Liikuntaneuvonnan ja hyvinvoinnin edistämisen sisällyttäminen opetukseen kannattaa

Teksti | Tuija Marstio , Liisa Ranta , Anne Rouvinen , Elena Kozharskaya , Jaana Lindroos , Outi Krohns , Jenni Raassina-Asikainen , Kirsi Uusimäki

Aikaisemmin ei ajateltu, että liikuntaneuvontaa ja hyvinvoinnin edistämistä tulisi sisällyttää lähihoitajakoulutukseen. Tai että joogaa, itämaista tanssia tai eläkeläisten jumppaa voisi opettaa etänä. Ei ajateltu, että opiskelijat voisivat osallistua opintojakson suunnitteluun. Eikä mietitty, että liikuntapalveluita voisi suunnitella toimijoiden ja asukkaiden kanssa yhdessä.

Näitä asioita edistettiin juuri päättyneessä Opetushallituksen rahoittamassa koulutuksessa, jonka Laurea-ammattikorkeakoulu toteutti yhteistyössä Kisakallion Urheiluopiston kanssa. Liikuntaneuvontaa opetukseen -koulutuksen tavoitteena oli kehittää osallistujien liikuntaneuvonnan osaamista, auttaa heitä hyödyntämään erilaisia pedagogisia menetelmiä ja työkaluja näiden asioiden opettamiseksi tarvelähtöisesti sekä kehittää toimintaa hyvinvoinnin edistämisessä ja sen opettamisessa yhdessä asiakkaiden, oppilaiden, muiden opettajien tai ohjaajien sekä alueen toimijoiden kanssa. Osallistujat koostuivat sosiaali- ja terveysalan opettajista toisella asteella sekä vapaan sivistystoiminnan parissa työskentelevistä ohjaajista.

Kolmiosaisen koulutus sisälsi pedagogisia ratkaisuja liikuntaneuvonnan ja hyvinvoinnin opetukseen

Koulutus koostui kolmesta kokonaisuudesta, joista ensimmäisessä tutustuttiin liikuntaneuvonnan kulmakiviin ja liikuntaneuvontaosaamisen soveltamiseen eri kohderyhmille. Tavoitteena tässä osiossa oli kehittää liikuntaneuvonnan osaamista osana kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä tutustua uudenlaisiin pedagogisiin ratkaisuihin, joita voi hyödyntää liikuntaneuvonnan opetuksessa, liikuntaneuvonnassa sekä liikunnan ohjaamisessa.

Keskeisiä sisältöjä olivat muun muassa liikkumisen suositukset sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunnan, ravinnon ja unen avulla, liikuntaneuvonnan palveluketju sekä moniammatillinen yhteistyö. Osiossa tutustuttiin ja harjaannuttiin myös kokemuksellisen, käänteisen, ongelmalähtöisen ja tutkivan oppimisen tapoihin sekä niissä hyödynnettäviin työkaluihin.

Toisena kokonaisuutena olivat erilaiset pedagogiset ratkaisut liikuntaneuvonnan opetuksen ja ohjauksen tueksi. Tavoitteena oli tarjota osallistujille uudenlaisia vaihtoehtoja digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessa sekä eväitä etäopetukseen. Osallistujat tutustuivat pelillistämiseen, simulaatiopedagogiikkaan ja verkko-opinnon muotoiluun ja kokeilivat erilaisia digitaalisia työkaluja.

Kolmantena kokonaisuutena oli kehittämisprojekti, joka kohdennettiin oman työn kehittämiseksi yhdessä kehittämällä monitoimijaisesti ja asiakkaat tai oppilaat mukaan osallistaen. Kokonaisuudessa tutustuttiin erilaisiin osallistaviin menetelmiin, kehitettiin yhdessä hyödyntäen jo aiemmin opittua.

Lukuvuoden mittainen koulutus oli osallistujille maksuton ja se koostui aloitus- ja päätösseminaareista, muutamasta lähitapaamisesta sekä ohjaustapaamisista. Alun perin kasvokkain suunnitellut tapaamiset toteutettiin pandemian vuoksi verkossa.

Ideat käytäntöön ja osaksi opettajan arkea

Keskeisenä osana täydennyskoulutusta osallistujat toteuttivat omassa työyhteisössään kehittämisprojektin, jonka avulla koulutuksen antia vietiin käytäntöön. Kerromme seuraavaksi muutamia esimerkkejä siitä, kuinka hyvinvoinnin ja liikunnan edistämistä vietiin opettajien arkeen hankkeessa tuotettujen kehittämisprojektien avulla.

Esimerkki 1: Hyvinvointineuvonnan korttipakka opettajien tueksi – Kaukametsän opisto, Kajaani

Tämä kehittämisprojekti sai alkunsa ongelmasta: miten tukea tuntisuunnittelua, kun opetukseen halutaan tuoda uutta näkökulmaa ja sisältöjä liikunnan, unen ja ravitsemuksen näkökulmasta? Ratkaisuksi kehitettiin liikunta- ja hyvinvointineuvonnan korttipakka, jonka avulla näitä aiheita sisällytetään osaksi kaikkien aineryhmien opettajien opetusta. Projektin aikana käytiin vuoropuhelua opiston päätoimisten opettajien kanssa ja päätoimiset opettajat antoivat palautetta ideasta ja sen toteutustavasta sekä siitä, millä tavoin he pystyisivät hyödyntämään ideakorttipakkaa seuraavan lukuvuoden kurssien tuntisuunnittelussa.

Korttipakka on nyt esitelty opettajille ja sen hyödyntäminen käynnistyy syksyllä 2021. Se sisältää tietoiskuja, pohdiskelutehtäviä, taukojumppavinkkejä sekä ideoita oppituntien liikunnallistamiseen. Korttipakan sisältöjen kautta opettajat osaavat huomioida kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisen asiakkaiden kohtaamisissa. Ideakorttipakka on saatavilla avointen oppimateriaalien kirjastossa.

Esimerkki 2: Liikuntaneuvonnan sisällyttäminen tutkinnon osaan – Ammattiopisto Novida, Uusikaupunki

Kehittämisprojektin tavoitteena oli nostaa liikuntaneuvonnan osaaminen osaksi sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon toteutussuunnitelmaa siten, että liikuntaneuvonnasta tulee opetuksen aihe ja sen osaamista hankitaan käytännön harjoituksin työelämäyhteistyötä hyödyntäen. Kehittämistyö toteutettiin ammattiopisto Novidan Loimaan toimipaikan sotealan tiimissä tutkinnon osassa Lapsen, nuoren ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Liikuntaneuvonta lisättiin kokeilumielessä keväällä 2021 lähihoitajien opetukseen. Työelämäyhteistyökumppaniksi tähän pilottiin valikoitui yhteistyöpyynnön kautta Loimaan lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö. Osana opetusta opiskelijat pohtivat erilaisia tapoja perheiden liikkumisen lisäämiseksi etäohjauksen keinoin. He tuottivat liikuntapassin sekä sitä tukevat perheliikunnan ideakortit Loimaan perhetyölle ja muille työelämän yhteistyökumppaneille. Liikuntapassi (Kuva 1) sisältää 26 erilaisesta liikuntaideaa perheille. Ideat on kuvattu QR-koodeilla varustetuilla ideakorteilla. Liikuntapassi ja ideakortit saivat hyvän vastaanoton sekä työelämän yhteistyökumppanilta että niitä käyttäneiltä ohjaajilta.

Kehittämishankkeen myötä Novidassa on otettu opetuksen sisällöksi liikuntaneuvonta ja liikunnallisten menetelmien hyödyntäminen perheen hyvinvoinnin edistämisessä. Tämä on pysyvä muutos tutkinnon osan toteutussuunnitelmiin ja parantaa lähihoitajien liikuntaneuvontaosaamista ja sitä kautta perheiden saamaa ohjausta.

kuvakaappaus liikuntapassista.
Kuva 1. Novidan lähihoitajaopiskelijoiden tuottama liikuntapassi (Kuvankaappaus: Tuija Marstio)

Esimerkki 3: Liikuntaneuvonnan käynnistäminen monitoimijaisesti – Joensuun seudun kansalaisopisto, Joensuu

Kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda Joensuun seudun kansalaisopiston ja Joensuun liikuntapalveluiden kanssa yhteinen liikuntaneuvonnan palvelumalli täydentämään alueen matalan kynnyksen terveyden edistämisen palvelutarjontaa. Sen tarkoituksena on tavoittaa terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia henkilöitä ja lisätä kuntalaisten omaehtoista aktiivisuutta osana terveyskäyttäytymistä. Palvelumallin kehittämisessä on mukailtu liikuntaneuvonnan valtakunnallisia suosituksia ja kehitetty alueellista moniammatillista yhteistyötä toimivan palveluketjun aikaansaamiseksi yhteistyössä Joensuun kaupungin liikuntapalveluiden sekä Siun soten Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen kanssa osana elintapaohjauksen maakunnallista verkostoa.

Toimintamalli ryhmämuotoisesta liikuntaneuvonnasta pilotoidaan syyslukukaudella 2021 Joensuun seudun kansalaisopistossa. Kansalaisopisto toimii suunnittelijana sekä kehittäjänä, ja käytännön ohjaustyön ja sen organisoinnin toteuttajana. Joensuun kaupungin liikuntapalvelut vastaavat tilaresurssoinnista, osallistuu tiedottamis- ja viestintäasioihin sekä toimii yhteistyötahona käytännön organisointiasioissa. Siun sote toimii verkostona asiakkaiden ohjautumisessa sekä maakunnallisen verkoston luojana. Toiminnassa noudatetaan kansalaisopiston normaaleja kurssikäytänteitä ilmoittautumisten, markkinoinnin, kurssimaksujen ja toiminnan kannalta. Joensuun kaupungin ylläpitämät tilat, kuten uimahallin allas- ja kuntosali, ovat maksuttomia toiminnan järjestämistä varten tilavuokrien sekä asiakkaille järjestettävien lajikokeilukertojen osalta pyrkimyksenä tarjota myös tätä kautta matala kynnys erilaisiin kunnan omiin liikuntapalveluihin tutustumisessa.

Esimerkki 4: Liikuntaneuvontaa etäopetuksessa – Vanajaveden Opisto, Hämeenlinna

Kehittämisprojekti toteutettiin Vanajaveden Opiston työyhteisössä, jossa tekijät toimivat liikuntapuolen tuntiopettajina. Projektissa perehdyttiin ajankohtaiseen aiheeseen: koronan vuoksi lisääntyneeseen etäopetukseen sekä siihen liittyviin haasteisiin. Kevätkauden 2020 lopussa Vanajaveden Opiston tanssi- ja liikuntakurssit jäivät kesken epidemian vuoksi ja syyskaudella koronatilanteen pahentuessa lähiopetus jäi kokonaan tauolle opetuksen siirtyessä verkkoon.

Kehitysprojektissa selvitettiin tanssin- ja liikunnan opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia etäopetuksesta. Kyselyt lähetettiin sähköpostitse Vanajaveden Opiston tanssin- ja liikunnan opettajille sekä 250 opiskelijalle, joille etäopetusta oli tarjottu (Kuvio 1). Tällä haluttiin selvittää kokemuksia etäopetuksesta sekä löytää ongelmakohdat ja haasteet, joita projektin tiimoilta voitaisiin kehittää. Kävi ilmi, että syinä poissaoloihin etäopiskeluaikana olivat pätkivät yhteydet, sosiaalisuuden puute sekä haasteet kuvan ja äänen synkronisoimisessa (Kuvio 1).

Kyselyiden perusteella opettajille koostettiin selkeät Teams-ohjeet kokouskutsun luomisesta laajemman opiskeluympäristön rakentamiseen. Opiskelijoille nämä ohjeet jo löytyivätkin. Opistolle koostettiin lisäksi kyselyiden tulokset oppilaiden ja opettajien etäopetuksen kokemuksista sekä kehitystoiveista. Lisäksi tutustuttiin etäopetuksen aineistoon ja artikkeleihin, joita hyödynnettiin kirjallisessa tuotoksessa, jota voidaan jakaa opiston opettajille etäopetuksen tueksi yhdessä Teams-ohjeiden kanssa. Työyhteisöltä saatiin positiivista palautetta tästä selvitystyöstä, jonka pohjalta on hyvä jatkaa etäopetuksen kehittämistä.

kuvion sisältöä avattu tekstissä.
Kuvio 1. Kyselyiden tuloksia Vanajaveden opiston opiskelijoiden kokemuksista etäopetuksesta (Jaana Lindroos & Kirsi Uusimäki)

Lopuksi

Liikuntaneuvontaa opetukseen -koulutuksen toteutus kokonaan verkossa oli monelle osallistujalle uusi tapa opiskella. Opintokokonaisuus sisälsi paljon itsenäistä työskentelyä, jolloin myös osallistujien oma ajanhallinta oli tärkeässä roolissa opiskelun ja työnteon yhdistämisen näkökulmasta. Saadun palautteen mukaan toteutustapa verkossa toimi hienosti ja erityisesti pitkämatkalaiset pystyivät näin helposti osallistumaan koulutukseen.

Opintokokonaisuuden työelämälähtöisyys onnistui hyvin oman kehittämisprojektin avulla. Osallistujat kokivat, että sen avulla he saivat integroitua liikuntaneuvontaa ja hyvinvointia opetukseensa. Palautteen mukaan omaan organisaatioon tai työhön koulutuksesta vietäväksi jäivät lisäksi digitaaliset työkalut, oppimistapojen kirjo, pedagogiset ratkaisut sekä etäopetuksen haasteista oppiminen. Osallistujat kokivat, että kehittämisprojekteissa tehty yhteistyö sekä liikuntaneuvonnan laajempi pohtiminen olivat asioita, jotka tulevat näkymään omassa työssä.

Yhteenvetona hankkeesta voimme todeta, että korona-aika sekä haastoi että mahdollisti uuden oppimista. Se toi uutta näkökulmaa liikuntaneuvonnan ja hyvinvoinnin opetukseen.

Tämän artikkelin kirjoittamiseen osallistuivat koulutuksen toteuttajien lisäksi osallistujat Joensuun seudun kansalaisopistosta (Outi Krohns ja Jenni Raassina-Asikainen) sekä Vanajaveden Opistolta (Jaana Lindroos ja Kirsi Uusimäki).

kuvituskuva.
Kuva 2. Liikuntaneuvontaa opetukseen -hankkeen vetäjät Laureasta ja Kisakallion Urheiluopistolta
(Kuvankaappaus: Tuija Marstio)
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061136567

Jaa sivu