Suomen työmarkkinoilla on ristiriitainen tilanne: monella alalla on huutava pula osaavasta työvoimasta, ja henkilöstöä pyritään rekrytoimaan ulkomailta. Toisaalta maassa on iso joukko tänne aiemmin jo muuttaneita työnhakijoita, joilla on vaikeuksia päästä kiinni työelämään. Tästä lähtökohdasta Moussa Ahmad ja Riitta Dincay pohtivat maahan jo muuttaneiden työllistymisen tukemisen mahdollisuuksia.
Kuvaaja fauxels palvelusta Pexels
”Olen palestiinalainen Syyriasta ja tulin Suomeen 2009. Huomasin tuolloin, kuten monet muutkin maahanmuuttajat, että pääseminen suomalaisille työmarkkinoille on hankalaa. Opinto-ohjaaja ohjeisti minut aloittamaan nollasta ja opiskelemaan lähihoitajaksi, vaikka minulla oli maisterintodistus Ranskasta ja kansainvälistä työkokemusta useista tehtävistä, kuten YK:n alaisen UNIDOn kansallisena asiantuntijana.” Näin sanoo Moussa Ahmad Vaasan yliopiston Uutisissa 30.11.2021.
Moussa Ahmadista ei loppujen lopuksi tullut lähihoitajaa, vaan hän jatkoi opintojaan Vaasan yliopistossa ja väitteli tekniikan tohtoriksi joulukuussa 2021. Tällä hetkellä hän työskentelee asiantuntijana Vantaan työllisyyspalveluissa.
Moussan kokemus ei ole mitenkään ainutlaatuinen. Helsingin Sanomien artikkeli 25.3.2022 on otsikoitu: ”Espoossa asuva bioteknikko harkitsee nimenvaihtoa työtä saadakseen”. Lehden mukaan kiinalaissyntyinen Xijun Wang arvelee, että useimmiten työpaikan saamisen kompastuskivenä on ollut puutteellinen tai riittämätön suomen kielen taito. Helsingin Sanomien artikkeli perustuu haastattelun lisäksi työnantajakuvan tutkimiseen ja kehittämiseen keskittyvän Universum Finlandin tekemään tutkimukseen maahanmuuttaneiden työllistymisestä ja käsityksistä eri alojen yrityksistä.
Universum Finlandin tutkimustulokset ovat huolestuttavia. Tutkimuksessa todettiin, että 75 % Suomessa asuvista kansainvälisistä korkeasti koulutetuista osaajista on kokenut syrjintää työnhaussa, ja 61 % työpaikalla. Universum Finlandin maajohtaja Mika Sallinen toteaa, että luvut kertovat siitä, ettei suomalainen työelämä ole vielä kovin pitkällä monimuotoisuuden tukemisessa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että suurimmat haasteet työnhaussa liittyvät työnantajien vaatimuksiin täydellisestä suomen kielen osaamisesta.
Talent Boost
Toisaalta on selvää, että Suomessa tarvitaan osaavaa työvoimaa, ja Suomen nykyinen väestöpohja ei kykene vastaamaan tarpeeseen. Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimalla Talent Boost -ohjelmalla pyritään vastaamaan osaavan työvoiman saatavuuteen ja samaan aikaan vahvistamaan innovaatiotoimintaa ja yritysten kansainvälistymistä. Talent Boostin taustalla on tietoisuus siitä, että maahanmuutolla ja kansainvälisten osaajien liikkuvuudella on entistä suurempi merkitys Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Yksi suurimmista yritysten ja organisaatioiden kasvun ja kansainvälistymisen haasteista on eri selvityksissä tunnistettu osaajien saatavuus. Suomen työikäisten määrä vähenee ja väestönlisäys tapahtuu yksinomaan maahanmuuton kautta.
Laurea on ollut mukana Vantaan kaupungin Talent Boost – hankkeessa. Syksyllä 2021 järjestettiin Laurean avoimen ammattikorkeakoulun opintona ”Asiantuntijasta päälliköksi” -koulutus, jonka suoritti kahdeksan kansainvälistä osaajaa, kaikki töissä Suomessa. Ryhmä oli keskusteleva ja innostunut, ja toimi osin suomeksi, osin englanniksi. Kokonaisuuden teemat ja keskustelut liikkuivat johtamisen eri näkökulmista ammattiliittoihin ja Suomen työlainsäädäntöön. Kaikissa tapaamisissamme oli mukana myös Laurean asiantuntijoita alustamassa. Suunniteltujen sisältöjen lisäksi pohdimme yhdessä useamman kerran sitä, miten kansainvälisenä osaajana voi Suomessa edetä uralla vaativampiin tehtäviin.
Muutama kuukausi ”Asiantuntijasta päälliköksi” -kurssin päättymisen jälkeen istuimme miettimään koulutuksen palautetta ja sitä, millaisilla keinoilla voitaisiin tukea korkeasti koulutettujen maahanmuuttaneiden työllistymistä. Ihan ensimmäisenä totesimme, että maahanmuuttaneet eivät välttämättä halua suuntautua suorittavan työn tehtäviin, vaikka ala olisikin varma työllistäjä. Moussa esittää väitöskirjassaan uudenlaisten polkujen luomista maahanmuuttajille ja yhden luukun ohjauskeskusta kotouttamisen palveluihin. Lisäksi hän esittää ”kultaisen tunnin strategian” käyttöönottoa kotouttamisessa. Kultainen tunti on kriisitilanteissa ja sairaanhoidossa käytetty käsite, jossa ensimmäiset 60 minuuttia ratkaisevat, miten tilannetta voidaan hoitaa. Se on esimerkiksi aika, jolloin potilaan pitäisi vammautumisen jälkeen päästä sairaanhoitoon. Myös kotouttamisessa kultainen tunti tarkoittaisi nopeampaa reagointia ja nopeampaa palveluihoin pääsyä. Palveluiden jaksottamisen sijaan niitä voisi tarjota samanaikaisesti – kuten kielikoulutusta aamulla ja työkokeilua iltapäivällä. Totesimme yhdessä, että keskeistä olisi ottaa huomioon maahanmuuttajan tausta, ja tukea urakehitystä. Moussan ehdottama yhden luukun palvelu vähentäisi huomattavasti palveluiden päällekkäisyyksiä. Se voisi myös mahdollistaan asiakkaiden vahvemman osallisuuden. Se ei kuitenkaan ratkaise urakehityksen lasikattoa.
Työllistymisen haasteet
Universum Finlandin tekemän tutkimuksen mukaan espoolaiset korkeasti koulutetut maahanmuuttaneet nostivat suurimmiksi haasteiksi suomen kielen osaamiseen liittyvät vaatimukset, ja ehdottivat niiden kriittistä tarkastelua. Toinen kieleen liittyvä vaikeus tuli vastaajien mukaan verkostoitumisessa; kansainväliset osaajat kaipaisivat enemmän mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Espoon kaupungin erityssuunnittelija Melissa Arni-Hardén toteaa tutkimuksesta kertovan Universum Finlandin blogissa, että ”tämä tutkimus vahvistaa sen, minkä olemme monesti kuulleet työskennellessämme kansainvälisten osaajien kanssa. Informaation esittäminen selkeinä numeerisina tutkimustuloksina tekee ongelmat näkyväksi myös yrityksille”. Espoon kaupunki järjestää kansainvälisille osaajille ja työnantajille verkostoitumismahdollisuuksia esimerkiksi järjestämällä erilaisia rekrytointitapahtumia.
Päädyimme keskustelussamme aika samantyyppisiin ratkaisuihin. Korkeasti koulutetut osaajat tulevat Suomeen monista syistä. Osa tulee Suomeen ulkomailta palkattuna työntekijänä, mutta suurin osa muista syistä – merkittävin Suomeen muuton syy ovat perhesuhteet. Monelle työllistymisen suuri haaste on se, että ammatillinen verkosto puuttuu, ja moni on työnhaussa ainoastaan puolison tai työvoimaviranomaisten varassa. Erityisesti korkeasti koulutetut tarvitsisivat oman verkoston, jossa saisivat tietoa erilaisista mahdollisuuksista suomalaisessa työelämässä ja esimerkiksi piilotyömarkkinoista. Jo ”Asiantuntijasta päälliköksi” -ryhmässä huomasimme selvästi sen, että osallistujille oli tärkeää puhua keskenään ja kuulla muiden kokemuksia. Työpaikan löytämisen lisäksi moni pohti sitä, millaisia mahdollisuuksia on edetä uralla, vaihtaa työpaikkaa tai saada uusia haasteita työelämässä. Lisäyksenä toivoisimme myös, että valtio ja kunnat voisivat toimia esikuvina ja antaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Verkoston luomisessa eri alojen osaajien, sekä suomalaisten että maahanmuuttajien, kanssa olisi hyvä tehtävä jatkossa Talent Boost -hankkeelle tai Laurealle.
Lue lisää:
