Maa-ainesten kiertotaloutta pyritään Porvoossa edistämään CEGO – Circular Economy Goes East and West -hankkeessa. Maa-ainesten kiertotalouden kehittäminen on tärkeää, sillä sen avulla voidaan vähentää maarakentamisen kustannuksia, CO2-päästöjä, neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja syntyvän jätteen määrää (Ramboll 2021, 8).
CEGO-hankkeen tavoite ja tilannekatsaus maa-ainesten osalta
Hankkeen tavoite on vahvistaa pk-yritysten kiertotalousvalmiuksia Uudellamaalla, erityisesti maa-ainesten, korjausrakentamisen ja muovien kiertotalouden saralla. Laurea-ammattikorkeakoulu koordinoi hanketta ja toimii yhteistyössä kolmen kehitysyhtiön kanssa, jotka tekevät oman aiheensa parissa ja omalla alueellaan pk-yritysten kanssa kehitystyötä: Posintra Itä-Uudellamaalla maa-ainesten, Keuke Keski-Uudellamaalla korjausrakentamisen ja Novago Länsi-Uudellamaalla muovien kiertotalouden parissa.
CEGO-hanke tukee uusimaalaisen kiertotalousosaamisen kehittymistä. (CEGO-hanke 2022)
Porvoon kaupunki (2019a; 2019b) on laatinut ilmasto-ohjelman ja kiertotalouden tiekartan. ”Kaupunki ottaa jo tällä hetkellä päätöksissään, hankinnoissaan ja palvelutuotannossa ilmasto- ja ympäristötavoitteet sekä luonnon monimuotoisuuden huomioon.” Porvoon kaupungin tavoitteena on vahvistaa tätä toimintaa entisestään ja CEGO-hanke pyrkii osaltaan tukemaan tätä tavoitetta. (Porvoon kaupunki 2019b, 3.)
Posintra vastaa hankkeessa maa-ainesten kiertotalouden toimijoiden yhteenkokoamisesta ja yhteiskehittämisen fasilitoinnista Itä-Uudellamaalla. Marraskuussa 2021 maa-ainesten kiertotalouden relevantit toimijat kutsuttiin yhteiseen työpajaan, jossa lähdettiin suunnittelemaan maa-ainesten kiertotalouden kehittämistä Porvoon alueella. Työpajassa kuultiin viranomaisia, kaupungin edustajia, jätehuollon edustajia sekä yrityksiä, ja yhdessä paikannettiin maa-ainesten kiertotalouden ongelmakohtia yhteiseen kuvaan. Näin kaikille syntyy kattavampi kuva aiheesta sekä omasta roolista tuossa systeemissä ja mitä siltä vaaditaan, jotta kokonaisuus saisi paremmat mahdollisuudet toimia yhteisten tavoitteiden mukaisesti.
Työpajaan oltiin erityisen tyytyväisiä ja hanke sai hyvät edellytykset jatkaa tavoitteidensa saavuttamista. Hankkeessa tullaan pilotoimaan maa-ainesten uusiokäyttöä ja selvitetään, kuinka kaupunki ja yritykset saataisiin paremmin toimimaan yhteen kiertotalouden mukaisesti.
Kuinka kiertotalous edistää vastuullisuutta?
Havainnollistus YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kytkeytyneisyydestä. (Piirros: Azote Images for Stockholm Resilience Centre, Stockholm University.)
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (2015) yhdistävät taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden teemat. Nämä luovat monenlaisia haasteiden yhteenkietoutumia, joita ei voida ratkaista kapeakatseisesti yksitellen. Vain yhtä ongelmaa ratkaistaessa aiheutamme helposti haittaa kestävän kehityksen muille osa-alueille. Tämä on seurausta siitä, että teknologisen kehityksen myötä taloudellisesta toiminnastamme aiheutuu paljon ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Näitä voimia on hallittava vastuullisesti ja kiertotaloudella nähdäänkin olevan merkittävä rooli kestävän kehityksen edistäjänä (Valtioneuvosto 2021a).
Teknologiset voimamme aiheuttavat epätasapainotiloja ja mahdollisia romahduksia herkkiin taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten systeemiemme toimintoihin: meidän on helppoa olla kuin norsuja posliinikaupassa. Esimerkiksi hyvin suuri osa nykyisestä taloudellisesta toiminnastamme on ristiriidassa luonnonvarojen riittävyyden, ilmaston tasapainon ja luonnon monimuotoisuuden kanssa. Nämä puolestaan aiheuttavat monenlaista haittaa seuraaviin kohteisiin.
Tämä kokonaisuus vaatii ihmiskunnan näkökulmasta erilaisten intressien yhteensovittamista valtavassa mittakaavassa. Puhutaan niin sanotusta systeemisestä muutoksesta, jossa meidän on luotava yhteiset pelisäännöt siten, että yhden menestys ei tuota haittaa toisaalla. Eri tahojen intressien ja palkintojen on oltava linjassa keskenään. On siksi kyse myös asenteesta: tulemme kohtaamaan joka puolella erilaisia ristiriita- ja pattitilanteita, joista eteenpäin pääseminen edellyttää tahtoa löytää yhteistä hyvää ja mahdollisuuksia systeemiemme harmonisointiin.
Suomen kiertotalouden strateginen ohjelma tähtääkin juuri tähän: systeemisen muutoksen aikaansaamiseen. Eli samalla, kun tuotamme taloudellista toimintaa ja hyvinvointia, emme tee sitä luonnon kantokyvyn kustannuksella. Lisäksi muutoksen on oltava koko yhteiskunnan läpileikkaavaa: ” Kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimia ja muutosta kaikilla sektoreilla, yrityksissä ja kunnissa sekä valtionhallinnossa.” (Valtioneuvosto 2021b, 2.)
Näin laaja yhtäaikainen muutos vaatii yhteistyötä usein sellaisilla tavoilla ja intensiteetillä, mihin historiallisesti emme ole tottuneet. Tähän apua tuovat edistyneet ja avoimet yhteiskehittämisen muodot, joita voidaan kutsua ekosysteemeiksi.
Avoimet ekosysteemit ruokkivat moninaisten yhteistyömahdollisuuksien löytymistä ja liiketoimintojen kehittämistä. Tämä palvelee erityisesti sellaisten haasteiden ratkaisemisessa, joissa on yksin vaikea päästä eteenpäin. Ekosysteemityö vaatii osallistujilta usein aikaisempaa avoimempaa asennetta yhteistyöhön ja pientä – tai halutessaan myös suurta – panostusta, mutta palkintona voi olla hyvinkin alhaalla roikkuvia hedelmiä, kun päästään käsiksi ekosysteemin tarjoamiin monenlaisiin resursseihin.
Myös Laurea on ottanut kestävän kehityksen ja avoimet innovaatioekosysteemit strategisiksi teemoiksi toiminnalleen (Laurea 2022a, 2; 2022b). Näistä teemoista kumpuavien arvojen ja osaamisen kautta Laurea pystyy antamaan CEGO-hankkeelle sen tarvitsemia onnistumisen edellytyksiä.
Kiertotalouden yhteiskehittäminen ja ekosysteemit Uudellamaalla
Laurea pyrkii CEGO-hankkeen kautta tukemaan Uudenmaanliiton valmistelemaa Kiertotalouslaakso-hanketta, jossa ekosysteemien muodostuminen ja kehittyminen ovat avainasemassa (Uudenmaanliitto 2021). Kiertotalouslaakson taustaselvityksessä avataan ekosysteemien kehittämisen edellytyksiä, jotka eivät synny itsestään, vaan vaatii niin sanottua orkestrointia. Tämä tarkoittaa tietoista toimijoiden yhteistyön, luottamuksen, tiedonkulun ja avoimuuden vahvistamista. Osapuolten verkottuminen keskenään on avainasemassa ja sen tärkeys korostuu erityisesti ekosysteemin kehityksen alkuvaiheessa. (Uudenmaanliitto 2021, 10.)
Lisäksi kiertotalousekosysteemien orkestroinnista ja haasteista mainitaan seuraavaa:
”Erityisesti kiertotalousekosysteemien tapauksessa haasteena voi olla se, että yritykset eivät näe tällaisen yhteisen arvonluonnin hyötyjä riittävän merkittävinä. Tällainen toiminta ei myöskään ole kovinkaan luontaista liikemaailmassa. Ekosysteemiin osallistuvien yritysten täytyy ensinnäkin oppia näkemään jätemateriaalit mahdollisina resursseina.” (Uudenmaanliitto 2021, 15)
Kiertotalousekosysteemin orkestroijalla onkin neljä keskeistä tehtävää:
- Teollisen ekologian arvon osoittaminen: taloudellisuus ja ympäristöhyödyt
- Luottamuksen kasvattaminen: yhteiskehittäminen puolueettoman toimijan kautta
- Teollisen ekologian aktivointi: tieto materiaaleista ja yhteyksien löytäminen
- Teollisen ekologian institutionalisointi: mittaristo ja tuloksista viestiminen
(Uudenmaanliitto 2021, 15).
Myös taloudellisia kannustimia ja rahoitusmahdollisuuksia kehitetään ekosysteemi- ja kiertotaloustyötä tukevaksi, jolloin yritysten osallistumisen riskejä saadaan alennettua ja mahdollisia liiketoiminnan kehittämisen potentiaaleja realisoitua (Valtioneuvosto 2021b, 4).
Tämän vuoden (2022) aikana järjestetään CEGO-hankkeessa erilaisia webinaareja, työpajoja ja valmennuksia, joissa kaikki osapuolet voivat löytää toisensa sekä oppia, suunnitella ja kokeilla kuinka kiertotaloudella tehdään kestävän kehityksen mukaista liiketoimintaa. Tavoitteena on löytää ja tukea kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamahdollisuuksia, joille pyritään antamaan eväitä vahvistumiseen. Hanke tekee tätä työtä päättymiseensä, elokuuhun 2023 asti. Tavoitteemme hankkeessa on, että tämän jälkeen pk-yritykset olisivat löytäneet uusia kumppaneita ja asiakkaita, joiden kanssa he kokeilevat, vahvistavat ja toteuttavat kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintaa.
Linkkejä:
Lähteet:
