Luonto hiljaisena sidosryhmänä

Luontokadon vaikutukset yritysten toimintaan ovat kauaskantoisia, vaikka muutos etenee hiipien. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa yrityksiä arvioimaan luontovaikutuksiaan ja kuulemaan sidosryhmiä. Luonto on hiljainen mutta elintärkeä kumppani. Miten yritykset voivat vastata tähän haasteeseen ja kääntää luontopositiivisuuden kilpailueduksi?

Suomalaiset ovat hyvin perillä ilmastonmuutoksen ja luontokadon maailmanlaajuisista vaikutuksista ja jo itse kokeneet niiden vaikutuksia konkreettisesti omassa arjessaan (Ympäristöministeriö 2025). Luontokadolla tarkoitetaan ihmisten toiminnasta aiheutuvaa lajien ja muun luonnon monimuotoisuuden vähenemistä (Suomen luonnonsuojeluliitto 2024). Ihmiset ja yhteiskuntamme ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tuottamista antimista. Luonnon monimuotoisuus on elintärkeää, jotta luonto voi tarjota ekosysteemipalveluita. Ekosysteemipalveluita ovat mm. ruoka, vesi, lääkinnälliset aineet, pölytys, rakennusaineet, ravinteiden kierto ja veden puhdistus (Opetushallitus 2025).

Yritysten toiminnalla on suoria vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Esimerkiksi, kun metsäteollisuudessa kaadetaan laajoja metsäalueita sellun ja paperin tuotantoa varten, toiminta vähentää luonnon monimuotoisuutta: metsien häviäminen tuhoaa elinympäristöjä, joista monet lajit ovat riippuvaisia, ja johtaa lajien uhanalaistumiseen. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) velvoittaa yrityksiä arvioimaan oman toimintansa ilmasto- ja luontovaikutuksia ja edellyttää sidosryhmävuoropuhelua vaikutusten arvioinnin välineenä.

Pk-yritykset uuden raportointivaatimuksen äärellä

Vuonna 2023 voimaan astunut CSRD -direktiivi laajentaa kestävyysraportointivelvoitteiden piiriin kuuluviksi yhä useampia yrityksiä. Vaikka osa pk-yrityksistä ei kuulu suoraan raportointivelvoitteen piiriin, ne ovat silti osa suurempien yritysten arvoketjuja ja näin ollen epäsuorasti velvoitettuja välittämään tietoa toimintojensa luontovaikutuksista.

Luontovaikutusten arviointi on monelle pk-yritykselle haastavaa ja yrityksillä on usein rajallisesti tietoa ja osaamista siitä, miten oman toiminta vaikuttaa luontoon. Arvoketjun näkökulmasta vaikutukset eivät synny ainoastaan yrityksen omassa toiminnassa, vaan myös toimitusketjuissa. Tämä nousi huolena esille ImpAct-hankkeen yritys- ja sidosryhmähaastatteluissa syksyllä 2024. Jotta yritys voi selvittää arvoketjunsa luontovaikutuksia, on sen käytävä aktiivista vuoropuhelua oman arvoketjunsa sidosryhmien kanssa.

Vaikutusten arvioimisen tekee haastavaksi myös se, että laajasti käytössä olevia standardeja ja erilaisille organisaatioille ja toimialoille soveltuvia, kokonaisvaltaisia työkaluja ei ole, vaikka kuitenkin yleisiä laskentaperiaatteita ja työkaluja tosin on syntynyt viime aikoina useita (Peura ym. 2023). Uusien arviointikäytänteiden ja työkalujen käyttöönotto vie myös usein paljon resursseja taloudellisesti ja ajallisesti.

CSRD-direktiivi ja siihen liittyvä ESRS-standardi (EFRAG 2025) edellyttää yrityksiltä olennaisten sidosryhmiensä kuulemista osana kaksoisolennaisuusprosessia . Kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessissa (DMA, Double Materiality Assessment) tunnistetaan kaikki kestävyysvaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, joista yrityksen pitää raportoida. Olennaisia vastuullisuusaiheita tarkastellaan kahdesta näkökulmasta lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: sisältä ulos ja ulkoa sisään. Sisältä ulospäin arvioidaan yrityksen koko arvoketjun todellisia tai mahdollisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Ulkoa sisään päin arvioidaan kestävän kehityksen aiheuttamia taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia.

Luonto on yksi hiljaisista sidosryhmistä, jonka ääntä tulee pyrkiä kuulemaan ja vahvistamaan. Tämä tarkoittaa, että luonnolla itsellään ei ole ääntä vaan meidän ihmisten tulee toimia luonnon äänenä ja puhua sen puolesta. Yrityksissä tulee lisätä luontoon liittyvää osaamista jokaisella tasolla aina johdosta lattiatasolle asti.

Koulutusta siis tarvitaan. Jos omaa osaamista ei ole riittävästi, sitä saa ja voi kasvattaa myös yhteistyön kautta esim. esim. ympäristöjärjestöjen, -konsulttien, tutkijoiden ja korkeakoulujen kanssa. Myös esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen (2024) opas ohjaa luontoselvitysten tilaajia ja tekijöitä sekä viranomaisia ja muita aiheen parissa työskenteleviä luonnonarvojen riittävän laajaan, tarkkaan ja asiantuntevaan selvittämiseen sekä asianmukaiseen luontovaikutusten arviointiin. Tärkeää kuitenkin on, että osaaminen saadaan juurrutettua organisaatioon itseensä ja siitä tulee luonnollinen osa jokapäiväistä päätöksentekoa.

Luontoon liittyvien liiketoimintariskien hallinta

Luontovaikutusten arvioiminen ja luontokadon torjuminen on yritykselle keino turvata toimintaympäristöään ja hallita liiketoimintariskejään. Keskeisimmät luontokatoon liittyvät liiketoimintariskit ovat resurssien ja raaka-aineiden saatavuuden heikkeneminen ja sitä kautta myös hintojen nousu. Mikäli yritys ei saa tarvitsemiaan raaka-aineitaan ja omalla toiminnalle välttämättömiä tuotteita, komponentteja tai palveluja, ei liiketoiminnan jatkuvuudelle ole edellytyksiä. Taloudellisia kustannuksia ja menetyksiä voi koitua, jos ei pysty noudattamaan esim. kiertotalouteen liittyvää sääntelyä tai ei pysty asiakkaansa ilmasto- ja luontovaikutuksiin liittyviä kriteerejä. Kun yritys rakentaa toiminnastaan kestävää ja vastuullista, asiaa voi katsoa voi myös kilpailukyvyn vahvistamisen näkökulmasta.

Liiketoimintaa luontopositiivisuudesta

Ilmastoon- ja luontoon liittyy myös taloudellisia mahdollisuuksia. Esimerkiksi vähentämällä raaka-aineista, voidaan säästää kuluja. Luontopositiivinen liiketoiminta tarkoittaa toimintaa, jossa luonnolle aiheutuvat hyödyt ylittävät haitat. Yritys voi esimerkiksi auttaa omilla tuotteillaan ja palveluillaan vähentämään asiakkaiden luontohaittoja. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi:

Ekologisesti kestävien raaka-aineiden käyttöä/myyntiä
Luonnon monimuotoisuutta tukevia kiertotalousratkaisuja
Luontopohjaisten innovaatioiden kehittämistä

Luontopositiivisuus voi avata uusia markkinoita, vahvistaa brändiä ja parantaa riskienhallintaa.

Artikkelin kirjoittajat toimivat asiantuntijoina ImpAct – kestävyyssääntelystä kilpailukykyä hankkeessa (2024–2026). Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalleja kestävyysvaikutusten ja -sääntelyn seurantaan ja arviointiin. Hankkeen päätoteuttaja on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Laurea-ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Uudenmaan liitto.

Artikkelin luonnostelussa ja kieliasun korjaamisessa on käytetty Copilotia.