Matkaavat ja muuntuvat mallit: tietopohjan huomioiminen TKI-työssä

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohteena olevan ilmiön tai mallin tietopohjan kuvaaminen on olennainen osa TKI-toimintaa. Usein mallit ja käsitteet myös matkaavat kulttuurista ja yhteiskunnasta toiseen. Tietopohjan kuvaaminen ja dokumentoiminen tukee sekä TKI-hankkeen toteutusta että tulosten ja vaikuttavuuden arviointia.

Kuvituskuva Laajasalon kirjaston tilasta, jossa sijaitsevat asiakkaiden käyttöön tarkoitetut tietokoneet. — Kuva: Laajasalon kirjasto / helsinkikuvia.fi (Kuvaaja Wesander, Merja 2024, CC BY 4.0)

Korkeakouluopetuksen, kehittämistyön ja yhteiskuntapolitiikan tulisi olla tutkittuun tietoon perustuvaa. Näiden yhteydessä puhutaan myös näyttöön pohjaavasta päätöksenteosta ja tiedolla johtamisesta. Kuvaan tässä tekstissä lyhyesti kahden TKI-hanketoimintaan liittyvän esimerkin avulla miten sovellettavat mallit matkaavat kielialueelta ja yhteiskunnasta toiseen ja miten ne liittyvät tietopohjan kuvaamiseen.

Tutkittu tieto ja tieteellinen näyttö ovat jatkuvan asiantuntija- ja yhteiskunnallisen keskustelun kohteena. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio julkaisi loppuvuodesta 2024 suosituksen hyvän tietopohjan koostamisesta (Suorsa, Lyytinen, Pitkänen, Hilska-Keinänen, Mela, Nurmi & Rosti 2024). Suositus on suunnattu lainvalmistelun tueksi, mutta sen perusperiaatteet ovat olennaisia myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja soveltavan tutkimuksen kannalta.

Tietopohjan koostaminen nojaa hyvään tieteelliseen käytäntöön ja tutkimusetiikkaan (ks. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2023, Allea 2023). Keskeiset osa-alueet ovat 1) tieteellisen tietopohjan tasapuolisuus, 2) tieteellisen tietopohjan koostaminen, 3) lähdeviittausten dokumentointi ja 4) lähdeaineiston saatavuus (Suorsa ym. 2024, 5). Osa-alueet nojaavat muun muassa avoimuuteen, tasapuolisuuteen ja dokumentoinnin huolellisuuteen.

Aina ei ole saatavilla yksiselitteistä tietoa siitä, mikä tietopohjan tila jossakin aiheessa on. Yllä kuvattujen kriteerien ja hyvän tieteellisen käytännön kannalta kannattaa pyrkiä olennaiseen, mutta välttäen liiallista oikaisemista Kuvattavan ilmiön ja kehitettävän mallin dokumentoinnissa tulee pyrkiä kuvaamaan mitä ilmiöstä on kansainvälisesti tiedossa julkaistuihin lähteisiin perustuen. Parhaimmillaan voidaan nojata systemaattisiin tutkimuskatsauksiin. Niiden puutteessa tietopohjan kuvaamisessa on käytettävä muun tyyppisiä lähteitä ja julkaisuja. Tietopohjan kuvaamisen ei tarvitse perustua yksinomaan vertaisarvioituihin tutkimusjulkaisuihin. Esimerkiksi kansallisten tilastoviranomaisten ja julkisten organisaatioiden julkaisemat tilastot ja raportit ovat hyviä lähteitä.

Work first -lähestymistapa

Yhtenä esimerkkinä kehittämistyön kohteesta ja yhteiskunnasta toiseen matkaavasta mallista toimii work first -lähestymistapa työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa. Vantaan kaupungin, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Metropolia-ammattikorkeakoulun 2023–2025 toteuttamassa ja Euroopan unionin sosiaalirahaston (ESR+) osarahoittamassa Get Work Vantaa -hankkeessa pyrittiin edistämään Vantaalla asuvien vieraskielisten työnhakijoiden työllistymistä töihin, joita voi tehdä englannin kielellä (ks. Kaljunen 2025). Laurea-ammattikorkeakoulu tuotti hankesuunnitelman mukaisesti Work First -toimintamallin palvelumuotoiluna (Kaljunen 2024; Kaljunen 2023) ja suunnitteli sekä toteutti ura- ja koulutusvalmennusta yhdessä Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa (Kangas & Kaljunen 2025). Get Work Vantaa -hankkeen Work First -toimintamallissa tuetaan sekä työntekijää että työnantajaa työntekomahdollisuuden löytämiseksi englanniksi. Työntekomahdollisuus tarkoittaa muutakin kuin palkkatyötä, kuten työharjoittelua.

Nopeaa työllistymistä ja työn kuin työn vastaanottamista painottavaa work first -lähestymistapaa on sovellettu eri maissa ja erilaisissa sosiaaliturvajärjestelmissä. Laajemmassa merkityksessään lähestymistapa ei liity vain maahanmuuttajien tai vieraskielisten työllistymiseen vaan ylipäänsä työllisyys- ja sosiaalipoliittisiin toimiin, joissa työn saaminen asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi etuuksiin nähden. Mallia on toteutettu ja arvioitu paljon Yhdysvalloissa (ks. Brown 1997, Freedman 2000). Lähestymistavasta on myös jonkin verran tutkimustietoa Suomeen nähden verrannollisesta maasta. Tanskassa 2010-luvun puolivälin maahantuloaallon jälkeen tehdyssä tutkimuksessa work first -lähestymistavan esimerkiksi havaittiin olleen tuloksekkaampi miespuolisten kuin naispuolisten osallistujien kohdalla (Arendt 2022, ks. myös Kiviholma & Karhunen 2022).

Lähestymistapa saa erilaisia merkityksiä, kun sitä sovelletaan eri yhteiskunnissa. Englanninkielisessä maassa fokus on nopeassa työllistymisessä yhteiskuntaan integroitumiseksi. Suomalaisessa kunnassa englanninkielisten työmahdollisuuksien kartoittaminen ja työn saaminen asettuu erilliseksi kokonaisuudeksi suomen kielellä työllistymiseen nähden, mikä toki palvelee kotoutumista ja osittain myös suomen kielen oppimista.

Hanketoiminnassa tulisi dokumentoida, mistä käsite tai malli on tullut ja millä tavoin sen sisältö ja merkitys on erilainen täkäläisessä yhteiskunnassa verrattuna alkuperäiseen. Get Work Vantaa -hankkeen Work First -toimintamalli asettuu hankkeen päättyessä osaksi aiheesta olemassa olevaa tietoa lähestymistavan soveltamisesta pohjoismaisissa yhteiskunnissa ja on täten kuvattavissa osana lähestymistapaan liittyvää tietopohjaa.

Alueellinen valmiuskeskus -toimintamalli

Toinen esimerkki yhteiskunnasta ja kulttuurista toiseen matkaavasta mallista on Alueellinen valmiuskeskus (AVAK). Alueellinen valmiuskeskus on häiriö- ja kriisitilanteiden hallintaan tarkoitettu toimintamalli. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on tarjonnut viime vuosina AVAK-tilannehuoneen koulutusta. AVAK-toimintamalli yhdistää AVAK-toimintaan koulutetut vapaaehtoiset kuntalaiset, järjestöjen vapaaehtoistoimijat sekä kunnan edustajat ja työntekijät seuraamaan ja koordinoimaan häiriötilanteen hallintaa, tukien ja täydentäen vastuussa olevien viranomaisten toimintaa esimerkiksi vapaaehtoisresursseja koordinoimalla (Aaltio 2022, ks. myös Etelä-Karjalan pelastuslaitos 2019).

Suomessa Nurmijärven kunta on soveltanut ja kehittänyt mallia omiin tarpeisiinsa kuntana ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustarjonnassa annettavaksi koulutukseksi. MPK:n AVAK-kurssin kautta osallistujat eri kunnista ja hyvinvointialueilta ovat voineet perehtyä malliin esimerkiksi kunnan työntekijän tai vapaaehtoisen kuntalaisen näkökulmasta. Malli on tuotu Suomeen New Yorkin pelastustoimelta (Aaltio 2022), jossa tähän liittyvää Emergency Operations Center -mallia on toteutettu (ks. NIMS 2022). Emergency Operations Center on myös laajasti käytetty käsite, josta on olemassa paljon tutkimuskirjallisuutta.

Laurea pyrkii soveltamaan ja kehittämään AVAK-mallia yhteistyössä muun muassa Nurmijärven kunnan ja muiden julkisten ja yksityisen toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä on käynnissä arviointitutkimus MPK:n AVAK-kurssilla tapahtuvasta oppimisesta ja Mensei Oy:n suunnittelemasta digitaalisesta sovelluksesta AVAK-toiminnan tukena. Tietopohjan kuvaaminen on aikaa vievä ja työläs prosessi, mutta se tukee sekä mallin ymmärtämistä että sen kehittämistä edelleen esimerkiksi eurooppalaista TKI-toimintaa ajatellen.

Lopuksi

TKI-hanketoiminnan muodosta (perustutkimus, soveltava tutkimus, kehittämistyö, kaupallistaminen) ja rahoitusinstrumentista riippuen tietopohjan kuvaaminen voi olla lyhyttä ja yleistajuista tai laajaa ja tieteellisiin lähteisiin perustuvaa. Usein TKI-toiminnassa sovellettavien käsitteiden ja mallien kuvaaminen hankesuunnitelmissa ja -raporteissa on melko suoraviivaista ja toisinaan niukkaa. Hyvien TKI-käytäntöjen ylläpitämiseksi on tärkeää dokumentoida käsitteen ja mallin alkuperää hankkeen esiselvitys- ja hakuvaiheessa, hankkeen tutkimus- ja kehittämistyössä ja sekä hankkeen loppuessa sekä sen toimintaa arvioitaessa. Tietopohjan kuvaaminen edesauttaa hanketoiminnan tulosten jatkokäyttöä sekä vaikuttavuuden arviointia.

Linda Hart toimi projektipäällikkönä Get Work Vantaa -hankkeen Laurean osatoteutuksessa hankkeen lopussa 1.1.-31.5.2025 ja vastasi hankkeen loppuraportoinnista Laurea-ammattikorkeakoulun osalta. Linda Hart myös toteuttaa meneillään olevaa AVAK-arviointitutkimusta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Alueellinen valmiuskeskus -kurssista.