Opiskelijat toimivat Manolo-hankkeen osaprojektissa, joka on osa Laurean Tulevaisuuteen suuntautuvan projektin johtamisen YAMK- opintojaksoa. Opintojakso on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osio käsittelee projektin johtamisen teoriaa ja toisessa osiossa työstetään ja laitetaan niin sanotusti kädet multaan. Manolo-hanke on osa laajempaa Euroopan unionin Horizon- hankekokonaisuutta, jossa Manolo keskittyy turvalliseen tekoälyyn. Hankkeen toteuttajana toimii Suomessa Laurea-ammattikorkeakoulu.
Kuva: everythingpossible / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Laurean projektijohtamisen opintojaksolla opiskelijat pääsivät osallistumaan Manolo-hankkeeseen, jota varten he loivat validoinnin mallikehyksen teollisuusrobottien tekoälypohjaisen sovellutuksen eettistä arviointia varten. Laurean opinnoissa pystyttiin käyttämään käytännönläheisesti Manolo-hanketta esimerkkinä.
MANOLO-projekti, sen tavoitteet sekä tehtävät projektijohtamisen osioissa
Teollisuusrobottien käyttötapaus MANOLO-projektissa keskittyy kehittyneen tekoälypohjaisen ratkaisun soveltamiseen teollisuusrobottien hallinnassa ja ohjauksessa valmistusympäristössä. Nämä tekoälyllä varustetut robotit voivat optimoida toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa, mikä vähentää seisokkiaikoja, parantaa tuotantolinjojen joustavuutta ja lisää valmistusprosessien kokonaistehokkuutta. (Manolo 2024.)
Projektin tavoitteena oli luoda validoinnin mallikehys, jonka avulla tuotantorobotin toiminta voidaan arvioida eettisesti kestävästi ja varmistaa, että se täyttää eettiset vaatimukset monimutkaisessa tuotantoympäristössä.
Ryhmä koostui kahdesta jäsenestä ja opintojakson tehtäviä työstettiin syksyn 2024 aikana rinnakkain kurssin A-osion kanssa. Tehtävänantona oli benchmarkata eli luoda vertailuanalyysi alan toimijoiden validiointimalleista; opiskelijat valitsivat omaksi kohteekseen valmistusteollisuusrobottien tekoälysovellukset. Projektinhallinnan tueksi projektiryhmä loi koko kurssin mittaisen aikataulun, jonne aikataulutettiin kurssia rytmittävien tehtäväpalautusten lisäksi myös sisäisiä työstökokouksia ja aikaa laadun varmistukselle. Aikataulu laadittiin myös Gantt-kaaviona (kuva 1).
Kuva 1. GANTT-kaavio (tekijät: Eliisa Kuusama ja Mikael Lintula)
Projekti koostui neljästä päävaiheesta: suunnittelu-, tiedonkeruu- ja analysointi-, toteuttamis- (ideointivaihe) sekä raportointivaiheesta. Jokainen vaihe sisälsi
määriteltyjä tehtäviä ja tavoitteita, jotka ohjasivat projektin etenemistä kohti lopputuotosta. Lähes viikoittain pidetyissä työpajoissa opiskelijat kokoontuivat keskustelemaan projektin keskeisistä tavoitteista, kartoittamaan ideoita validointimallin kehittämiseksi sekä jäsentämään sidosryhmien tarpeita.
Projektin aikana kartoitettiin, mitä eettisiä näkökulmia tuotantorobotin käyttöön liittyy. Eettisten näkökohtien ymmärtämiseksi kartoitettiin myös tietoperustaa, joka koostui keskeisistä standardeista (kuten ISO/IEC 24028:2020 ja ISO/IEC 23894:2023) sekä sääntelyistä (kuten AI Act ja GDPR). Lisäksi hyödynnettiin asiantuntijalähteitä ja akateemisia tutkimuksia. Kerätty tietoperusta auttoi jäsentämään eettisen validoinnin keskeiset osa-alueet ja muodosti perustan kehitetylle validointimallille.
Kurssin aikana opiskelijat ideoivat lähdekirjallisuuden perusteella erilaisia mahdollisia validiointimalleja, loivat niiden perusteella vaihtoehtoisia työnkulkuja, ja avasivat niitä seminaariesityksen ja raportin voimin opettajille ja Manolo-hankkeen edustajille. Fokuksena validoinnissa oli tekoälyn käytön eettiset näkökulmat. Tätä työstettiin yhdessä Validoijan palvelupolun avulla ja kartoitettiin riskejä ja sidosryhmäyhteistyötä koko prosessin laajuudelta. Palvelupolku lähtee tarpeen tunnistamisesta ja päättyy jatkuvaan arviointiin (Kuva 2).
Kuva 2. Validoijan palvelupolku (tekijät: Eliisa Kuusama ja Mikael Lintula)
Palvelupolun mukaisesti opiskelijat arvioivat myös omassa projektissa vaiheita jokaisella tasolla.
Projekti saavutti päätavoitteensa kehittämällä alustavan validointimallin, joka kattaa keskeiset eettiset näkökohdat, kuten tietosuojan, syrjimättömyyden, läpinäkyvyyden ja käyttäjien oikeudet. Malli pohjautuu kansainvälisiin standardeihin ja säädöksiin. Vaikka aikataulua jouduttiin venyttämään loppuvaiheen kiireiden vuoksi, projektin lopputulos täyttää hyvin kurssille asetetut tavoitteet ja tarjoaa käyttökelpoisen alustavan viitekehyksen tekoälyratkaisujen validointiin.
Opiskelijat totesivat tämän toimintatavan olevan valtava oppimiskokemus, siitäkin huolimatta, että välillä käytiin oman mukavuusalueen ulkopuolella Manolo-hankkeen ollessa molemmille tuntematon.
Lähteet
