Syksyn tullen moni meistä on aloittanut uuden harrastuksen. Olet ehkä aktivoinut vuosia sitten tauolle jääneet kieliopinnot, tai ostanut kausikortin lähimmälle kuntosalille. Mitä jos ryhtyisit treenaamaan myös mielen supervoimaasi – mentalisaatiokykyä.

Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä tarkastella oman ja toisen ihmisen käytöksen taustalla vaikuttavia mielen sisältöjä. Hyvä mentalisaatiokyky lisää ymmärrystä omia tunnereaktioita kohtaan, auttaa ylläpitämään mielekkäitä ihmissuhteita ja nopeuttaa psyykkisesti kuormittavista tilanteista palautumista. Mentalisaatiota voi siis epäilemättä kutsua mielen supervoimaksi. Mentalisaatiokyvyn perusta luodaan varhaislapsuudessa vauvan ja hoivaavan aikuisen välisessä suhteessa, mutta mentalisaatiokykyä on mahdollista kehittää ilman ikärajaa missä elämänvaiheessa tahansa.

Mentalisaation kasvattaminen supervoimaksi ei vaadi henkilökohtaisen valmentajan hankkimista, koska mielen kuntosali on tarjolla omassa arjessamme. Harjoittelu edellyttää avoimuutta, kiinnostusta omaa ja toisen mieltä kohtaan, yhdessä ihmettelyä sekä aavistuksen leikillisyyttä. Mentalisaatiokyvyn taitoharjoittelun voi aloittaa itsensä rauhoittamisen sekä tässä ja nyt -taidoista. Oivallinen keino näiden taitojen treenaamiseen ovat erilaiset hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoitteet. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon tavoitteena on pysähtyä tähän hetkeen ja pyrkiä huomaamaan mitä itsessä ja ympärillä juuri nyt tapahtuu, ilman, että reagoi välittömästi niihin tunteisiin tai toimintayllykkeisiin, joita mieli tarjoilee.

Rauhoittuminen ja tietoisuus tästä hetkestä mahdollistavat näkökulman vaihtamisen taidon käyttöönoton. Tilanteen tarkastelu erilaisista näkökulmista käsin, pyrkimys omien ja toisen ajatusten ja tunteiden ymmärtämiseen sekä tarvittaessa omasta, ehkä aikaisemmista kokemuksista juontuneesta virheellisestä tulkinnasta luopuminen, helpottavat sosiaalista kanssakäymistä. Kun tilannetta on hetken tarkastellut usealta eri kantilta ensin itsekseen ja sitten yhdessä sparrauskaverin kanssa, on aika kaivaa repusta myötätunnon taidot.

Onnistunut mentalisaatio edellyttää myötätuntoa itseä ja toisia kohtaan. Virheiden ja hankalilta tuntuvien tunteiden, kuten häpeä, syyllisyys tai pelko, hyväksyminen itsessä ja muissa ei ole helppoa. Erityisesti itsemyötätunnon suhteen suomalaisessa pärjäämistä korostavassa kulttuurissamme tuntuu olevan vajetta. Puhuttele siis itseäsi ja sparrauskumppaniasi lempein lausein, kuten puhuisit pienelle lapselle tai rakkaalle lemmikillesi, ymmärtäväisesti ja toista kunnioittavasti. Mentalisaatioon ja myötätuntoon liittyy myös omien ja toisen rajojen sekä tarpeiden tunnistaminen ja kunnioittaminen. Omasta hyvinvoinnista huolenpitäminen vaatii jämäkkyyttä, kykyä sanoa ei itselle ja toiselle, sekä tarvittaessa uskallusta pyytää apua muilta.

Mikäli työskentelet kasvattajana ja haluat treenata omaa supervoimaasi yhdessä muiden kanssa, niin Laurea ja Karelia ammattikorkeakoulu tarjoavat yhdessä Mieli ry:n kanssa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille ja oppilashuollon henkilökunnalle koulutusta mentalisaation kehittämiseen. Opetushallituksen rahoittamassa Mentalisaatio – osaamista kiusaamisen ehkäisyyn -hankkeessa järjestetään yhden opintopisteen laajuista koulutusta yhteensä lähes 600:lle lasten ja nuorten kanssa työskentelevälle ammattilaiselle. Useita koulutuksia on jo toteutunut, mutta koulutuskertoja on tarjolla aina vuoden 2023 loppuun asti. Kaikki hankkeen koulutuskerrat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät koulutuksen omilta sivuilta.

Lähteet:

• Keinänen, M. & Martin, M. 2019. Mieli meissä. Tasapainoista arkea mielentämisen keinoin. 2. painos. Helsinki: Kirjapaja.
• Pajulo, M., Salo, S. & Pyykkönen, N. 2015. Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 11, 1050–1057.