Tässä artikkelissa tarkastellaan kehittämispohjaiseen oppimiseen (engl. Learning by Developing, LbD) perustuvaa liiketoimintamuotoilun opiskelua Laurean toteuttamissa YAMK-koulutuksissa. Keskeisen käytännön näkökulman oppimiseen mahdollistaa Laurean aluekehitykseen kuuluville avainkumppaneille tehtävien liiketoimintamallien innovointiprojektien toteuttaminen opintojaksoilla.

Laurean strategisena valintana on ”Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmien hyödyntäminen kaikessa toiminnassa”, ja vastaavasti vastuullinen palveluliiketoiminta on keskeinen osaamisalue (Laurea 2022, 8, 12). Laurean Palvelu- ja liiketoimintamuotoilun YAMK-koulutus toteuttaa näitä strategiassa julkilausuttuja asioita. Koulutuksessa hyödynnetään kehittämispohjaisen oppimisen pedagogiikkaa, jossa oppiminen tapahtuu aidoissa työelämän tilanteissa tutkien ja kehittäen (Laurea 2021). Liiketoimintamuotoilun viiden opintopisteen laajuisella ydinopintojaksolla tätä pedagogiikkaa toteutetaan käytännössä osana Laurean aluekehitystä avainkumppaneille tehtävien työelämän kehittämisprojektien avulla. Oppimista tuetaan myös teoriaopinnoilla, jolloin luettua sovelletaan välittömästi käytäntöön. Käytännön tekemisen myötä opiskelijan osaaminen kehittyy monipuolisesti niin tietojen, taitojen kuin asenteiden ja yleisten työelämävalmiuksienkin osalta. Käytännön kehittämistilanteita ja tutkittua tietoa hyödyntäen opiskelija rakentaa merkityksellisen tietoperustan (työ)elämään. (Laurea 2021.)

Liiketoimintamuotoilun opintojaksolla opiskelijat (n = 30) luovat viiden hengen pienryhmissä (n = 6) ideoita toimeksiantajan uusiksi liiketoimintamalleiksi. Myös Service Innovation and Design ja Tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut ­-YAMK-koulutuksissa on vastaavat ydinopintojaksot. Kehittämistyötä tukevat keskeiset oppikirjat ovat Business Model Navigator (Gassmann, Frankenberg & Choudury 2020) ja Testing Business Ideas (Bland & Osterwalder 2020). Oppija perehtyy ja soveltaa myös artikkeleita Why the Lean Start-Up Changes Everything (Blank 2013), Business models aren’t just for business (Kaplan 2011), Service logic business model canvas (Ojasalo & Ojasalo 2018) ja Business models and dynamic capabilities (Teece 2018). Lähdekirjallisuutta yhtäältä hyödynnetään välittömästi toimeksiantoprojektissa, mutta toisaalta opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, jossa hän reflektoi oppimaansa aikaisempiin (työ)elämäkokemuksiinsa ja pohtii oppimansa hyödyntämismahdollisuuksia laajemmin. Näin teoria ja käytäntö kohtaavat mahdollistaen syvällisen oppimisen.

Kehittämispohjainen oppiminen edistää yrittäjyysasennetta – halua tehdä, kokeilla, oppia ja yrittää niin yksilönä kuin organisaationakin. Siten saavutetaan innostava ja kokeileva ilmapiiri, jossa oppijat kiinnostuvat yrittäjyydestä. (Laurea 2022.) Liiketoimintamuotoilua hyödyntävät opintojaksot toteuttavat tätä strategiaa käytännössä. Oppijat tutustuvat erilaisiin yrityksiin ja yrityselämän käytänteisiinkin. Toimeksiantajayrityksinä on ollut sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä (niin sanottuja PK-yrityksiä) että pörssiyrityksiäkin. Myös useita eri aloja edustavien ammattiliittojen keskusjärjestö on toiminut opintojakson toimeksiantajana.

Liiketoimintamuotoilun opetuksen taustalla vaikuttaa useampi tutkimuksellinen näkökulma. Yhtäältä vahvan taustan tarjoaa palveluiden markkinointi (mm. Grönroos 2017). Tätä konkretisoi liiketoimintastrategian tutkimuksesta ja innovaatiotutkimuksesta noussut liiketoimintamallien tutkimus. Liiketoimintamalli kuvaa, miten jostakin tietystä liiketoiminnasta ansaitaan. (Mäkelä 2015.) Lisäksi muotoiluajattelu (engl. design thinking) korostaa yhtäältä ihmiskeskeisyyttä kuten käyttäjälähtöisyyttä ja toisaalta systeemisyyttä kuten palvelun käyttäjän ja palvelua tarjoavan organisaation näkökulmaa toimintaan ja sen mielekkyyteen (Brown 2008). Oleellista kehittämisessä onkin, että kehitettävä tuote, palvelu tai niiden yhdistelmä on haluttava, toteuttamiskelpoinen ja kannattava molemmille osapuolille eli käyttäjälle ja palvelua tarjoavalle organisaatiolle (Bland & Osterwalder 2020). Tiivistetysti voidaan todeta, että liiketoimintamuotoilussa on kyse liiketoiminnan kehittämisen, innovoinnin ja palvelumuotoilun menetelmien hyödyntämisestä liiketoiminnan muotoilussa ihmiskeskeisesti ja systemaattisesti.

Oppijalle tosielämän toimeksiantoprojektin toteuttaminen ja tietoperustan reflektointi kehittämiskontekstissa oppimispäiväkirjan avulla on merkittävä oppimiskokemus. Oppimispäiväkirja ohjaa oppijaa sanoittamaan tiedollisten ja taidollisten valmiuksiensa kehittymistä. Oppimispäiväkirjojen lukeminen ja niistä palautteen antaminen on myös antoisaa opintojaksoista vastaavalle tämän artikkelin kirjoittaneelle opettajalle.

Monilla Laurean tässä artikkelissa mainittujen YAMK-koulutusten opiskelijoilla ei ole kokemusta liikeyrityksissä toimimisesta. Useat heistä ovat kuitenkin kertoneet henkilökohtaisessa opintosuunnitelmakeskustelussaan halustaan työskennellä yrityselämässä tulevaisuudessa. Esimerkiksi osa terveydenhuollon ammattihenkilöistä suunnittelee alan vaihtoa. Tämä vastaa hyvin alan ammattijärjestön kyselyn tulosta, jonka mukaan alan vaihtoa harkitsee lähes 90 % (Tehy 2020). Tässä artikkelissa mainitut liiketoimintamuotoiluun perustuvat opintojaksot antavat hyvän perustan oppijan työelämävalmiuksien kehittymiselle, erityisesti Laurean strategiassakin mainituille itsensä johtamiselle ja yrittäjämäiselle asenteelle, kriittiselle ajattelulle ja ongelmanratkaisuosaamiselle ja ennakointi- ja innovaatio-osaamiselle (Laurea 2022, 12). Oleellista on myös työelämäkumppanien osaamisen kehittyminen. Erityisesti PK-yritysten toimeksiannoissa kehitettyjä liiketoimintamalli-ideoita käsitellään yritysten johtoryhmissä. Tämän lisäksi yritykset oppivat kehittämisen menetelmistä.

Lähteet:

• Bland, J.D. & Osterwalder, A. 2020. Testing business ideas. New Jersey: Wiley.
• Blank, S. 2013. Why the lean start-up changes everything. Harvard Business Review, May.
• Brown, T. 2008. Design thinking. Harvard Business Review, June, 84–95.
• Gassman, O., Frankenberger, K. & Choudury, M. 2020. The business model navigator. 2. ed. Harlow: Pearson Education Limited.
• Grönroos, C. 2017. I did it my way. Journal of Historical Research in Marketing 9(3), 277–301.
• Kaplan, S. 2011. Business models aren’t just for business. Harvard Business Review 11.
• Laurea 2022. Laurea-ammattikorkeakoulun Strategia 2030. https://www.laurea.fi/globalassets/koulutus/documents/strategia-2030-saavutettava-aukeamittain.pdf
• Laurea 2021. Pedagogiset linjaukset, osaamisperustaisuus ja LbD toimintatapana. https://laureauas.sharepoint.com/sites/staffFin_opetuksensuunnittelujatoteutus/SitePages/LbD-toimintatapana.aspx
• Mäkelä, O. 2015. Integrating business models and knowledge management. Väitöskirja. Aalto-yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6494-9
• Ojasalo, J. & Ojasalo, K. 2018. Service logic business model canvas. Journal of Research in Marketing and Entrepreneurship 20(1), 70–98.
• Teece, D. 2018. Business models and dynamic capabilities. Long Range Planning 50, 40–49.
• Tehy 2020. Tehyn laaja kysely: Koronasta ei ole korvattu mitään, alan vaihto kiinnostaa yhä enemmän. https://www.tehy.fi/fi/mediatiedote/tehyn-laaja-kysely-koronasta-ei-ole-korvattu-mitaan-alan-vaihto-kiinnostaa-yha-enemman