Datatalous on saapumassa myös maatalouteen. Pelloilta, koneista ja tuotantorakennuksista kerättävä tieto eli maatiladata on nousemassa yhdeksi alan tärkeimmistä voimavaroista. Sen avulla voidaan tehostaa tuotantoa, parantaa laatua, vähentää hukkaa ja synnyttää jopa uusia tulonlähteitä.
Kuva: rawpixel.com / Freepik
Maasta Elinvoimaa -hankkeen Maatiladata tulevaisuuden voimavarana -webinaarissa tarkasteltiin, miten dataa voidaan hyödyntää käytännössä ja mitä se tarkoittaa viljelijän, tutkimuksen ja yritysten näkökulmasta. Maatiladata tarjoaa mahdollisuuden tuottaa ”toinen sato”, joka ei vaadi lisähehtaareja. Datatalouden täysmittainen hyödyntäminen vaatii kuitenkin luotettavia ja standardisoituja tiedonjakamisjärjestelmiä sekä oikeudenmukaisen datan omistajuuden.
Maasta Elinvoimaa-hanke edistää maatiladataa tulevaisuuden voimavarana
Maasta Elinvoimaa on Laurea-ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on välittää Uudenmaan ruoantuotannon toimijoille tietoa, joka auttaa ratkaisemaan alkutuotantoon liittyviä kestävyys- ja taloushaasteita. Näitä ratkaisuja löytyy esimerkiksi kokonaiskestävän ja uudistavan maatalouden piiristä, kiertotaloudesta ja uusista teknologisista innovaatioista. (Maasta elinvoimaa 2025.)
Maasta elinvoimaa -hankkeen 30.10.2025 järjestämässä Maatiladata tulevaisuuden voimavarana-webinaarissa keskityttiin uusiin teknologioihin, jotka liittyvät maatalouden datatalouteen, eli maataloudesta syntyvän datan taloudelliseen hyötykäyttöön. Puhujina webinaarissa olivat Janne Känsäkoski ja Leena Hiltunen Centriasta sekä Joni Ukkamäki Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) .
Datasato-hanke – datasta toinen sato
Centria-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Janne Känsäkoski esitteli webinaarissa Datasato-hankkeen tuloksia. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten maatilojen tuottamaa dataa voidaan kerätä, tallentaa ja hyödyntää niin, että viljelijä säilyttää päätäntävallan omaan dataansa. Datasato toteutettiin yhteistyössä Centrian, Jyväksylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ja Koulutuskeskus Sedun kanssa. Mukana oli myös yrityskumppaneina Yield Systems ja GrainSense. Hankkeeseen osallistui maatiloja eri puolilta Suomea sekä työkonevalmistajia ja IT-ratkaisutoimittajia. (Känsäkoski 2025.)
Hankkeessa testattiin käytännössä, miten dataa voidaan kerätä pelloilta ja siirtää viljelijän omaan datavarastoon, josta sitä voidaan luvanvaraisesti jakaa eteenpäin esimerkiksi tutkimukseen tai yrityksille. Tähän hyödynnettiin Dataspace Europe:n Tritom-datavälityspalvelua, joka mahdollistaa tiedonsiirron eri järjestelmien välillä turvallisesti ja EU-standardien mukaisesti. (Känsäkoski 2025.)
Yksi hankkeen konkreettisista kokeiluista oli valikoiva puinti. Ajatuksena oli erotella eri laatuiset viljat omiin laareihinsa datan avulla. Kun puinti ohjataan tarkemmin ja laatueroja hyödynnetään, viljelijä voi saada sadostaan paremman hinnan. Näin datan avulla syntyy “toinen sato” eli lisäarvoa, joka ei kuitenkaan vaadi lisähehtaareja. (Känsäkoski 2025.)
Känsäkosken mukaan datan hallinta ja hyödyntäminen vaatii, että viljelijät pääsevät aktiivisesti mukaan datatalouteen. Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi olla teknologia-asiantuntijoita, vaan että voidaan muodostaa esimerkiksi dataosuuskuntia, jotka yhdessä hallinnoivat ja hyödyntävät dataa. Datasato-hankkeen kokemusten perusteella datan määrä ei ole ongelma – sen hajanaisuus on. Tietojen yhdistäminen ja visualisointi helposti ymmärrettävään muotoon on ratkaisevaa, jotta dataa voidaan todella käyttää päätöksenteon tukena. (Känsäkoski 2025.)
Datatalouden kasvuohjelma vie kohti kannattavaa datanvaihtoa
Yksi esimerkki datatalouden kasvavasta merkityksestä on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima datatalouden kasvuohjelma, jonka tarkoituksena on auttaa suomalaisia yrityksiä ja organisaatiota siirtymään kohti datapohjaista liiketoimintaa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025.)
Maatalousdata on osa tätä kasvuohjelmaa, ja Datasato-hanke kytkeytyykin tähän kasvuohjelmaan. Leena Hiltunen esitteli Datasato-hankkeen kytköstä datatalouden kasvuohjelmaan, sekä Centrian roolia kasvuohjelman pilotoinnissa. Centrian pilotointityö pohjautuu useisiin aikaisempiin hankkeisiin, ja päättynyt Datasato-hanke kuului näihin hankkeisiin. Tällä hetkellä käynnissä olevat Datatalouskasvattamo ja Datapääoma-hankkeet muodostavat jatkumon Datasato-hankkeen tavoitteille ja tuloksille. (Hiltunen 2025.)
Datasato-hankkeessa rakennettiin pohja viljelijän oman datavaraston mallille. Hankkeen ydinajatus oli, että viljelijä tietää mitä dataa hänellä on ja mitä hän omistaa. Datatalouskasvattamossa luotiin turvallinen harjoitteluympäristö, jossa kuka tahansa voi kokeilla datan jakamista, luvitusta ja hyödyntämistä. Alusta toimii Tritom-järjestelmän avulla ja on avoin niin viljelijöille, yrityksille kuin opiskelijoillekin. Sen kautta voi testata datan jakamista käytännössä ja nähdä, mitä datasettejä on jo olemassa. (Hiltunen 2025.)
Datapääoma keskittyy datan rahalliseen arvoon. Hiltunen kertoi, että projekti kehittää työkalua, jolla voidaan arvioida datan jakamisen kannattavuutta ja tuottopotentiaalia.
Datalle voidaan antaa hintalappu ja käyttöehdot, jolloin viljelijä päättää itse, kenelle tietoa jaetaan ja millä ehdoilla. (Hiltunen 2025.)
Tulevaisuudessa data voi olla yhtä arvokas hyödyke kuin itse sato – ja sen myynti voi muodostaa uusia tulonlähteitä. Hiltusen mukaan datan arvo kasvaa vasta, kun sitä jaetaan ja yhdistetään muiden kanssa. Samalla tarvitaan luottamusta, selkeitä sopimuksia ja yhteisiä pelisääntöjä. (Hiltunen 2025.)
Tutkimuksen näkökulma – datavetoinen päätöksenteko ja tekoäly pellolla
Hämeen ammattikorkeakoulun Joni Kukkamäki tarkasteli esityksessään datan merkitystä tutkimuksessa ja päätöksenteossa. Hän toimii biotalouden digitalisaatioon keskittyvän tutkimusryhmän vetäjänä ja on mukana Punurmio-hankkeessa, joka kehittää tekoälyyn perustuvaa työkalua nurmibiomassan arviointiin. (Kukkamäki 2025.)
Ukkamäen mukaan dataa kertyy maataloudessa lähes kaikesta kuten esimerkiksi säästä, maaperästä, koneista, lohkoista ja viljelijän omista havainnoista. Haaste ei siis olekaan enää tiedon puute, vaan sen analysointi ja hyödyntäminen. (Kukkamäki 2025.)
Perinteisesti maatilat käyttävät dataa kirjanpitoon ja raportointiin, mutta sen avulla voidaan myös tehdä tarkempia, kestävämpiä ja kannattavampia päätöksiä.
Ukkamäki korostaa, että datavetoisen päätöksenteon ei tarvitse syrjäyttää kokemusta, vaan data ja viljelijän hiljainen tieto täydentävät toisiaan. (Kukkamäki 2025.)
Ukkamäki esitteli myös Punurmio-hanketta, jossa kehitetään mobiilisovellusta, joka hyödyntää tavallisen älypuhelimen kameraa. Viljelijä ottaa kuvan nurmipellosta, ja sovellus lähettää sen analysoitavaksi taustajärjestelmään, jossa tekoäly arvioi sadon määrän ja laadun. Tulokset palautuvat käyttäjälle sovellukseen selkeinä lukuina ja graafeina, ja näin viljelijä saa reaaliaikaista tietoa kasvuston tilasta ilman erikoislaitteita. Sovelluksen avulla pyritään kaventamaan kuilua viljelijöiden ja tutkijoiden välillä. Viljelijät voivat tuottaa arvokasta havaintodataa vähällä vaivalla, ja tutkijat puolestaan kehittävät siitä uusia ratkaisuja. (Kukkamäki 2025.)
Kohti datavetoista maataloutta
Kaikkien kolmen puhujan sanoma oli yhteneväinen: datasta on tulossa maatalouden uusi raaka-aine. Datan avulla voidaan parantaa kannattavuutta, ennakoida riskejä, kehittää palveluja ja luoda uusia liiketoimintamalleja. Datan jakaminen ja yhdistely voi synnyttää aivan uudenlaista lisäarvoa, kaupallisista palveluista tutkimukseen ja hallintoon. Jakaminen vaatii kuitenkin luotettavia, turvallisia standardoituja järjestelmiä.
Maatalouden datataloudessa on otettava huomioon myös omistus- ja hallintaoikeuteen liittyvät kysymykset, sekä taattava datan hyödyllisyys sen käyttäjille. Viljelijän omistus- ja hallintaoikeus omaan dataa n tukee datan oikeudenmukaista käyttöä. Datan käytettävyyteen, tulkittavuuteen ja visualisointeihin on kiinnitettävä huomiota, jotta niistä saadaan suurin hyöty arjessa.
Kun maatalouden datatalouden osa-alueet saadaan toimimaan, lopulta datasta syntyy ikään kuin toinen sato, joka ei vaadi lisähehtaareja. Tämän ”toisen sadon” arvo voisi olla jopa yhtä suuri, ehkä suurempikin, kuin fyysisen sadon. Suomalaisessa maataloudessa on paljon osaamista ja tahtoa datan hyödyntämiseen, ja seuraavana askeleena on yhteistyö ja rohkeus kokeilla.
Maatalouden datatalouskehitys tarjoaa myös Laurealle mahdollisuuksia. Koska datan jakaminen voi yhdistää monia hyvin erilaisia toimijoita, liiketoimintaekosysteemi- ja palvelumuotoiluosaamisella voidaan tukea onnistunutta yhteistoimintaan. Maatalouden data voi myös kiinnostaa horeca-alan toimijoita, joiden kanssa toimisesta Laurealla on pitkä ja laaja kokemus. Kaiken kaikkiaan datatalous on laaja yhteiskunnallinen kehityskulku, josta on syytä pysyä perillä ja seurata.
Laurea on osallistunut datatalouden edistämiseen myös omalla toiminnallaan Datakatalogin kautta. Se on Laurean TKI-hankkeiden metadatatietokanta, joka sisältää tietoa Laurean hankkeista syntyneestä datasta ja sen saatavuudesta. Tämä auttaa hallinnoimaan Laurean tuottamaa dataa, ja luo kokonaiskuvaa siitä, millaista dataa Laureassa syntyy. Tämä metadata siirtyy Laureasta kansalliseen tutkimustietovarantoon tiede- ja tutkimusportaaliin. Tämä edistää avoimuutta, ja avaa uusia mahdollisuuksia Laurean datojen jatkokäytölle. (Marjamaa 2023)
Lähteet
