Kansainvälinen muuttoliike on monipuolistunut ja ihmisten elämän verkostot ylittävät maiden rajoja. Ihmiset muuttavat ja elävät yli rajojen esimerkiksi työn tai perhesyiden takia. Moni muuttaa humanitaarisen kriisin tai sotakriisin seurauksena toiseen maahan. Toisaalta Suomessa on paljon aloja, joilla kärsitään akuutista työvoimapulasta. Laurean tuore MAKU (MoniAistinen Kosketus Uuteen kieleen) -hankekokonaisuus etsii uudenlaisia ratkaisuja kielen oppimiseen ja monikieliseen viestintään.

Työelämään ja yhteiskuntaan pääsy edellyttää usein kohdemaan kielen osaamista. Kielen oppiminen aikuisena on työlästä ja aikaa vievää puuhaa (Steber & Rossi, 2021). Siksi tarvitaan ketterämpiä kielen oppimisen välineitä perinteisen kielen opetuksen rinnalle. Nykytekniikka (virtuaali- ja lisätty todellisuus, kieliteknologiset ratkaisut) ja erilaiset innovaatiot mahdollistavat sen nyt yhä enenevässä määrin. Laureassa on käynnistymässä alkuvuodesta uusi hankekokonaisuus, jossa suunnitellaan ja muotoillaan uusia tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä sekä kieliteknologisia ratkaisuja kielen oppimisen, kotoutumisen sekä työhön pääsyn nopeuttamiseksi, sujuvoittamiseksi ja tehostamiseksi.

Laurean C-yksikössä talven 2021-2022 aikana toteutetuissa hankevalmistelun työpajoissa sekä Laurean erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllisyyttä edistävässä Netta-hankkeessa pidetyissä työpajoissa on tunnistettu, että maassamme on runsaasti työvoimapulasta tai työntekijöiden vaihtuvuudesta kärsiviä asiantuntija-, palvelu- ja teollisuusammatteja, joissa puuttuva yhteinen kieli estää työllistymistä sekä hidastaa perehdyttämistä ja työn oppimista. Lisäksi on tunnistettu, että meillä on runsaasti palvelu-, hoito- ja hoivatehtäviä, jotka vaativat työturvallisuuden takaamiseksi ja asiakaskokemuksen parantamiseksi suomen kielen hallintaa. Työpajoissa on myös todettu, että osalla kotoutujista ja kielen oppijoista on hyvät kielen oppimisen valmiudet, kun taas osa tarvitsee enemmän tukea ja luovempia menetelmiä päästäkseen alkuun oppimisessa.

Käyttäjälähtöiset testausympäristöt

Käyttäjälähtöisiä testausympäristöjä on jo kehitetty Suomessa laajalti mm. luomaan digitaalisia palveluita ja hyvinvointiteknologiaa sosiaali- ja terveysalalle (esimerkiksi Satakunta DigiHealth -hanke, OuluHealth Labs, Kuopio Living Lab, ja TAMKin Sote Virtual Lab) (Living Labit ja Testbedit käyttäjälähtöisinä kehittämis- ja testausympäristöinä – TUTTU net., n.d).

Living labit ovat käyttäjälähtöisiä avoimen innovaation ekosysteemejä, jotka yhdistävät tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tosielämän ympäristöissä (esim. Koporcic, 2021; Ståhlbröst & Holst, 2012, Westerlund, Leminen & Habob, 2018). Haaga-Helian ja Laurean kehittämässä Digitaalisen Living Labin mallissa testattiin uusia pedagogisia ratkaisuja yhteiskehittämisessä terveydenhuollon ja IT-opiskelijoiden kanssa palvelumuotoilua hyödyntäen ja trialogista oppimista ohjenuorana käyttäen (Drake, 2022a).

Virtuaaliset perehdytysmallit ja virtuaalisen todellisuuden käyttö kielen oppimisessa

Virtuaalisia perehdytysmalleja on aiemmin kehitetty muun muassa Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Future Technologies in Education -hankkeessa, jossa luotiin uutta virtuaaliteknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä. Lisätyn todellisuuden teknologian avulla oli mahdollista muun muassa työprosessien tai -ohjeiden liittäminen osaksi todellisen maailman näkymää. Tuotettuja oppimisympäristöjä hyödynnettiin terveysalan opiskelijoiden oppimisessa sekä uusien työntekijöiden ja jo työelämässä olevien ammattilaisten perehdytyksissä ja koulutuksessa. FutureEdu -hankkeen jatkohankkeessa VirTechissä kehitetään toimintamalleja, jotka mahdollistavat mm. eri alojen yritysten ja organisaatioiden henkilöstön tehokkaan perehdyttämisen (https://virtech.savonia.fi/hanke/). Lisäksi virtuaalitodellisuutta on käytetty VR Fast Track -hankkeessa, jossa kehitettiin virtuaalitodellisuutta hyödyntävä osaamisen tunnistamisen malli erityisesti yrityskäyttöön. Hankkeessa testattiin virtuaalitodellisuutta maahan muuttaneiden osaamisen tunnistamisessa (Drake, 2022b).

Virtuaalisten ja lisättyjen todellisuuksien hyödyntäminen perehdyttämismalleissa on laajemmalle yrityskentälle Suomessa vielä melko tuntematon asia, mutta kiinnostus laajennettua todellisuutta eli XR-teknologiaa kohtaan kasvaa nopeasti myös yritysmaailmassa. Esim. Kone Oyj on jo tehnyt huolto- ja asennuskoulutusta virtuaalitodellisuudessa. XR-teknologian käytön yrityksissä uskotaankin yleistyvän nopeasti, mutta ongelmana on hyvien sisältöjen puute, sillä osaavia 3D-sisällöntuottajia on vähän (Remes, 2021).

Virtuaalisen todellisuuden (VR) käytöstä uuden kielen oppimisessa on jo jonkin verran tutkimusnäyttöä, joskin VR on yhä harvoin käytössä kielten oppimisessa. Tuoreiden katsausartikkeleiden mukaan erityisesti immersioon perustuva VR-avusteinen uuden kielen oppiminen parantaa oppimistuloksia (Xie, Liu, Zhang & Zhou 2022). Tämän ajatellaan johtuvan virtuaalisen todellisuuden tarjoaman immersiivisen ja todelliseen elämään perustuvaan oppimiskokemukseen (de Paula Forero Pataquiva & Klimova, 2022; Xie ym., 2022).

Uusi kielen oppimisen kehittämisen ympäristö

Laurean koordinoima MAKU-hankekokonaisuus on muotoiltu vastauksena toisaalta palvelu-, matkailu- ja ravintola-alan sekä sote-alojen suuriin haasteisiin eli muita kuin suomea äidinkielenään puhuvien työntekijöiden rekrytointiin, sitouttamiseen ja nopeaan perehdyttämiseen, toisaalta nopeampaan ja sujuvampaan kotoutumiseen. Lisäksi MAKU-hankekokonaisuus tuottaa uuttaa tietoa XR-teknologioiden mahdollisuuksista uuden kielen oppimisessa.

Alkuvuodesta 2023 käynnistyvässä ESR+ -rahoitteisessa MAKU-hankkeessa muotoillaan, konseptoidaan sekä pilotoidaan kielen oppimisen Living labia. Kielen oppimisen Living lab tulee toimimaan monipaikkaisesti ja virtuaalisen/digitaalisen osuuden lisäksi myös esimerkiksi käsillä tekemistä ja fyysistä ympäristöä hyödyntäen.

Laurea toimii hankekokonaisuudessa kotoutumisen ja työllisyyden edistämisen asiantuntijana sekä Living lab -menetelmien asiantuntijana. Haaga-Helia tuo konsortioon vahvan tuntemuksensa simulaatiopedagogiikasta ja virtuaalisista ympäristöistä.

Hankkeessa osatoteuttajana on myös yrityksiä, jotka eivät kehitä hankkeessa omaa liiketoimintaansa, vaan tuovat Living lab -filosofian mukaisesti kumppanuuteen oman osaamisensa avoimesti ja julkisesti hyödynnettäväksi. Arffman Oy:n vastuulla tässä hankkeessa on erityisesti verkkoon vietävän työelämälähtöisen kielenopetuksen innovaatioiden kehittäminen sekä hankkeen kehittämien ratkaisujen testaus ja pilotointi. Lingsoft Oy on kehittänyt systemaattisesti ja pitkäjänteisesti kielentunnistusta, käännösteknologiaa ja muita kieliteknologisia innovaatioita. Yrityksen ratkaisujen pohjana on vahva kielitieteellinen tutkimustyö ja kielen rakenneanalyysi, joita hankkeessa hyödynnetään.

Yhdistämällä Living lab -ajattelun ja virtuaaliset sekä XR-teknologiaa ja kieliteknologiaa hyödyntävät innovaatiot ja uusimman tutkimustiedon tullaan hankepartnereiden kanssa kehittämään menetelmiä, joilla parannetaan kansainvälisten osaajien rekrytointia, perehdytystä ja työnantajaan sitoutumista.

Hilkka Lydén (sairaanhoitaja, diakonissa YAMK) työskentelee Laureassa TKI-asiantuntijana ja tekee Lapin yliopistossa väitöskirjatutkimusta kotoutumisen muotoilusta. Hän toimii MAKU-hankkeessa projektipäällikkönä ja vastuullisena tutkijana.  Saara Valtonen (FM) on kielen oppimisen asiantuntija. Hän työskentelee Laureassa hanketyöntekijänä. Alina Leminen (FT, dos.) työskentelee Laureassa TKI-päällikkönä. Hän on tutkinut mm. monikielisyyttä ja maahan muuttaneiden kielitaidon kehittymistä. MAKU-hankkeessa hän on tutkimusjohtaja.

Lähteet:

• de Paula Forero Pataquiva, F., & Klimova, B. 2022. A Systematic Review of Virtual Reality in the Acquisition of Second Language. International Journal of Emerging Technologies in Learning (IJET), 17(15), 43–53. https://doi.org/10.3991/IJET.V17I15.31781
• Drake, M. 2022a. Opi ja kehitä 2: Digitaalinen Living Lab oppimis- ja innovointiympäristönä – eSignals julkaisut. https://julkaisut.haaga-helia.fi/opi-ja-kehita-digitaalinen-living-lab-oppimis-ja-innovointiymparistona/
• Drake, M. 2022b. Virtuaalitodellisuuskokeiluja  maahanmuuttajille: Kun kieli kangertelee virtuaalitodellisuus voi auttaa (M. Drake, Ed.).
• Koporcic, N. 2021. Co-Creation in Living Labs: Insights from Digital Living Lab Days. Laurea Journal. https://journal.laurea.fi/co-creation-in-living-labs-insights-from-digital-living-lab-days/#190defcd
• Living Labit ja Testbedit käyttäjälähtöisinä kehittämis- ja testausympäristöinä – TUTTU net. (n.d.). Retrieved November 16, 2022, from https://www.tuttunet.fi/tietoja-ja-oivalluksia/living-labit-ja-testbedit-kayttajalahtoisina-kehittamis-ja-testausymparistoina.html
• Remes, M. 2021. Opiskelijat ovat hyödyntäneet virtuaalitodellisuutta jo vuosia, mutta työpaikoilla teknologiaa käytetään harvoin – nyt sitä yritetään lisätä. YLE. https://yle.fi/uutiset/3-12206163
• Steber, S., & Rossi, S. 2021. The challenge of learning a new language in adulthood: Evidence from a multi-methodological neuroscientific approach. PLoS ONE 16(2), e0246421. https://doi. org/10.1371/journal.pone.0246421
• Ståhlbröst, A., & Holst, M. 2012. The Living Lab Methodology Handbook. https://www.ltu.se/cms_fs/1.101555!/file/LivingLabsMethodologyBook_web.pdf
• Westerlund, M., Leminen, S., & Habob, C. 2018. Key Constructs and a Definition of Living Labs as Innovation Platforms | TIM Review. Technology Innovation Management Review. https://timreview.ca/article/1205
• Xie, Y., Liu, Y., Zhang, F., & Zhou, P. 2022. Virtual Reality-Integrated Immersion-Based Teaching to English Language Learning Outcome. Frontiers in Psychology, 12, 6190. https://doi.org/10.3389/FPSYG.2021.767363/BIBTEX