Jatkuvasti muuttuvassa ja monipuolistuvassa maailmassa liikematkailun palveluiden on oltava entistä innovatiivisempia ja tarjottava räätälöityjä kokemuksia, jotta ne mahdollistavat kiinnostavasti liikematkailijoiden työpajatyöskentelyn, verkottumisen ja rentoutumisen.
Lapinjärvi-mainos (kuvat: Pixabay)
Visit Finlandin mukaan kolme tärkeintä Suomen matkailua koskevaa trendiä, jotka tulee ottaa huomioon matkailukysynnän lisäämiseksi ovat 1. digitalisaatio ja teknologia, 2. kestävä kehitys ja luonto sekä 3. ulkoilumatkat (Future International Travel Trends 2022). Alustatalous – digitaalisten alustojen hyödyntäminen taloudellisessa toiminnassa – matkailun tärkeänä trendinä mahdollistaa tulevaisuudessa palveluiden ainutlaatuisuuden. Jatkuvasti muuttuvassa ja monipuolistuvassa maailmassa liikematkailun palveluiden on oltava entistä innovatiivisempia ja tarjottava räätälöityjä kokemuksia. (Visit Finland Matkailun ennakointi 2022.) Myös liikematkailun globaalien trendien – turvallisuus ja huolenpito – mahdollistajina toimivat tekniikka ja data. Lisäksi vastuullisuuden merkitys lisääntyy matkailussa, jolloin painopisteinä ovat mm. sosiaalisen pääoman (esim. verkostoituminen, yhteistyökyvyn edistäminen) sekä myönteisten ympäristövaikutusten edistäminen. Näiden trendien huomioiminen vaatii liikematkailun aikaisempaa täsmällisempää suunnittelua. (CWT 2020.)
LYCKAN-hankkeen toimeksianto ja kartoitetut kohteet
Laurea-ammattikorkeakoulun Learning by Developing (LbD) toimintamallin (2011) integraationa toteutetun opiskelijaryhmän toimeksiannon tavoitteena oli ideoida liikematkustajien hyvinvointia ja palveluita yhdistävä paketti liikematkailun edistämiseksi Lapinjärvellä. Tehtävässä tarkasteltiin kunnan toimintaympäristöä ja alueellisia toimijoita sekä kartoitettiin trendejä ja hyvinvointimatkailun suosituksia osana Lyckan-hanketta (Risu & Salomaa 2022).
Projektissa vertailtiin / benchmarkattiin jo olemassa olevia liikematkailun kohteita, jotka sisälsivät toimeksiannon kannalta oleelliset palvelut: relevantit aktiviteetit ja niihin liittyvät kuljetukset, majoitus-, ruokailu- sekä kokouspalvelut (Risu & Salomaa 2022). Soveltuvia vertailukohteita löytyi useista eri maista: Ranskasta, Portugalista, Virosta. Kohteita kartoitettaessa löydettiin työmatkailuun erikoistunut verkkopalvelu Cloopio ja kokous- ja tapahtumapaikkoja tarjoava Châteauform’.
Benchmarkattavat kohteet valittiin huomioiden yritysten tiimien fokukset ja aktiviteetit kuten työpajatyöskentely, verkostoituminen sekä rentoutuminen. Vertailtavien kohteiden ympäristöä ja sijaintia hyödynnetään monipuolisesti tarjotuissa aktiviteeteissa. Tarjottavat työtilat ovat moderneja ja muokattavia, ja niihin voi lisäpalveluna ostaa ulkopuolisen fasilitaattorin työpajaan. Aktiviteetteja on kattavasti, ja niistä voi räätälöidä erityyppisille ryhmille soveltuvat paketit, esimerkiksi laskettelu ja jääkylpy Alpeilla, kajakkiretki Portugalissa, viininmaistelu Ranskassa ja kylpyläpalvelu Virossa. Kohteisiin on helppo saapua, hinnat on esitelty verkkopalvelussa ja varauksen voi tehdä kohteesta riippuen erikokoisille ryhmille (3–300 hengelle). (Châteauform’ 2022; Cloopio 2022; LaSpa 2022; The Workation Village 2022.)
Pienimuotoisella haastattelulla kartoitettiin suomalaisten liikematkailijoiden kokemuksia työmatkailusta hyvinvoinnin näkökulmasta. Haastateltavat pitivät mahdollisena, että työhyvinvointi ja liikematkailu voidaan yhdistää. Tiukat aikataulut, aikaiset lennot ja kiire heikentävät liikematkailijan hyvinvointia, mutta esim. tiimi-illalliset yhdistetään hyvinvointiin. Hyvinvoinnista huolehtiminen jää kuitenkin lopulta yleensä yksilön vastuulle. Vastaajat kaipaavat työnantajalta panostusta hyvinvoinnin ylläpitämiseen työmatkoilla ja hyvinvointipalvelujen saatavuuden helppoutta työmatkakohteessa, esimerkiksi kokonaisvaltaisena pakettina tarjottuna.
Projektin johtopäätökset
Opiskelijaryhmä päätyi projektissa tehtyjen haastattelujen ja kartoituksen perusteella suosittamaan Lapinjärvelle kokonaisvaltaista hyvinvointikeskusta, jossa ostetaan koko liikematka yhdestä paikasta: kuljetus-, majoitus- ravintola- ja kokouspalvelut sekä muut työhyvinvointiin lisäarvoa tuovat aktiviteetit. Aktiviteeteista on tarjolla useita mahdollisuuksia, kuten suomalaisten erikoisuuksien tarjoaminen eurooppalaisille liikematkustajille: esimerkiksi suokävely pitkospuita pitkin. Lisäksi, jos hyvinvointikeskus sijaitsee veden äärellä, kannattanee panostaa ainakin johonkin seuraavista vaihtoehdoista: rantasauna, saunalautta tai jopa kelluva majoituslautta.
On tärkeää, että vastuullisuus on osa liikematkustuksen hyvinvointikeskusta. Vastuullisuuteen kuuluu olennaisesti läpinäkyvyys kaikessa toiminnassa sekä hinnoittelussa. Hyvinvointikeskuksella on mahdollisuus hyödyntää paikallisia yrityksiä ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä esimerkiksi ostamalla kuljetuspalveluita, myymällä lähituotteita ja hyödyntämällä lähialueen ammattilaisia osana aktiviteetteja ja näin edistää sosiaalista vastuullisuutta osana kestävää kehitystä. Erityisesti paikallinen kulttuuri ja elämäntapa kiinnostavat tutkitusti eniten sekä suomalaisia että ulkomaisia matkailijoita (Pasanen 2022), mikä kannattaa huomioida palveluja suunniteltaessa.
”Kokonaisuusvaltainen ajattelu ja niin kutsuttu ’yhden paketin ratkaisu’ palvelee myös pieniä kuntia, joissa palveluntarjoajat ovat hajallaan toiminta-alueella. Lyckan-hankkeessa rakenteilla oleva verkosto pyrkii vastaamaan juuri tähän esitettyyn tarpeeseen. Kokoamalla palveluntarjoajat yhteen ja avaamalla keskustelu yhdessä tuotetuista vastuullisista palvelukokonaisuuksista voimme ylläpitää maaseudun alueen elinvoimaisena ja kiinnostavana kohteena, jossa korostetaan paikallista luontoa sekä sen tuomia mahdollisuuksia”, kommentoi Lyckan-hankkeen projektipäällikkö Emilia Risu (2023).
Kirjoittajat:
YAMK-opiskelijat Jenna Jaatinen, Satu Valtonen, Hanna Pölkki ja Iiris Takala ovat työstäneet Projektijohtamisen opinnolla Lyckan-hankkeen toimeksiantoa sekä laatineet tulosten pohjalta blogitekstin.
Yliopettaja Taina Vuorela ja projektipäällikkö Emilia Risu toimivat opinnon ohjaajina ja vastasivat LbD- integraatiosta. He ovat lisänneet blogiin vastuullisuuteen liittyviä näkökulmia sekä vastanneet omalta osaltaan blogitekstin viestinnällisestä sujuvuudesta.
Lähteet:
