Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2018) painotetaan mediakasvatusta sekä tieto- ja viestintäteknologian osaamista entistä enemmän. Media ympäröi jokaista, ja ilman mediaa on melkein mahdotonta elää nykypäivänä. Tämän vuoksi mediaan liittyvät taidot tulisi oppia jo varhain. Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Laura Kurkinen ja Peppina Suutarinen tekivät toiminnallisen opinnäytetyön, jossa valmistettiin Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa –opas päiväkotiin.
Opas tehtiin yhteistyössä mediapainotteisen Tuomarilan Helmi -päiväkodin kanssa ja siinä kerrotaan, mitä mediakasvatus varhaiskasvatuksessa on. Oppaassa käsitellään mediaa, kasvatusta, mediakasvatusta, mediakasvatuksen välineitä, mediakasvattajaa sekä mediakasvatusta varhaiskasvatuksessa. Oppaassa on myös pieni vinkkiosio, jossa neuvotaan, miten lapsia voi tukea ihan pienissä arkisissa asioissa lapsen ehdoilla, mutta kuitenkin niin, että aikuinen olisi tietoinen ja kiinnostunut lapsen mediakäyttäytymisestä.
Mediakasvatuksen perusteita jo varhaiskasvatuksessa
Media on tiedon välityskanava. Median kautta maailmaan välitetään esimerkiksi erilaisia uutisia ja tiedotteita. Kasvatus on käytännöllistä tekemistä, joka vaatii kaksi ihmistä: kasvattajan ja kasvatettavan. Mediakasvatuksessa yhdistyy siis media, joka on tiedon tuontia ja vientiä sekä kasvatus, joka on kahden henkilön, kasvattajan ja kasvatettavan, välistä vuorovaikutusta. Kasvattaja ja kasvatettava ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ja kasvattajan päämääränä on tukea ja auttaa kasvatettavaa kehittymään ihmisenä. Mediakasvatus on lapsen kasvattamista median täyttämään maailmaan. Sen tarkoituksena on antaa lapselle oppeja ja keinoja käyttää itsenäisesti mediaa ja itselleen omia, turvallisia mediakokemuksia.
Mediakasvatuksen avulla kehitetään lapsen kriittistä medialukutaitoa ja pyritään tukemaan lapsen omien mediataitojen harjoittamista. Kriittisellä medialukutaidolla tarkoitetaan sitä, että mediaa osataan lukea kriittisellä silmällä eli toisin sanoen niin, että erotetaan tosi valheesta. Usein mediakasvatuksellinen toiminta tapahtuu yhteisöllisissä tilanteissa, jolloin sosiaaliset taidot kehittyvät. Peleissä kehittyvät lapsen matemaattinen osaaminen numeroiden ja lukumäärien avulla. Erilaisten leikkien ja esitysten avulla lapselle voidaan opettaa tunnetaitoja esimerkiksi siitä, miltä jokin asia tuntuu. Tällaisiin toimintoihin voi tuoda mukaan teknologian esimerkiksi erilaisten mediaesitysten muodoissa, joita voi jälkeenpäin yhdessä lasten kanssa katsoa. Lapsille tulee järjestää tarpeeksi aikaa siihen, että mediasta keskustellaan ja lasten ajatuksia pohditaan yhdessä.
Mediakasvatus toteutuu varhaiskasvatuksen käytännöissä
Kirjat, lehdet, pelit, leikit, mediailmiöt, askartelu, musiikki, draamakasvatus, älylaitteet, internet ja sosiaalinen media, sadutus sekä keskustelut ovat mediakasvatuksen välineitä, joiden avulla lapsi pääsee itse kosketuksiin mediaan. Näiden avulla voidaan kehittää lapsen mediataitoja, joita tarvitaan median käyttöä varten. Esimerkiksi askartelun ja älylaitteiden avulla lapsi pääsee konkreettisesti kosketuksiinsa median kanssa. Erilaiset mediailmiöt, kuten esimerkiksi flossaus -tanssi sekä erilaiset sketsihahmot ovat suosittuja lasten parissa. Lapset mielellään esittelevät omia taitojaan ja opettavat muille osaamiaan asioita. Kirjojen ja lehtien avulla lapset pääsevät käsittelemään mediaa abstraktista näkökulmista. Lauluissa ja loruissa esiintyy paljon mediaan liittyviä asioita, joita lapset oppivat laulamalla. Lasten kanssa käydyt keskustelut ovat tärkeitä, koska silloin lapset pääsevät kyselemään heitä askarruttavista asioista sekä kuuntelemaan ja oppimaan uutta. Näiden lisäksi mediaan kuuluu teknologia ja siihen kuuluvat laitteet, kuten älypuhelimet ja pädit sekä niihin kuuluvat sovellukset ja internet. Median turvallista käyttöä voidaan harjoittaa keskustelemalla siitä, mitä kaikkea internetistäkin voi löytyä. Turvallinen ja luotettava suhde kasvattajaan on tärkeää, jotta lapsi ei jää yksin esimerkiksi vaikeiden tunteiden kanssa.
Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa –oppaan vaikuttavuus
Mediakasvatuksen rooliin varhaiskasvatuksessa ja sen toteuttamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Sitä tapahtuu monien arkistenkin asioiden rinnalla ja mediakasvattajien olisi tämä hyvä tiedostaa. Tämän vuoksi Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa -opas on tarpeellinen, sillä mediakasvatuksen kokonaisuutta on ollut vaikea hahmottaa. Oppaasta niin ammattilaiset kuin vanhemmatkin saavat lisää tietoa ja vinkkejä, joita voi käytännössä hyödyntää. Kyselyn avulla selvitettiin mielipiteitä oppaasta. Tuloksista ilmeni, että sekä päiväkodin henkilökunta että päiväkodin lasten vanhemmat olivat ottaneet oppaan positiivisesti vastaan. Palautteissa kerrottiin, että opas oli mieluinen lukea sen selkeyden vuoksi. Opas koettiin informatiiviseksi ja se oli lisännyt tietoa mediakasvatuksen toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa. Lasten vanhemmat olivat saaneet lisää tietoa siitä, miten varhaiskasvatukseen sisällytetään mediakasvatusta, kun taas päiväkodin henkilökunta oli kokenut oppaassa mainitut mediakasvatuksen välineet sille hyödylliseksi.
Kurkinen, L. & Suutarinen. P. 2019. Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa –oppaan valmistaminen päiväkotiin. Opinnäytetyö. Sosionomikoulutus. Espoo: Laurea -ammattikorkeakoulu. https://theseus.fi/bitstream/handle/10024/166351/Opinna%CC%88ytetyo%CC%88_Kurkinen_Suutarinen.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Lähteet:
