Lupa auttaa: tekoälyagentit palveluksessasi

Unohda smokit ja ravistettu martini – uuden ajan agentti on digitaalinen apuri, joka hoitaa tehtävänsä nopeasti, väsymättä ja ilman juomataukoja. Tekoälyagentteja hyödynnetään asiakaspalvelussa, tiedonhaussa, projektien hallinnassa ja jopa luovassa työssä. Mutta miten nämä näkymättömät asiantuntijat toimivat – ja miten niitä voi hyödyntää omassa työssä?

Kuvituskuva älykkäästä tekoälyagentista smokissa. Agentti seisoo teknologisessa taustassa, joka on täynnä sinisävyisiä piirilevyjä ja datagrafiikkaa. Hahmolla on itsevarma ilme ja siisti ulkoasu, joka tuo mieleen klassiset salaiset agentit.

Kuva: Outi Loikkanen, tehty ChatGPT:lla

Mitä tekoälyagentit ovat?

Tekoälyagentit ovat digitaalisia apuvälineitä, jotka kykenevät toimimaan itsenäisesti erilaisissa tehtävissä. Ne voivat hakea tietoa, tehdä päätöksiä, ehdottaa ratkaisuja ja oppia uutta kokemuksensa perusteella. (Boston Cosulting Group 2024.)

Tekoälyagentin oppiminen pohjaa koneoppimiseen. Tällainen agentti käy läpi suuria tietomassoja ja muodostaa niistä tekoälymallin avulla käsityksen siitä, miten eri tilanteissa yleensä toimitaan. Tekoälyagentit havainnoivat ympäristöään jatkuvasti – ne keräävät ja käsittelevät tietoa esimerkiksi käyttäjän toiminnasta, suorituskykymittareista tai antureista. Ne voivat myös muistaa aiemmista vuorovaikutuksista, mikä auttaa hahmottamaan laajempaa kokonaisuutta. Agentit suunnittelevat ja priorisoivat itsenäisesti toimiaan, ottaen huomioon tehtävän tavoitteen, tilanteen ja aiemman kontekstin. (Boston Consulting group 2024.)

Tätä voisi verrata vaikka uuteen työntekijään, joka oppii työpaikan tavoille seuraamalla kokeneempia kollegoja, noudattamalla ohjeita ja kokeilemalla itse. Erona on vain se, että tekoälyagentti oppii paljon nopeammin ja muistaa paremmin.

Omalla kohdallani tämä herätti pohtimaan: missä kohdin omaa lehtorin työtäni voisi hyödyntää tällaisia agentteja? Voisinko säästää aikaa esimerkiksi opiskelijoiden yleisimpiin kysymyksiin vastaamisessa, tai löytää aiempaa nopeammin relevanttia taustamateriaalia opetukseen? Näihin kysymyksiin ei vielä ole yksiselitteisiä vastauksia, mutta kiinnostuksen siemen on kylvetty ja seuraavaksi käydäänkin läpi esimerkkejä tekoälyagenttien käyttötavoista.

Missä tekoälyagentteja käytetään?

Tekoälyagentit osaavat hoitaa tehtäviä erityisen hyvin silloin, kun työ voidaan jakaa pieniin ja selkeisiin osiin. Ne tarvitsevat taustatietoa tehtävästä ja hyötyvät siitä, että niille annetaan palautetta, jotta ne voivat parantaa toimintaansa. Agentit voivat hoitaa toistuvia ja samanlaisina pysyviä työtehtäviä nopeasti ja tarkasti. Tämä vähentää virheitä ja vapauttaa ihmiset keskittymään tärkeämpiin tehtäviin. Lisäksi ne voivat toimia ihmisten tukena työssä, esimerkiksi ehdottamalla ratkaisuja tai auttamalla päätöksenteossa. (Boston Consulting Group 2024.)

Tekoälyagentti voi hoitaa tehtäviä yhdessä käyttäjän kanssa tai täysin itsenäisesti. Se voi toimia virtuaalisena projektipäällikkönä tai hoitaa vaativampia tehtäviä, kuten tilinpäätöksen tarkistamista tai IT-tukipyyntöjen käsittelyä. Microsoft 365 Copilot on esimerkki henkilökohtaisesta tekoälyavustajasta, joka auttaa niin arkisissa rutiineissa kuin uusien asioiden luomisessa. (Ray 2024.) Copilot on käytössä Laureassa ja sillä voi luoda myös toistuvia tehtäviä tekeviä agentteja. Copilotin Create Agent-toiminto tarjoaa valmiit pohjat esimerkiksi kokousagentille, joka auttaa kokousten aikataulutuksessa ja suunnittelussa, kirjoitusagentille, joka auttaa kirjoittamisessa sekä ideointiagentille, joka auttaa uusien asioiden ideoinnissa.

Pienikin organisaatio voi hyötyä tekoälyagenteista, jotka helpottavat asiakaspalvelua, viestintää ja hallinnollisia tehtäviä ja vapauttavat aikaa muuhun työhön. Agentti voi esimerkiksi vastata asiakaskyselyihin chatissa – ohjaten monimutkaisemmat asiat saamiensa ohjeiden mukaan ihmiselle – ja laatia somepostauksia ja erilaisia dokumentteja. (Renner 2024.)

Tekoälyagentit ovat löytäneet paikkansa myös tiedonhaussa ja tiedon järjestelyssä. Omaan työhöni tämä on tuonut konkreettista helpotusta esimerkiksi silloin, kun olen etsinyt taustamateriaalia opetukseen tai halunnut koostaa laajasta materiaalista lyhyen yhteenvedon. Tekoälyavusteiset hakutyökalut voivat suodattaa, järjestää ja tiivistää tietoa tavalla, joka säästää aikaa ja auttaa keskittymään olennaiseen. Tätä kautta työskentely saa rytmiä – keskeytyksiä on vähemmän ja päätöksenteko nopeutuu. Google on hyödyntänyt tekoälyä hakutoimintonsa kehittämiseen jo pitkään ja uusimpana ominaisuutena se on esitellyt AI Moden, jonka avulla Googlen haku toimii tekoälyagenttina, jonka kanssa voi etsiä tietoa keskustelemalla (Google 2025).

Yllättävintä ehkä kuitenkin on se, kuinka luovissa tehtävissä agentteja jo hyödynnetään. Sisällöntuotannon tukena tekoäly voi ehdottaa rakenteita, otsikoita tai vaikkapa kehyskysymyksiä oppimistehtävään. Olen itsekin kokeillut luonnostella tehtäväkuvausta tekoälyagentin kanssa. Agentille oli annettu taustatiedoksi kurssikuvaus ja oppimistavoitteet sekä kurssin muita tehtäväkuvauksia. Agentin ehdotus ei ollut täydellinen, mutta se antoi suuntaa ja auttoi ylittämään aloituskynnyksen.

Yhteistä kaikille käyttökohteille on se, että agentti ei tee lopullisia päätöksiä ihmisen puolesta, vaan toimii kumppanina. Tekoälyagentti ei siis määrää, vaan ehdottaa. Se ei valvo, vaan auttaa. Tämä näkökulma on auttanut myös itseäni suhtautumaan avoimemmin uuteen teknologiaan: kyse ei ole kontrollista, vaan mahdollisuudesta.

Mahdollisuudet ja rajoitteet

Tekoälyagentit käsittelevät suuria tietomääriä nopeasti. Ne eivät väsy, eivät unohda, eivätkä tarvitse taukoa. Tästä on hyötyä erityisesti silloin, kun työ on toistuvaa tai edellyttää erityistä tarkkuutta.

Tekoälyagentit mahdollistavat työn tekemisen myös tulevaisuudessa, sillä agenttien hyödyntämisestä on tulossa uusi työelämätaito. Ne, jotka oppivat nopeasti työskentelemään tekoälyagenttien kanssa, saavat etulyöntiaseman – ei pelkästään tehokkuudessa, vaan myös urakehityksen näkökulmasta. Tällainen osaaminen voi olla merkittävä valtti tulevaisuuden tiimityössä ja työelämässä ylipäätään. (Dennis, Lakhiwal & Sachdewa 2023, 329.)

Tekoälyagenteilla on myös rajoitteita. Tärkeintä on ymmärtää, että agentti ei tiedä, mitä se ei tiedä. Vaikka se voi tuottaa vakuuttavaa tekstiä tai ehdotuksia, ei se ymmärrä asioita kuten ihminen. Se ei arvioi lähteiden luotettavuutta samalla tavalla, eikä sillä ole kykyä asettaa asioita arvojärjestykseen tai tunnistaa monimutkaisia konteksteja. Tämä tarkoittaa, että ihmisen rooli tulkitsijana ja päätöksentekijänä säilyy keskeisenä.

Myös yksityisyyteen ja tietosuojaan liittyvät näkökulmat ovat tärkeitä. Tekoälyagentti voi suljetussa yritysympäristössä käsitellä henkilötietoja tai arkaluonteista sisältöä, ja siksi sen käyttö vaatii huolellisuutta – aivan kuten minkä tahansa uuden työvälineen käyttöönotto. Onneksi monet agenttialustat tarjoavat jo nyt mahdollisuuksia määritellä, mitä tietoa niille annetaan ja miten sitä käytetään.

Vaikka tekoälyagenttien kehitys on nopeaa, niiden rajoitukset konkretisoituvat, kun ne asetetaan todelliseen toimintaympäristöön. Carnegie Mellon -yliopiston tutkimuksessa luotiin simuloitu ohjelmistoyritys, jossa kaikki työntekijät olivat tekoälyagentteja. Tulokset osoittivat, että agentit eivät vielä kykene hoitamaan monimutkaisia tai arkisia tehtäviä itsenäisesti. Parhaimmillaan ne onnistuivat neljänneksessä tehtävistä – ja epäonnistumisia syntyi jopa perustoiminnoissa, kuten tiedostojen avaamisessa tai asiakkaiden kanssa viestimisessä. Tutkimus vahvistaa, että erityisesti sosiaalinen tilannetaju ja kontekstin ymmärtäminen ovat edelleen ihmiselle luontaisia vahvuuksia, joita nykyiset tekoälymallit eivät täysin hallitse. Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua, kun agentteja koulutetaan organisaation omalla tiedolla, mutta toistaiseksi tekoäly toimii parhaiten ihmisen rinnalla, ei hänen sijastaan. (Mok 2024.)

Kaikesta tästä seuraa yksi tärkeimmistä huomioista: agentti ei tee työtä puolestani, vaan kanssani. Se voi helpottaa rutiineja ja rikastaa työskentelyä, mutta ei korvaa asiantuntemusta, harkintaa tai vuorovaikutusta. Tässä mielessä tekoälyagentin hyödyntäminen vaatii paitsi teknistä taitoa, myös eettistä ymmärrystä – ja ehkä vähän kriittisyyttäkin.

Loppujen lopuksi agentti ei tarvitse lupaa toimia – mutta meille kaikille tekee hyvää muistaa, että lupa auttaa on jo myönnetty. Tekoälyagentti ei ehkä pelasta maailmaa. Mutta se voi pelastaa työpäivän, helpottaa rutiineja ja tarjota uutta näkökulmaa hetkinä, jolloin oma ajatus takkuaa. Ja mikä parasta: se tekee kaiken ilman valitusta, väsymystä tai kiirettä.