”Kuinka sä sen teit, miten sait mukaan hankkeen yhteistyöhön tuonkin yrityksen tai yrittäjän?” Olen kuullut tämän kysymyksen monta kertaa viimeisen puolentoista vuoden aikana työskennellessäni kahdessa Laurean vetämässä ESR-hankkeessa, NETTA – erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllisyyden ja osaamisen tuki sekä Toivo@Tee – mikroyrittäjän hyvinvointi ja uusiutumisen mahdollisuudet kriisitilanteessa. Olen joka kerta vastannut samoin: mitään taikatemppuja ei ole, mutta ensimmäinen askel onnistumiseen on dialogin kautta syntyvä luottamus ja yhteinen ymmärrys. Yhteistyön käynnistyttyä luottamuksellisen vuorovaikutuksen merkitys vain vahvistuu.

Ihminen ihmiselle

Luottamus on tärkeää aineetonta pääomaa ja menestystekijä niin organisaatioiden sisäisessä toiminnassa kuin organisaatioiden välisessä yhteistyössäkin. Luottamus mahdollistaa innovatiivisen, luovan ja rohkean organisaatiokulttuurin sekä avoimen yhteistyöilmapiirin syntymisen. (Malkamäki 2017, 18–19.) Jos organisaatiossa tai hankkeessa ei ole sisäistä avointa luottamuksen ilmapiiriä, ei sellainen välity myöskään ulospäin.

Luottamuksen pohjaksi tarvitaan jaettuja, yhteisesti ymmärrettyjä arvoja. Tarvitaan myös aitoja kohtaamisia sekä yhteistyötaitoja. Luottamuksellisen vuorovaikutuksen kautta voidaan luoda eri toimijoiden välillä sellaista yhteistyötä, johon sitoudutaan. Luottamus, kommunikaatio, sitoutuminen ja yhteistyö ovat siis kiinteässä yhteydessä keskenään. Jos jokin osa-alue näistä ei toimi, se heikentää myös muita. (Blomqvist 2023, 6.)

Yhteistyötä tekevät ihmiset, eivät organisaatiot, ja ensikohtaamisella punnitaan, voiko toiseen ihmiseen luottaa. Luottamus rakentuu siis uskosta toiseen ihmiseen ja hänen myönteiseen toimintaansa eli siihen, että toisella on hyvät aikomukset. Luottavainen ihminen kykenee asettumaan alttiiksi tilanteille, joihin sisältyy jokin riski. Hän myös haluaa toimia ja pystyy toimimaan tällaisissa tilanteissa. (Emt., 6.) Jotta yhteistyö voi lähteä rakentumaan, tarvitaan toisaalta luottavaisuutta, toisaalta kykyä luoda luotettavaa ilmapiiriä ja rakentaa luottamusta.

Työelämässä luotettavuutta arvioidessa tarkastellaan yleensä toisen ihmisen osaamista, hyväntahtoisuutta ja integriteettia eli johdonmukaista ja eettistä toimintaa (emt, 10). Tästä Blomqvistin näkemyksestä ja kuvasta olen hankkeiden kokemusten ja palautteiden pohjalta mukaillut yhdessä NETTA-hankkeen projektipäällikkö Jukka Laitisen kanssa Luotettavuus sidosryhmäyhteistyössä -kuvan (kuva 1). Siinä tarkasteltavia osa-alueita ovat osaaminen (työelämäasiantuntijuus, vuorovaikutustaidot, motivointi ja innostaminen), hyväntahtoisuus (lämpö, positiivinen asenne, myötäinto) sekä arvot (välittäminen, usko ihmiseen, yhdenvertaisuus). Arvojen tulee näkyä kohtaamisissa, vuorovaikutuksessa ja toiminnassa.

Vertaisvoimaa ja uusia askelia Toivo@Tee-hankkeessa

Toivo@Tee – Mikroyrittäjän hyvinvointi ja uusiutumisen mahdollisuudet kriisitilanteessa -hankkeessa tarjottiin vertaisvoimaa selviytymiseen ja uusiin askeliin yksin- ja mikroyrittäjille. Yrittäjän polku hankkeessa eteni hänen valitsemillaan toiminnallisilla osioilla, ”campeilla.” Nämä osiot toteutettiin muun muassa työnohjauksen, luovien menetelmien, liiketoiminnan kehittämisen ja tulevaisuustyöskentelyn keinoin. Mukana oli myös verkkokauppavalmennusta ja vihreää yritysneuvontaa. Hankkeen tiimi koostui kahden ammattikorkeakoulun (Laurea ja Metropolia), Novago Yrityskehityksen ja Osuuskunta Orrellan Putiikkiopiston edustajista. Näin ollen jo hankkeen tiimissä oli monen organisaation ihmisiä. Hankkeeseen rekrytoitiin osallistujiksi yksin- ja mikroyrittäjiä.

”Rehellisyys, aitous ja avoimuus on kaikkein tärkeimpiä arvoja. Jos ei ole rehellisyyttä, ei voi syntyä luottamusta. Jos on avoin ja aito, niin silloin myös se vastakaiku on avointa ja aitoa.” Näin toteaa Mikael Järvenkylä, Toivo@Tee-hankkeeseen osallistunut yrittäjä Luottamuksen ilmapiiri on kaiken perusta vertaistuessa ja työnohjauksessa -podcastissa keskustellessaan UpCrises-osion vetäjän Marjo Ruutin kanssa hankkeen arvoista. (Ruuti 2023.) Mikael kiteyttää hyvin niin Toivo@Tee-hankkeen kuin ylipäänsä toimivan vuorovaikutuksen ja yhteistyön arvoja.

Vahvuusperustaista rekrytointia ja täsmätyön muotoilua NETTA-hankkeessa

NETTA – Erityistä tukea tarvitsevan nuoren työllisyyden ja osaamisen tuki -hankkeessa on etsitty esimerkiksi työn muotoilun avulla keinoja, joilla työntekijät ja työnantajat löytäisivät parhaiten toisensa. Hankkeen ensisijainen kohderyhmä ovat erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset työelämän poluillaan sekä työnantajat, jotka tarvitsevat sitoutuneita työntekijöitä. Pilottikokeiluihin on löydetty rekrytoinnin kehittämisestä kiinnostuneita monen kokoisia yrityksiä ja muita organisaatioita. Toissijaisena kohderyhmänä on koko ekosysteemi eli myös kaikki ne tahot, jotka toimivat asian ympärillä tavalla tai toisella, esimerkiksi oppilaitokset ja opintojen ohjaajat sekä yhteiskunnan eri toimijat työllistämiseen liittyen.

NETTA-hankkeen arvoja ovat esimerkiksi yhdenvertaisuus ja vahvuusperustaisuus. Taustalla on humanistinen ihmiskäsitys, jonka yksi lähtökohdista on, että ihmiseen luotetaan ja häntä pyritään ymmärtämään hänen omista lähtökohdistaan käsin. Jokaisen vahvuudet ovat yhtä arvokkaita. Niin nuorten kanssa toimimisen kuin kaiken yhteistyönkin lähtökohtana on ajatus siitä, että jokainen ihminen on jatkuvasti kasvava, oppiva ja muuttuva. (Wenström 2023, 23–25.) NETTA- ja Toivo@Tee-hankkeiden yhteisenä arvona näen osallistujien omien voimavarojen ja toimijuuden vahvistamisen.

NETTA-hankkeen toiminnan strategiseksi valinnaksi on muotoutunut sosiaalipedagoginen viitekehys. Sosiaalipedagogiikka on yksilön kehittymisen ja yhteisöön kuulumisen tukemista sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemistä ja lieventämistä pedagogisin keinoin. Lähtökohtana on paitsi edellä mainittuun humanistiseen ihmiskäsitykseen perustuva usko ihmiseen ja hänen mahdollisuuksiinsa oman hyvän elämänsä asiantuntijana, myös yhteisön ja yhteiskunnan tarkastelu: millaisessa yhteisössä ja yhteiskunnassa ihminen voi mahdollisimman täydesti elää elämäänsä omana persoonanaan? (Kurki 2002, 33.)

NETTA-hankkeessa yhteistyön arvopohjalla on yritysvastuu ja työelämän moninaisuus, joista luodaan yhteistä ymmärrystä mukaan tulevien ja mukana olevien yritysten kanssa. Liiketoiminnallisen organisaation tavoite on toki voiton tuottaminen, mutta kuten monissa keskusteluissa eri yritysten edustajien kanssa on nostettu esiin, yrityksessäkin ollaan ”ihminen ihmiselle” ja monia edellä mainittuja niin sanottuja pehmeitä arvoja löytyy jokaisen yrityksen sisältä.

Dialogin kautta yhteistä ymmärrystä

Vuorovaikutuksen ja yhteistyön perustana molemmissa hankkeissa on dialogi yrittäjien, yritysten edustajien ja kaikkien sidosryhmien välillä. Oleellista on ollut kohdata ihmisiä kasvokkain, vähintään etätapaamisissa. Dialogi voidaan määritellä rakentavaksi ja tasavertaiseksi keskustelun tavaksi, arvostavaksi kohtaamiseksi ja yhdessä ajatteluksi (Heikka 2018, 7). Sosiaalipedagogiikan näkökulmasta dialogin käsite on vielä syvempi. Kyse on silloin pitkäkestoisempaan dialogiseen ja kohtaavaan suhteeseen asettumisesta, osallisuuden mahdollistavasta yhdenvertaisesta vuorovaikutuksesta (Nivala & Ryynänen 2019, 112). Dialogiin sisältyy yhteinen oppimisen prosessi.

Paulo Freiren (2005) mukaan dialogin edellytyksinä ja arvoina ovat rakkaus (välittäminen), nöyryys (ylimielisyyden vastakohtana), usko (ihmiseen) ja toivo paremmasta. Toivo ei ole Freiren mukaan sellaista toivoa, että istutaan odottamassa toivoen parempaa tulevaisuutta, vaan luodaan sitä tietoisesti yhdessä, suorastaan taistellaan paremman maailman puolesta. Jos kohtaamisessa ei ole läsnä toivoa, osapuolet eivät usko saavuttavansa mitään eikä yhteyttä synny. (Emt., 100–101.)

Rakkaus dialogin arvona tarkoittaa toisesta ihmisestä välittämistä, mutta myös laajemmin rakkautta elämää ja maailmaa kohtaan. Kun rakkaus on dialogin perustana, silloin tilanteessa ei vallitse valta-asetelmia, vaan omistaudutaan yhdessä yhteisille asioille. Nöyryys dialogin arvona vahvistaa tätä samaa ajattelua, sillä aito vuorovaikutus ja yhteinen toiminta ei ole mahdollista ylimielisellä asenteella. Tärkeää on myös uskoa toiseen ihmiseen ja hänen mahdollisuuksiinsa. (Emt., 97–99.)

Myötätuntoa ja myötäintoa

NETTA-hankkeen työnantaja- ja muun sidosryhmäyhteistyön asiantuntijan tehtävänä on ollut “myydä” hankkeen idea ja yhteistyö työnantajille sekä muille sidosryhmille. Samoin toki on ollut myös Toivo@Tee-hankkeen yrittäjäosallistujien rekrytoinnissa. NETTA-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa joulukuussa 2022 eräs ohjausryhmän jäsenistä nosti esiin hanketta markkinoivan työntekijän persoonan merkityksen. Toivo@Teen tiimikokouksissa ja keskusteluissa yrittäjien kanssa on myös mainittu tärkeänä työntekijöistä välittyvä lämpö ja myönteinen asenne. Innostunut, positiivinen henkilö saa paremmin muutkin innostumaan.

Hyväntahtoisuuden vaikutelma on yksi oleellinen tekijä luottamuksen syntymisessä (Blomqvist 2023, 12). Mila Hakasen (2017, 70) luottamusta käsittelevän väitöstutkimuksen mukaan persoonatekijät vaikuttavat luottamuksen syntymiseen, samoin kuin kunnioittava, reilu ja avoin vuorovaikutus sekä myös esimerkiksi intuitio ja ihmisten välinen kemia. Empatiataidot vaikuttavat hyväntahtoisuuden vaikutelmaan. Ne ovat osa vuorovaikutustaitoja ja niitä voi myös oppia sekä kehittää. Myötätunnon tutkija Miia Paakkanen on jaotellut empatiataidot kolmeen kokonaisuuteen: ajattelun taitoihin, tunnetaitoihin ja ystävällisiin tekoihin. Myös myötäinto eli ilon ja muiden myönteisten tunteiden vahvistaminen liittyy empatiataitoihin. (Paakkanen 2022, 42–44.)

Innostamisella kohti parempaa maailmaa

Sidosryhmäyhteistyössä on kyse myös motivoinnista ja innostamisesta. Oma innostus ja motivaatio ovat tärkeitä, sillä jos ei itse usko asiaansa ja työhönsä, ei kykene innostamaan muitakaan. Empatiataito myötäinto liittyy toki innostamiseen, mutta itse näen innostamisen myös huomattavasti laajempana ja syvempänä sosiaalipedagogisena osaamisena.

Sosiokulttuurinen innostaminen on yksi sosiaalipedagogiikan ilmenemismuoto ja siinä innostamisen osaaminen voidaan jaotella tuottajan, fasilitaattorin ja ”taistelijan” tehtäviin. Sidosryhmäyhteistyössä toki tarvitaan vaihtelevasti näitä kaikkia rooleja. Tuottajana mahdollistetaan toimintaa ja luodaan sille puitteita, sekä taloudellisten että teknisten edellytysten muodossa, viestitään ja vahvistetaan yhteistyötä. Fasilitaattorina selkiytetään tavoitteita, vedetään työpajoja ja toimitaan vuorovaikutuksen tulkkina. Tärkein on minusta kuitenkin taistelijan tehtävä, johon kiteytyy innostamisen ydin. Tässä roolissa kirkastetaan merkityksiä ja arvoja, luodaan valoa ja toivoa, rakennetaan yhdessä parempaa maailmaa.  (Kurki-Suutarinen 2014, 251–254.)

Jonkinlainen ymmärrys ja kokemus liiketoiminnasta, esimerkiksi itselläni yrittäjyyden tausta, helpottaa yhteisen sävelen löytymistä yrittäjien ja yritysten kanssa. Tärkeää on myös proaktiivisuus sekä jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen ja tapaamiseen tarttuminen. Yhtä paljon tarvitaan sitoutumista yhteisen hyvän etsimiseen, rakentamiseen ja kannatteluun. Luodaan ja ylläpidetään yhdessä yhteistä työtä ja asiaa.

Kirjoittaja:

Anita Mäntynen-Hakem (yhteisöpedagogi YAMK, AmO) toimii Laureassa projektiasiantuntijana sekä lisäksi yrittäjänä: työelämäasiantuntijana sekä kouluttajana.

Lähteet:

• Blomqvist, K. 2023. Työyhteisön pieni kirja luottamuksesta. Työterveyslaitos.
• Freire, P. 2005. Sorrettujen pedagogiikka, suom. Kuortti, Joel. Tampere: Vastapaino.
• Hakanen, M. 2017. The Development and Management of Interpersonal Trust in a Business Network in Health, Exercise and Wellbeing Markets. Jyväskylä Studies in Business and Economics 173.
• Heikka, T. 2018. Dialogin vuoro. Viisi teesiä päättäjille rakentavasta keskustelusta. Sitran selvityksiä 129, 2. painos.
• Kurki, L. 2002. Persoona ja yhteisö. Personalistinen sosiaalipedagogiikka. Jyväskylä: SoPhi.
• Kurki, L. & Kurki-Suutarinen, M. 2014. Machiavellista samuraihin – kohti innostavaa johtajuutta. Helsinki: Basam Books.
• Malkamäki, K. 2017. Luottamuksen kehittyminen ja johtamisjärjestelmää koskeva uudistus – tapaustutkimus kaupan alan organisaatiosta. Jyväskylä: Grano Oy.
• Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Tallinna: Gaudeamus.
• Paakkanen, M. 2022. Empatian voima työssä. EU: WSOY.
• Ruuti, M. 2023. Toivo@Tee-hankkeen UpCrisis-osion Vertaisvoimaa yrittäjille -podcast-sarja. ESR-rahoitteinen hanke. Laurea Otaniemi. Luottamuksen ilmapiiri on kaiken perusta vertaistuessa ja työnohjauksessa.
• Wenström, S. 2022. Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. Jyväskylä: PS-kustannus. E-kirja.