Tässä artikkelissa lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyövelvoitetta sekä siihen liittyviä näkökulmia tarkastellaan uuden lukiolain (714/2018, Finlex) ja elokuussa 2021 voimaan astuvien lukion uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta (Opetushallitus, 2019). Ne yhdessä määrittelevät lukio-opintojen sisältöä, laajuutta ja kulkua sekä osoittavat suunnan korkeakoulujen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Lisäksi artikkelissa käsitellään sitä, miten lukiokoulutuksen aikaisella ohjauksella ja neuvonnalla voidaan edistää opiskelijoiden tietämystä, ymmärrystä ja kokemusta korkea-asteen opinnoista ja työelämästä, ja sillä tavoin tukea heidän ihmisenä kasvuaan sekä koulutus- ja uravalintojaan tulevaisuudessa. Korkeakoulujen toiselle asteelle tarjoamia kurkistuskursseja, tapahtumia ja tiedotusta esitellään yhteistyömuotoina yleisellä tasolla.

Lukiokoulutuksesta opiskelija hankkii valmiudet korkeakoulututkintoon johtavien opintojen aloittamiseen ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Uuden lukiolain (714/2018) ja lukion uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus, 2019) tavoitteena on nopeuttaa ylioppilaiden lukion jälkeistä siirtymistä korkeakoulutukseen ja edelleen työmarkkinoille. Tämä on linjassa ’Korkeakoulutus ja tutkimus 2030’ -vision kanssa. Sen päämääränä on lisätä korkeakoulutettujen määrää 50 prosenttiin kaikista 25-34-vuotiaista vuoteen 2030 mennessä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2017). Tavoite on kunnianhimoinen. Siksi Suomessa on tulevina vuosina paremmin turvattava korkeakoulutuksen sosiaalisesti, alueellisesti, kielellisesti ja etnisesti tasa-arvoinen saavutettavuus kaikille korkea-asteen opinnoista kiinnostuneille (Kosunen, 2021).

Nykyisin vain osa lukiosta valmistuvista tietää varmuudella, mitä he haluavat opiskella lukion jälkeen. Sen sijaan valtaosalla abiturienteista jatkokoulutussuunnitelmat ovat yhä auki lukion päättövaiheessa. (Opettajien ammattijärjestö, 2018). Jotta korkeakouluopinnot olisivat mahdollisimman monelle lukiolaiselle todellinen jatkokoulutusvaihtoehto tulevaisuudessa, velvoittaa uusi lukiolaki (714/2018) lukiot tekemään aiempaa tiiviimpää yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän kanssa.

Yhteistyön uskotaan selkiinnyttävän lukiolaisten jatkokoulutuspreferenssejä suhteessa tarjolla olevaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen eri alojen koulutustarjontaan. Nykyisellään preferenssit ja tarjonta eivät täysin kohtaa, vaan koulutusvalinnat ovat usein sukupuolittuneita ja koulutustausta periytyy edelleen. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019.). Yhteistyöllä ja opinto- ja uraohjauksella parannetaan lukiolaisten monipuolisia mahdollisuuksia tutustua korkeakoulutukseen ja työmarkkinoihin sekä kansainvälisiin jatko-opinto- ja uranäkymiin jo lukio-opintojensa aikana.

Ohjaus lukioissa uudistuu

Uuden lukiolain pohjalta lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistuvat, ja ne otetaan käyttöön viimeistään alkusyksystä 2021. Uudistuksen tavoitteena on, että opiskelijalla on mahdollisuus hankkia hyvä yleissivistys ja vahvistaa jatko-opinto-, työelämä-, yrittäjyys- ja kansainvälisyysvalmiuksiaan (ml. kulttuurien tuntemus ja kielitaito) sekä edistää hyvinvointiaan, ja saada tukea yksilöllisiin tarpeisiin ja oppimiseen.

Ohjauksen ja opetuksen järjestämisen tasolla lukion opetussuunnitelmauudistuksen tarkoituksena on vahvistaa opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista. Opiskelijoiden opiskelumotivaatio ja opintojen mielekkyys lisääntyvät, kun heillä on yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut, joihin liittyvät oikea-aikainen ja tarvevastaava ohjaus ja tuki, oppiainerajat ylittävät opinnot sekä entistä tiiviimpi yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Kaikkiin lukiossa opiskeltaviin oppiaineisiin liittyy yhteisiä tavoitteita laaja-alaisesta osaamisesta (Kuva 1.). (Opetushallitus, 2019.)

Ohjaus on lukiossa ohjaus-, opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstön yhteistä ja tavoitteellisesti johdettua työtä. Opiskelija on ohjauksessa aina aktiivinen ja osallistuva toimija. Opinto-ohjauksella tuetaan lukio-opiskelijoiden toimijuuden, itsetuntemuksen, tietojen ja taitojen ja monipuolisten valmiuksien kehittymistä korkeakouluopintoja, työelämää ja elämää varten. Toimijuus on opiskelijan kykyä rakentaa tulevaisuuttaan, taitoa tehdä opintoja ja työuraa koskevia päätöksiä sekä uskoa saavuttaa asetetut tavoitteet ja valmiutta selviytyä muutostilanteista. (Opetushallitus, 2019.)  Kuva 2. havainnollistaa sitä, miten monin eri tavoin lukiossa tarjottu ohjaus tukee opiskelijan opintojen ja arjen hallintaa sekä tulevaisuuden suunnittelua.

Lukiolain mukaan opiskelijalla on opinto-ohjauksen ohella oikeus säännöllisesti saada henkilökohtaista ja muuta opintoja ja jatko-opintoihin hakeutumista koskevaa ohjausta (25 §). Kaikille lukiokoulutuksen aloittaville opiskelijoille laaditaan oppilaitoksen opetus- ja ohjaushenkilöstön tuella henkilökohtainen opintosuunnitelma. Se sisältää 1) opiskelu-, 2) ylioppilastutkinto- sekä 3) jatko-opinto- ja urasuunnitelmat (714/2018, 26 §). Suunnitelman avulla opiskelija vahvistaa jatko-opinto- ja urasuunnitteluvalmiuksiaan sekä voi tehdä tarkoituksenmukaisia koulutusvalintoja, jotka sujuvoittavat hänen opintopolkuaan ja ehkäisevät opintojen keskeyttämistä. Opiskelija voi opintosuunnitelmaansa sisällyttää korkeakoulujen antamaa opetusta osaksi lukio-opintojaan. Sitä kautta hän saa mahdollisuuden tutustua itseään kiinnostaviin aloihin, niiden vaatimuksiin ja korkeakoulutuksen kautta avautuviin elämänvalintoihin sekä työ- ja uramahdollisuuksiin. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti opintojen edetessä. (Opetushallitus, 2019.)

Opinto-ohjaus yhdistää lukiota yhteiskuntaan ja työelämään. Lukioiden ja korkeakoulujen välinen yhteistyö voi avata nuorelle maailmoja, joista tämä ei entuudestaan tiennyt. Korkeakoulujen opintotarjontaan opiskelijoita ohjataan tutustumaan ennakkoluulottomasti, ilman sukupuolittuneita tai muita ennakkoasenteita. Nuoren mahdollisuutta laajentaa näköalojaan sekä kirkastaa tulevaisuuden opiskelu- ja uravalintojaan tuetaan kahdella pakollisella opinto-ohjauksen kurssilla – ’Minä opiskelijana’ (2 op) ja ’Jatko-opinnot, työelämä ja tulevaisuus’ (2 op) – joiden suorittaminen jakaantuu koko lukio-opiskelun ajalle. Kursseihin kuuluu sekä luokkamuotoisia tunteja, pienryhmätapaamisia että henkilökohtaista ohjausta. Ohjausta eriytetään aina kunkin opiskelijan yksilöllisistä lähtökohdista, tarpeista ja tavoitteista käsin, ml. harrastukset, kiinnostuksen kohteet, osaamisalueet ja elämäntilanne. (Opetushallitus, 2019.)

Kokemuksia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöstä

Lukioiden rehtorit pitävät korkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyllisenä erityisesti opiskelijoiden kannalta, mutta korkeakoulujen lukioille tarjoamat palvelut he näkevät suppeina ja kirjavina, ja niistä viestiminen on usein puutteellista (Luma-keskus, 2021). Yhteistyön toteutuksessa haasteita ovat myös alueelliset erot, resurssikysymykset ja yhteisten toimintatapojen puute sekä se, ettei aina riittävässä määrin kyetä tunnistamaan lukion tarjoamia mahdollisuuksia korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhön (Ahola, Aittola, Salminen & Spoof, 2020). Siksi rehtorit ehdottavat yhteistyön parempaa resurssointia ja odottavat korkeakouluilta selkeyttä ja havainnollisuutta siihen, miten ne kertovat yhteistyömuodoistaan. Rehtoreiden mukaan lukion koko ja korkeakoulun maantieteellinen etäisyys vaikuttavat olennaisesti valittaviin ja harkittaviksi tuleviin yhteistyömuotoihin. (Luma-keskus, 2021). Etenkään pienissä lukioissa yhteistyö ei vielä ole vakiintunutta ja järjestelmällistä (Ahola, Aittola, Salminen & Spoof, 2020).

Luma-keskuksen (2021) kyselyn mukaan lukioissa yhteistyöhön osallistuvat eniten opinto-ohjaajat sekä aineenopettajat, jotka koordinoivat paikallisesti ja alueellisesti lukiolaisille tarjottavia korkea-asteen tutustumistilaisuuksia ja vierailuja, verkko- ja lähiopetuskursseja, yhteisiä opintojaksoja sekä projekteja (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2019). Opinto-ohjaajat ja opettajat suhtautuvat suopeasti yhteistyön lisäämiseen korkeakoulujen kanssa, joskin he kaipaavat systemaattisuutta, koordinaatiota ja riittävät resurssit toiminnan organisointiin. Samanaikaisesti he ovat huolissaan opiskelijoiden jaksamisesta ja motivoitumisesta (mm. korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen vaikutus ylimääräiseksi koettuun yhteistyöhön osallistumiseen), mutta samalla myös omasta lisääntyneestä opetus- ja ohjaustyötaakastaan. (Ahola, Aittola, Salminen & Spoof, 2020.)

Yksittäisen abiturientin näkökulmasta lukiosta korkea-asteelle siirtyminen on aina iso muutos. Varsinkin korkeakouluopintojen alkuvaiheessa opiskelijan sopeutumista uudenlaiseen toimintaympäristöön ja sen vaatimuksiin, erilaisiin opiskelutapoihin ja toisenlaiseen viestintäkulttuuriin (esim. akateeminen kielenkäyttö) tulisi ohjauksella ja opetuksella pohjustaa paremmin jo lukioaikana. (Riikonen & Pirhonen, 2020.) Lukio-opiskelijoiden mukaan nykyinen korkeakouluyhteistyötarjonta keskittyykin tällä hetkellä liiaksi esittelyihin ja tapahtumiin. Korkeakoulujen kanssa toteutettaville yhteistyökursseille osallistumista he pitävät usein vaikeana ja vaativana. Koska lukiolaisten kiinnostuksen kohteet vaihtelevat suuresti, olisi korkeakouluyhteistyöhön heidän mukaansa hyvä tuoda lisää käytännön näkökulmaa. Toiveena olisikin saada korkeakouluopiskelijoilta ja alumneilta itseltään enemmän tietoa siitä, miten he ovat kokeneet opiskelun korkea-asteella ja miltä eri alojen työllistymismahdollisuudet heistä näyttävät. (Ahola, Aittola, Salminen & Spoof, 2020.)

Jatkuvat uudistukset lukioissa ja korkeakouluissa aiheuttavat huolta, ahdistusta ja epätietoisuutta lukio-opiskelijoissa, sillä heidän mielestään tietoa muutoksista ei aina ole riittävästi, helposti ymmärrettävästi tai oikea-aikaisesti saatavilla (Ahola, Aittola, Salminen & Spoof, 2020). Lisäksi yleistä epävarmuutta ja elämänhallinnan haasteita lukiolaisille on tuonut korona-aika, joka on heikentänyt heidän hyvinvointiaan, opiskelumotivaatiotaan ja tulevaisuususkoaan, ja sitä kautta lisännyt ohjauksen ja muun tuen tarvetta (Suomen lukiolaisten liitto, 2020; MTV-uutiset, 2021).

Laurean tapa tehdä yhteistyötä

Laurea-ammattikorkeakoulussa, joka on vahvasti työelämään integroitunut korkeakoulu, on määrätietoisesti kehitetty opiskelutarjontaa toisen asteen opiskelijoille (Laurea, 2021). Heille Laurea tarjoaa (Laurean avoimen AMK:n asiantuntijoiden Perhiö ja Lazareva mukaan, 12.8.2021):

• avoimessa ammattikorkeakoulussa 30 opintopisteen väyläopintoja, jotka mahdollistavat tutustumisen AMK-opintoihin lukion tai toisen asteen ammatillisen opiskelun aikana. Väyläopintojen suorittaminen on keino hakea Laureaan opiskelemaan erillishaun kautta ilman yhteishakua.
• 1-2 opintopisteen laajuisia kurkistuskursseja, joiden avulla voi tutustua AMK-opiskeluun ja eri koulutusohjelmiin lukio-opintojen ja ammatillisen koulutuksen aikana. Kurkistuskurssien kysyntä on Laureassa tasaisessa kasvussa.
• lukiolaisille Espoossa kaksi kertaa vuodessa kahvilakurssin, jonka suorittamisesta saa hygieniapassin.

Laurea kohdentaa markkinointia ja tiedotusta oppilaitosten henkilöstölle eri kanavissa ja foorumeilla. Tarkoituksena on informoida rehtoreita, opinto-ohjaajia ja aineopettajia Laurean lukiolaisille tarjoamista koulutusmahdollisuuksista, muun muassa:

• lukioiden aineopettajille järjestetään vertaisluentohenkisiä tapahtumia, joissa kerrotaan, miten heidän opettamaansa oppiainetta hyödynnetään ammattikorkeakoulussa, esim. kemia estenomiopinnoissa.
• lukioiden rehtoreille ja opinto-ohjaajille suunnattu uutiskirje, jonka sisältönä ovat Laurean ajankohtaiset asiat ja tiedot kurkistuskursseista.
• kaupunkien lukiokoordinaattoreiden kanssa tehtävä yhteistyö ja tiedonvaihto ovat keinoja varmistaa, että tieto Laurean koulutustarjonnasta leviää lukioihin keskitetysti.

Lisäksi Laurea järjestää kampuspäiviä. Syksyllä 2021 on vuorossa Porvoon kampus, jolloin kaikille kiinnostuneille esitellään sen toimintaa, tiloja ja opintotarjontaa. Laurea on mukana myös ’Nuorten ilmastowebinaarissa’, jossa sen asiantuntija esittelee lukiolaisille, miten esim. ruokahävikkiä ja hiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Laurean opetustarjontaan voi samoin tutustua OPOPASSI-palvelussa (https://www.opopassi.com/). Laurean lukiolaisille suunnatuista opiskelumahdollisuuksista saa tarkempia tietoja verkosta (https://www.laurea.fi/lukiolaisille/).

Yhteistyön vaikutus nuorten valintoihin

Lähivuodet osoittavat, miten lukioiden ja korkeakoulujen sekä työelämän välinen yhteistyö onnistuu vastaamaan uuden lukiolain asettamiin tavoitteisiin. Jotta yhteistyö olisi aidosti vaikuttavaa, tulee sen olla kokonaisvaltaisesti koordinoitua, mahdollisimman systemaattista ja kaikki lukiot sekä lukiolaiset yhdenvertaisesti tavoittavaa toimintaa. Vain tarkoituksenmukaisella ja hyvin järjestetyllä yhteistyöllä on todellista vaikutusta nuorten valintoihin tulevina vuosina. Koska opinto-ohjaajat ovat avainasemassa yhteistyön ’moottoreina’ ja lukiolaisten ’motivaattoreina’, tulee kaikille lukioille varmistaa riittävät voimavarat laadukkaan opinto-ohjauksen turvaamiseksi. Samanaikaisesti korkeakoulujen tulee tehdä systemaattisesti töitä sen eteen, että niiden opetustarjonta on laadukasta ja näyttäytyy lukiolaisille jatkossakin houkuttelevana ja kiinnostavana.

Artikkeli liittyy Opetushallituksen rahoittamaan lukiouudistukseen liittyvään henkilöstökoulutushankkeeseen Toimijuudella tulevaisuuteen (TOIMI), jossa Laurea ja Haaga-Helia toimivat kouluttajina (2019-2020).

FT Mika Launikari toimii Laureassa uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen asiantuntijana. 

Lähteet:

• Ahola, S., Aittola, H., Salminen, T. & Spoof, J. (2020). Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:3.
  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162017
• Finlex (2018). Lukiolaki 714/2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180714
• Kosunen, T. (2021). Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:35. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163235
• Laurea (2021). Laurean yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus 2020. https://www.laurea.fi/globalassets/uusi-kansio/vaikuttavuusraportti-2020_a4_fi.pdf
• Luma-keskus (2021). Lukioiden rehtorit pääosin tyytyväisiä korkeakouluyhteistyöhön kyselytutkimuksen perusteella, haasteena resurssien puute.  https://www.luma.fi/sanomat/2021/05/04/lukioiden-rehtorit-paaosin-tyytyvaisia-korkeakouluyhteistyohon-kyselytutkimuksen-perusteella-haasteena-resurssien-puute/
• MTV-uutiset (2021). Korona romahdutti lukiolaisten ja ammattikoululaisten hyvinvoinnin – ”Iso kysymys on, kuinka paljon pahoinvointia jää piiloon”. Uutinen 22.2.2021. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/korona-romahdutti-lukiolaisten-ja-ammattikoululaisten-hyvinvoinnin-iso-kysymys-on-kuinka-paljon-pahoinvointia-jaa-piiloon/8071046#gs.7m5z3d
• Opettajien ammattijärjestö OAJ (2018). Opiskelijavalintauudistus lisää lukion opojen merkitystä, mutta aika on kortilla, kun ohjattavia on 400. Opettajalehti.
  https://www.opettaja.fi/tyossa/opiskelijavalintauudistus-lisaa-lukion-opojen-merkitysta-mutta-aika-on-kortilla-kun-ohjattavia-on-400-oaj-suosittaa-enimmaismaaraksi-200-opiskelijaa-per-opo/
• Opetushallitus (2020). Lukion opetussuunnitelman perusteet pähkinänkuoressa. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/fin-lops-esite-rgb-sivu-kerrallaan_2.pdf
• Opetushallitus (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf
• Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön. Työryhmämietintö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161375
• Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017). Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle: Taustamuistio korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 visiotyölle. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:44. https://minedu.fi/documents/1410845/4177242/visio2030-taustamuistio.pdf/
• Riikonen, J. & Pirhonen, H. (2020). Mind the Gap: Lukion ja korkeakoulun välistä kuilua kaventamassa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(2). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-maaliskuu-2020/mind-the-gap-lukion-ja-korkeakoulun-valista-kuilua-kaventamassa/
• Suomen lukiolaisten liitto (2020). Koonti koronatilanteen vaikutuksesta lukiolaisiin. https://lukio.fi/app/uploads/2020/04/Lukiolaisten-koronakyselyn-tulokset.pdf