terveys, elämäntilanne ja -asenne, itse työ sekä työympäristö ja -yhteisö (Mäkikangas, Mauno & Feldt 2017). Yksilön terveydentila luo pohjan yksilön mahdollisuuksille suoriutua ja onnistua työssään niin, ettei hänen psyykkinen tai fyysinen hyvinvointinsa kärsi. Fyysinen inaktiivisuus voimistaa terveyden riskitekijöiden kuten, stressin, henkisen tyytymättömyyden tai huonon ruokavalion haittoja sekä heikentää työssä selviytymistä (Työterveyslaitos b).

Sen lisäksi, että työkyky on nimensä mukaisesti kykyä tehdä työtä, se on toimintakykyä yksilön, ympäristön ja työn välisessä vuorovaikutuksessa. Toimintakyky on fyysistä, aistitoimintaista ja kognitiivista kykyä suoriutua työn psyykkisistä ja fyysisistä vaatimuksista. Yksilön voimavarat kuten terveys, toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio vaikuttavat myös siihen millaiseksi työ, työolot, työyhteisö ja myös organisaation johtaminen koetaan. (Korkiakangas, Batista, Turpeinen, Salmi & Laitinen 2019.)

Työkyvyn kannalta olisi tärkeää, että työn ja voimavarojen välillä vallitsisi hyvä tasapaino. Työkyky ulottuu myös yksilön voimavaroista ja työorganisaatioiden piirteistä yhteiskunnallisiin ja eri toimijoidenkin välisiin tekijöihin. (Työturvallisuuskeskus 2012.) Tässä artikkelissa työkyvyllä tarkoitetaan myös opiskelijoiden opiskelukykyä, joka vaikuttaa opintojen sujumiseen, tuloksiin ja hyvinvointiin. Erityisesti nuorille opiskelijoille työkyvyn näkökulma saattaa näyttäytyä vielä kaukaiselta. Kuitenkin hyvinvointia tukevalla ja liikuskelua sallivalla korkeakoulukulttuurilla sekä henkilöstön omalla esimerkillä voi olla suuri merkitys siihen, millaisia voimavaroja ylläpitäviä ja vahvistavia valintoja opiskelija arjessaan tekee ja millainen työkykyä ylläpitävä opiskeluympäristö hänelle arjessaan kaiken kaikkiaan tarjotaan.

Paikallaanoloa tulisi vähentää rakenteellisin ja didaktisin keinoin

Työelämän muutos, kuten elinkeinorakenteen muuttuminen, erilaiset työympäristöt ja liikkuminen niiden välillä, työn monipaikkaisuus, pirstaleisuus ja vaihtaminen, kansainvälistyminen sekä kiihtyvä digitaalisuus haastavat työkykyä sekä terveyden ja työkyvyn edistämisen keinoja (Korkiakangas ym. 2019). Yhteiskunnassamme työn fyysinen kuormitus on vähentynyt ja elämäntyylimme suorastaan suosii istumista, niin työ- kuin vapaa-ajallakin. 2020-luvun alun koronapandemian seurauksena fyysinen aktiivisuus väheni 30 prosentilla ja vastaavasti paikallaan olo lisääntyi noin 30 prosentilla (Työterveyslaitos b). Noin kolmannes opiskelijoista istuu arkisin vähintään jopa kaksitoista tuntia vuorokaudessa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024). Tällä istumisen määrällä korkeakouluopiskelijat nappaavat ensimmäisen sijan aikuisväestön ahkerimpina istujina. Kuitenkin 75 % opiskelijoista haluaisi liikkua enemmän myös opiskelupäivän aikana (Liikkuva opiskelu 2025).

Tiedetään, että pitkäkestoinen istuminen on terveysriski, vaikka ihminen muuten liikkuisi suosituksia vastaavan määrän. (Liikuntatieteellinen seura 2024; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.) Työ- ja opiskelupäivän aikaista pitkäkestoista istumista tai paikallaanoloa tulisikin tietoisesti vähentää. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015.) Jo muutaman minuutin liikkumishetket riittävät tauottamaan paikallaanoloa. (UKK-instituutti 2019.) Pienikin liike, kuten seisomaannousu tai jaloittelu lisää vireyttä ja vaikuttaa myönteisesti tarkkaavaisuuteen ja muistiin. Mitä useampia askeleita astutaan, sitä enemmän saadaan hyötyjä. Kokonaisterveys paranee jo 6000–7000 päivittäisellä askeleella. (Työterveyslaitos b.) Osa näistä askeleista kannattaa ehdottomasti ottaa työ- tai opiskelupäivän aikana.

Arjen pieniä valintoja tehdään yksilötasolla, mutta korkeakouluyhteisössä valintoja tehdään myös muiden puolesta. Etenkin opetus- ja ohjaustyössä tavoitetaan jopa satoja opiskelijoita viikossa. Jos liikuskelua, esimerkiksi luentosalista poistumista tauon ajaksi, toiminnallisia opetusmenetelmiä sekä ohjattuja työskentelyasennon vaihdoksia, tehtäisiin esimerkiksi kerran tunnissa viiden minuutin ajan kahdeksan tunnin opiskelupäivän aikana, seuraisi siitä opiskelijoille jo 40 minuuttia liikettä jokaiseen opiskelupäivään.

Myös kansainväliset liikuntasuositukset korostavat liikkumisen myönteisiä vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteen työikäisillä (WHO). UKK-instituutin laatimat aikuisten 18–64-vuotiaiden uudistetut liikuntasuositukset huomioivat entistä paremmin kevyen liikuskelun ja paikallaanolon tauottamisen. On osoitettu, että kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Se voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja ja lisäksi vilkastuttaa verenkiertoa, vetreyttää niveliä ja lihaksia sekä virkistää mieltä. Kevyellä liikuskelulla tarkoitetaan tässä yhteydessä portaiden käyttöä, kävelypalavereita, koiran ulkoilutusta, pihatöitä, taukojumppaa tai lähiyhteisön jäsenten kanssa liikkumista. (UKK-instituutti 2019.)

Sen lisäksi, että liike mahdollistaa yksilöiden hyvinvoinnin kokemuksen paranemisen, voidaan sillä vaikuttaa myös yhteisöllisyyden kokemukseen (Kuvio 1.). Liike ja liikkuminen voi edistää jo sinänsä yhteisöllisyyttä, sillä se luo mahdollisuuksia sosiaaliselle kanssakäymiselle. Toisaalta yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus voivat olla myös liikkumiseen kannustavia tekijöitä. (Leppä, Nirhamo, Siekkinen, Koskinen & Tammelin 2024.)

Kuvio 1. Liikkeen ja liikkumisen ratas pyörimään (mukaillen Työterveyslaitos b.)

kuvion keskeinen sisältö on avattu tekstissä.

Liikettä, aktiivisuutta ja uudenlaista asennetta korkeakouluarkeen

Vanhat tavat istuvat tiukassa. Pitkään on jo tiedetty, että liikkumisen aloittaminen tai lisääminenkään ei ole helppoa tai edes mahdollista vain valistuksen, ohjeiden tai mielikuvien avulla, elleivät ne yhdisty merkityksellisiin kokemuksiin, joita tukee oppimisprosessi (esim. Tiihonen 2002). Organisaatioiden on mahdollistettava ja kannustettava niin työntekijöitä kuin opiskelijoita aktiivisempaan arkeen ja liikkeen kulttuurin oppimiseen, omaksumiseen ja ylläpitämiseen. 3AMK Liikuttaa -hanke pureutuu juuri tähän haasteeseen ja luo korkeakouluyhteisöjen arkeen hyvinvointia liikkeen lisäämisen keinoin.

Pääkaupunkiseudun kolmen suurimman korkeakoulun , Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian 3AMK Liikuttaa -yhteishankkeessa liikkeellä tarkoitetaan fyysisen liikkumisen lisäksi paikallaolon tietoista tauottamista ja kevyttä liikuskelua. Työskentelyasentojen vaihtaminen, jaloittelu, tietoiset niin mieltä kuin kehoa virkistävät ja palauttavat taukotuokiot, venyttelyä tai rivakampaakin lyhytkestoista liikuntaa sisällään pitävät hetket tai vaikka juttutuokio vierustoverin kanssa ovat siis myös liikettä.

Työterveyslaitoksen mukaan liike ja liikkuminen tukevat työkykyä etenkin silloin, kun liikettä lisätään ja toteutetaan koko organisaation tasolla (Työterveyslaitos a). Yhteiskehittämisellä, jossa sosiaalisella oppimisella ja innovaatioilla on merkittävä rooli, korkeakouluyhteisö voidaan osallistaa ja sitouttaa työnteon ja opiskelun toimintatapojen ja käytänteiden arvioimiseen ja kehittämiseen hierarkkisen johtamisen tai ylhäältä alaspäin saneltavien ohjeiden sijaan. (Korkiakangas ym. 2019.) Työpaikalla toimivien ajattelutapojen ja toimintakäytäntöjen kehittämiseksi on tär¬keä saada näkyviin ne keinot, joilla voi¬daan aidosti tukea työtehtävissä tarvittavaa terveyttä, toimintakykyä ja osaamista (Korkiakangas ym. 2019). Työntekijät ja opiskelijat ovatkin parhaita sanoittamaan ne itse. Lisäksi toimintakulttuurin kehittäminen fyysisesti aktiivisemmaksi vaatii myös kollektiivista asenteiden muutosta ja aitoa halua valita fyysisesti aktiivisempi vaihtoehto esimerkiksi jatkuvan istumisen sijaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015.)

3AMK Liikuttaa -hanke osallistaa korkeakouluyhteisön ideoimaan hyviä käytänteitä, joilla korkeakouluyhteisön arkeen saataisiin enemmän liikettä ja hyvinvointia. Ideat ja käytänteet kootaan Liikepankkiin. Yhdessä tehden niin liikkeen lisäämisen suunnittelu kuin sen varsinainen toteuttaminen arjessa on myös merkityksellisempää. Voitkin lähettää tästä hyväksi havaitsemiasi ideoita ja käytänteitä liikkeen lisäämiseksi ja työ- ja opiskelukyvyn vahvistamiseksi 3AMK Liikuttaa -hankkeen verkkosivujen Liikepankkiin.

Hyvien käytänteiden lisäksi tarvitaan yhteistä ja pitkäjänteistä tahtotilaa sekä rakenteellisia ratkaisuja. Kuinka näitä sitten tuottaisimme? Tekemällä pitkäjänteisesti monialaisia kehittämistoimenpiteitä paikallisesti ympäristöissä, joissa jo valmiiksi olemme. Lisäksi tarvitaan näitä toimenpiteitä tukevaa johtamista, päätöksentekoa ja resursointia, ääneen sanoittamista ja myönteistä puhetapaa, viestintää, aktiivista muistuttamista sekä sallivaa ilmapiiriä. Helppoa? Valitettavasti ei. Kehittämistyön arvoista? Ehdottomasti kyllä.

Kirjoittajatiedot

Jenna Pennanen, projektiasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu. Pennanen toimii hyvinvoinnin ja palvelumuotoilun asiantuntijana TKI-hankkeissa ja työhyvinvointimuotoilijana Työhyvinvointimuotoilu-palvelun projekteissa, koulutuksissa ja opintokokonaisuuksilla.

Nelli Roine, projektiasiantuntija, Laurea-ammattikorkeakoulu. Roine edistää hyvinvointia osana opiskeluhyvinvointitiimiä sekä toimimalla Laurean Liikkuva opiskelu -yhteyshenkilönä.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021111494
henkilökuva.
Jenna Pennanen
jenna.pennanen(at)laurea.fi
projektiasiantuntija
henkilökuva.
Nelli Roine
nelli.roine(at)laurea.fi
projektiasiantuntija

korkeakouluyhteisö liike liikkuminen työkyky

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu