Koronaviruksen leviämisen estämiseksi säädettyjen toimenpiteiden vuoksi luovan alan toimintamahdollisuudet heikentyivät merkittävästi. Samalla kriisi avasi uusia ansainta- ja liiketoimintamahdollisuuksia ihmisten ja yritysten muuttaessa käyttäytymistään. Hyötyjien joukossa ovat olleet erityisesti sellaiset toimijat ja toimialat, jotka ovat kyenneet siirtämään toimintansa virtuaaliympäristöihin teknologiaratkaisuja hyödyntäen.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Luova Teknovisio-hankkeessa edistetään luovien alojen teknologiapotentiaalia ja resilienssiä määrittelemällä lähitulevaisuuden teknologiavisio, joka huomioi eri alojen ominaispiirteitä teknologioiden hyödyntämisessä. Lisäksi hankkeessa ideoidaan teknologialähtöisiä tuote- ja palvelukonsepteja, sekä tehdään koulutussuosituksia teknologiaosaamisen kasvattamiseksi luovalla alla. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) ja muotoilijoiden ammattiyhdistys Ornamo Ry:n kanssa.
Teknologioiden tunnistamisessa hyödynnetään konsensushakuista Delfoi-tutkimusmenetelmää. Visioon tunnistettujen teknologioiden tämänhetkistä hyödyntämispotentiaalia puolestaan kartoitetaan ja täydennetään systemaattisen desk-top researchin (työpöytätutkimus) ja teknologiapalveluntarjoajilta kerätyn palautteen avulla. Uusien liiketoiminnallisten ratkaisujen ideointia tehdään yhteiskehittämistyöpajoissa, luovien alojen ammattilaisten kanssa. Myös koulutussuositukset luodaan yhteiskehittämällä, yhdessä eri koulutusasteiden kanssa.
Artikkeli esittelee hankkeessa jo tehtyjä toimenpiteitä, ja antaa suosituksensa vastaavanlaisten menetelmien yhdistämiselle tulevissa projekteissa.
Delfoi-tuloksista visioksi yhteiskehittämällä
Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on luoda suuntaviivoja teknologioiden hyödyntämiseen luovilla aloilla, sekä antaa suosituksia teknologioista, joihin panostaminen on kannattavaa lähitulevaisuudessa. Hanke keskittyy lyhyen (0–2 vuotta) sekä keskipitkän (2–5 vuotta) aikavälin näkökulmiin. Valitun aikajänteen tavoitteena on tuottaa teknologialistaus, jonka pohjalta luovan alan toimijat voivat jo nyt aloittaa uusien tuotteiden a palveluiden ideoinnin, konseptoinnin sekä nopeat kokeilut. Teknologioiden toimivuutta ja liiketoimintapotentiaalia voidaan siis todentaa oikeassa toimintaympäristössä. Hankkeessa teknologiavisiota lähestytään monimenetelmällisesti, kolmen alla esitetyn päätavoitteen kautta (Kuva 1.). Hankkeessa teknologiavisiota lähestytään monimenetelmällisesti, hyödyntäen Delfoi- tutkimusta, työpajoja ja systemaattista työpöytätutkimusta (descktop-research).
Delfoi-tutkimus konsensuksen pohjana
Teknologiavision määritystyö aloitettiin toukokuussa 2021 iteratiivisen Delfoi-menetelmän avulla, sillä menetelmä soveltuu ominaisuuksiensa puolesta juuri konsensuksen rakentamiseen (Linturi, ym. 2013). Tutkimusaineisto kerättiin eDelphi-verkkosovelluksella. Delfoi-menetelmän keskeinen piirre on tutkimusta varten koottu asiantuntijapaneli, jonka vastauksista tutkimusaineisto rakentuu (Mullen, 2003). Ensimmäisen anonyymin vastauskierroksen jälkeen tuloksista kootaan kirjallinen yhteenveto, jonka avulla Delfoi-panelistit pääsevät tarkastelemaan koko ryhmän vastauksia, ja ottamaan niihin kantaa Delfoin toisella vastauskierroksella.
Delfoi-tutkimuksen tulokset ja analyysi julkaistiin keväällä 2022 (Santonen & Kiviranta 2022). Tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä 32 teknologiaa, jotka on esitelty tarkemmin myös hankkeen verkkosivulla (Kuva 2).
Tutkimuksessa tunnistetut teknologiat voitiin ryhmitellä seuraaviin kategorioihin, esitetyssä prioriteettijärjestyksessä:
(1) Pilvipalvelut, (2) Esitysteknologiat, (3) Tuotantoteknologiat ja (4) Tekoälysovellukset, (5) Verkkopohjaiset opetus- ja koulutusalustat, (6) Luovien tekijöiden some- ja freelancealustat, (7) Reaaliaikainen suoratoisto (engl. livestreaming), (8) Pilvipohjaiset yhteiskehitysalustat, (9) jaetulla sijalla ”Pilvipohjaiset projektinhallintatyökalut” ja ”Laajennetun todellisuuden (XR) ratkaisut”, (10) 360-kuvaus, -videot ja projektiot, sekä (11) Immersiiviset esitykset ja performanssit. (Santonen & Kiviranta, 2022).
On kuitenkin tärkeää huomioida, että teknologioiden prioriteetit vaihtelivat luovan alan eri ydinosaamisalueiden välillä merkittävästi, jonka johdosta ajatusta yhtenäisestä teknologiavisiosta, joka kattaa kaikki luovat alat, ei voi pitää realistisena tavoitteena.
Ideoita ja esimerkkejä tunnistettujen teknologioiden soveltamisesta
Keväällä 2022 toteutettiin myös työpajojen sarja, jossa luovien alojen edustajat pääsivät tutustumaan Delfoi-menetelmällä tuotetun Luovan alan teknologiavision (Santonen & Kiviranta, 2022) keskeisiin tuloksiin, ja ideoimaan teknologialähtöisiä tuote- ja palvelukonsepteja oman osaamisalansa näkökulmasta. Työpajat tuotettiin yhdessä merkittävien kansallisten luovan alan toimijoiden, Yleisradion (YLE) ja Ornamo Ry:n kanssa monipuolisen ja monialaisen osallistujajoukon takaamiseksi. Työpajojen osallistujat koostuivat erityisesti media-alan-, sekä perinteisemmän taideteollisen alan toimijoista.
Miro-alustalla toteutetuissa online-työpajoissa (Kuva 3.) osallistujat työskentelivät pienryhmissä valitsemansa skenaarion, tai oman osaamisalansa viitekehyksen puitteissa, ideoiden soveltuvia teknologioita ja niiden tuottamaa lisäarvoa. Ideointia tehtiin kolmen eri vaiheen näkökulmasta: 1) Suunnittelu, 2) Tuotanto, ja 3) Jakelu/Esitys (Kuva 3.).
Tunnistettujen teknologioiden tämänhetkistä hyödyntämispotentiaalia kartoitettiin myös desk-top researchin (työpöytätutkimus) ja teknologiapalveluntarjoajilta kyselylomakkeen avulla kerätyn palautteen kautta. Eri menetelmien avulla kerätyille tuloksille tehtiin lopuksi ristiinanalysointi kattavan kokonaiskuvan saavuttamiseksi. Kartoitus- ja ideointivaiheen tulokset tullaan esittelemään kattavasti kesällä 2022 julkaistavassa yhteenvedossa.
Johtopäätökset
Delfoi-tutkimuksen ja yhteiskehittämistyöpajojen yhdistelmää, voidaan hankkeen tulosten valossa todeta varsin toimivaksi. Menetelmiä yhdistäessä tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomioita Delfoi-tutkimustulosten laadukkaaseen ja tiiviiseen esitystapaan, jotta työpajan osallistujilla on aidosti mahdollisuus käyttää tuloksia ideointityönsä pohjana. Lisäksi desktop researchin ja teknologiapalveluntarjoajien näkemysten ristiinanalysointi on syventänyt ymmärrystä teknologioiden hyödyntämispotentiaalista valitulla aikajänteellä. Hankkeeseen valittujen menetelmien yhdistelmää voidaan hankkeen kokemuksien pohjalta suositella hyödynnettäväksi myös tulevissa projekteissa.
Alustavia tuloksia tarkastellessa voidaan sanoa, että teknologioiden prioriteetit vaihtelevat luovan alan eri osaamisalueiden ja toimijoiden välillä merkittävästi, mutta myös yhteneväisyyksiä on esiintynyt läpi projektin. Hankkeessa tunnistetut teknologiat ja niiden pohjalta luodut ideat näyttävät nivoutuvan hyvin yhteen Sitran (2020) esittämään ”teknologia sulautuu kaikkeen” -megatrendin kanssa. Voidaankin todeta, että kyky hyödyntää samanaikaisesti useita eri teknologioita luovassa prosessissa tulee entisestään korostumaan lähitulevaisuudessa.
Tästä lähtökohdasta hankkeen viimeisellä vaiheella, koulutustarpeiden tunnistamisella ja kansallisten suositusten tekemisellä, voidaan katsoa olevan suuri merkitys tulevaisuuden teknologiaosaamisen ja resilienssin kasvattamiseksi luovalla alalla. Syksyllä 2022 jatketaan hyödyntäen monimenetelmällistä lähestymistapaa: koulutussuosituksiin liittyvien työpajojen tausta-aineiston keräämisessä hyödynnetään dokumenttianalyysia, jossa kartoitetaan kuinka eri teknologiat esiintyvät tällä hetkellä luovan alan oppilaitosten opintosuunnitelmissa. Dokumenttianalyysin avulla kerättyä aineistoa täydennetään opettajien haastatteluilla. Nämä yhdessä aiemmin kerättyjen aineistojen kanssa muodostavat lähtöaineiston työpajoille, joissa tavoitteena on antaa suosituksia luovan alan koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen. Hankkeen loppuraportti ja koulutussuositukset julkaistaan loppuvuodesta 2022.
Lähteet: