Korkeakoulut pyrkivät tarjoamaan työmarkkinoille osaavia työntekijöitä, joilla on hyvät työelämätaidot, kriittisen ajattelun taito, kyky ratkoa monimutkaisia ongelmia, luovuutta sekä tunneälyä. Tällainen osaaminen kehittyy parhaiten ympäristössä, jossa opiskelija voi soveltaa uusia tietojaan ja taitojaan käytännössä. Tämä on hyvä peruste sille, että korkeakoulut hakeutuvat aktiiviseen yhteistyöhön työelämän edustajien kanssa.
Kuva: Tima-Miroshnichenko_pexels
Kerromme tässä artikkelissa työelämäyhteistyöhön sidotun korkeakouluopinnon toteutuksessa tarvittavista tiedoista ja osaamisesta eri toimijoiden näkökulmasta: opettaja, opiskelijat ja työelämäkumppanit.
Laurea-ammattikorkeakoulu vastaa yhteiskunnan tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin Learning by Developing (LbD) -toimintamallilla, josta sillä on yli 15 vuoden kokemus. Sen periaatteena on, että opintoihin upotetaan työelämän kehittämisprojekteja, joissa opiskelijat ratkaisevat konkreettisia työelämän haasteita ja ottavat osaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. LbD-lähestymistapa pohjaa projektipohjaiseen oppimiseen ja tarjoaa ekosysteemin, jossa opiskelijat, työpaikkakumppanit ja opettajat oppivat yhdenvertaisina kumppaneina yhdessä. Se korostaa tutkimuksellisuutta sekä kumppanuutta ja siten yhdistää ammattikorkeakoulun perustehtävät: koulutuksen, aluekehityksen ja soveltavan tutkimuksen.
Kaikilla osapuolilla tulee olla selkeä käsitys LbD:n periaatteista ja käytännöistä, jotta tämä opetuksen malli toimisi parhaalla mahdollisella tavalla. Ilman systemaattista perehdyttämistä se saatetaan ymmärtää paikoin yksipuolisesti ainoastaan projektioppimiseksi tai sitä pidetään kapeana viitekehyksenä, jossa opetus tulee järjestää tietyllä tavalla jättäen opettajan luova prosessi huomiotta (Nurkka & Niinikoski 2020).
Laurean asiantuntijoiden mukaan LbD-toimintamallin käyttämisen ehdottomia edellytyksiä ovat työelämän kanssa tehtävä yhteistyö, LbD:n pedagogisen lähestymistavan ymmärtäminen, organisaation tarpeiden ja vaatimusten kartoittaminen, sopiva koulutus ja riittävästi aikaa asian sisäistämiseen, jatkuva kehitys ja asioiden työstäminen sekä kiinnostus työskennellä niiden yritysten kanssa, jotka ymmärtävät yhteistyön tärkeyden. Tämän lisäksi sekä opettajilla että opiskelijoilla pitää olla valmius toimia erilaisissa rooleissa kuin mihin on aiemmin tottunut. (Lintilä & Zarb 2020.)
Opettajalla on useita rooleja LbD-mäisessä työskentelyssä
Opettajan näkökulmasta LbD-mäinen pedagogiikka tarkoittaa uudenlaista ajattelumallia verrattuna perinteiseen opetukseen. LbD-lähestymistavassa opettajalla voi olla monenlaisia rooleja, riippuen tilanteesta tai hankkeesta. Opettajan työhön voi kuulua johtamista ja organisoimista, mentorointia, hankkeiden ja projektien suunnittelua sekä osallistumista hankkeen eri vaiheisiin. Keskeistä kehittämispohjaisessa oppimisessa on se, että opettajan pitää olla ennakkoluuloton, rohkea ja luova. Opettajan on uskallettava mennä myös oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja valita sellaisia asiakasprojekteja opintojaksoille, joiden syvällinen osaaja hän ei itse välttämättä ole. LbD edellyttää aitoa kumppanuutta ja kykyä tehdä yhteistyötä sekä epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietokykyä. (Raij ym. 2011, 15).
Opettajien tehtävänä on tunnistaa ne osaamiset, joita juuri heidän pitämällään opintojaksolla on tarkoitus kehittää, ja suunnitella opintojaksot siten, että valitut opetus- ja oppimismenetelmät parhaiten tukevat näiden osaamisten kehittymistä. Opettajan pitää siis miettiä kokonaisvaltaisesti se, miten opiskelijat parhaiten saavuttavat kullekin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet. Opettaja suunnittelee yhdessä työelämän asiantuntijoiden kanssa sellaisen työelämää kehittävän hankkeen, jossa nämä on otettu huomioon. LbD edellyttääkin opettajilta hyviä verkostoja työelämään, niiden ylläpitoa ja jatkuvaa rakentamista. (Raij ym. 2011, 14.)
Arvioinnissa tärkeää on varmistaa, että kehittämispohjainen oppiminen tuottaa korkeatasoista osaamista ja tukee myös opiskelijan ammatillista kehittymistä (Raij ym. 2011, 16). Yleensä asiakasprojekti on vain osa opintojaksokokonaisuutta. LbD-opintojaksolla on tyypillisesti monia erilaisia oppimistehtäviä, kuten teorianpohjaista opiskelua, uuden tiedon hakemista ja sekä yksilö- että ryhmätehtäviä. Arviointimenetelmät voivat olla perinteisiä yksilökokeita, ryhmätehtäviä, itsearviointia, vertaisarviointia, opettajan arviointia ja asiakkaan arviointia projektityöhön liittyen. Hankkeen projektitoteutuksen jälkeen opettajat arvioivat miten hyvin opiskelijat saavuttivat opetussuunnitelmassa kuvatut osaamistavoitteet (Raij ym. 2011, 14).
Laurean asiantuntijoiden mielestä organisaatioissa, joissa LbD:tä käytetään, tarvitaan selkeä strategia, vahva tahto, positiivinen ilmapiiri ja halukkuus kokeilla uusia asioita. Opettajia ei saa jättää yksin, vaan heillä tulee olla asiaan riittävästi koulutusta sekä tukea saatavilla tarvittaessa. Opettajia pitää ohjata löytämään LbD:n tarkoitus, jotta he ymmärtäisivät oman roolinsa ja sen miksi LbD on hyvä tapa osaamisen kehittämiseen. (Lintilä & Zarb. 2020.)
Opiskelija tarvitsee monenlaista ja monitasoista osaamista työelämän kehittämisprojekteissa
Työelämän kanssa yhteistyössä hankkeistettu opinto poikkeaa monin eri tavoin perinteisestä toteutustavasta. Kun eteen tulee uudenlaisia tilanteita ja tapoja toimia, sekä opiskelija että opettaja voivat joutua toimimaan oman mukavuusalueensa ulkopuolella. LbD -lähestymistavassa tavoitellaan aitoja tilanteita joissa ongelmiin ei ole etukäteen tiedossa olevia ratkaisuja (Salmi 2011, 85).
Tällainen oppimisen asetelma voi toimia myös inspiroivana motivointina, sillä korkeakouluopiskelijat kaipaavat haasteita, älyllistä virittämistä sekä mahdollisuuksia kehittää luovuutta ja kriittisen ajattelun taitoja (Kallioinen 2011, 15 –16).
Kuvio 1 esittää työelämän kanssa yhteistyössä tuotetun opinnon vaiheita opiskelijan näkökulmasta. Projekti käynnistyy tyypillisesti opiskelijoiden, työelämän toimeksiantajan ja opettajan yhteisellä tapaamisella. Sitä seuraa alkuhämmennys: opiskelijoilla ei tässä vaiheessa usein ole selkeää mielikuvaa tehtävän työn laajuudesta ja lopputuloksesta (ks. esim. Risu & Parkkonen 2020; Salmi 2011, 91). Myöskään tiimin jäsenten roolit eivät ole jäsentyneet, mikäli ei ole kyse vakiintuneesta pienryhmästä. Jos toimeksianto on esitetty laveasti, opiskelijoista voi olla haasteellista tietää, että mistä lähteä liikkeelle. Toisaalta yleisellä tasolla määritelty kehittämistyön aihe antaa opiskelijatiimille vapauden suunnata tehtävä omien intressiensä mukaan (ks. esim. Risu & Parkkonen 2020; Haapanen 2020).
Kun projekti on saatu käyntiin ja sen kokonaisuus hahmottunut, seuraa opiskelijan kannalta haastavin vaihe, koska se useimmiten edellyttää kriittistä tutkimuksellista työotetta sekä itsenäistä ja päämäärätietoista työskentelyä. Tässä vaiheessa opiskelija rakentaa hankkeen toteuttamisessa tarvittavaa tietoperustaa. Kirjallisuudesta ja tai luennoilta opitun teoreettisen tiedon omaksuminen ei kuitenkaan riitä vaan sitä tulee hyödyntää. Toimeksiantajan ratkaistava haaste tai ongelma voi tässä vaiheessa tuntua kaukaiselta ja hankalalta saavuttaa. Toisinaan tätä vaihetta kutsutaan nimellä kuoleman laakso. Opiskelijan odotetaan rakentavan ja jakavan asiantuntijuuttaan muiden tiimin jäsenten kanssa. Tällöin korostuvat yhteistyötaidot, ongelmanratkaisutaidot, kriittisen ajattelun taidot sekä luovuus.
Kun sitten opiskelija on tiiminsä kanssa tuottanut toimeksiannon mukaisen ratkaisun, hän voi kokea voimaantumista, koska on osannut tiiminsä kanssa soveltaa teoriaa käytäntöön. Ratkaisun esittämistä edeltää reflektio työelämäprojektin vaiheista. Sen tulosten esittelyn vaiheessa opiskelijatiimi näyttää osaamisensa ja opinnon päätös tuo mukanaan voittajafiiliksen.
Edellä mainittu esimerkki kuvaa, kuinka opiskelijalle kertyy projektin edetessä ikään kuin huomaamatta erilaisia metataitoja, kuten kykyä organisoida ja hallita ajankäyttöä, tiedonhallintataitoja, verkostoitumis-, kommunikaatio- ja ryhmätyötaitoja sekä kykyä luovaan ongelmanratkaisuun.
Kuvio 1: Työelämälähtöisen hankkeen vaiheet opiskelijan näkökulmasta. (Tuija Marstio 2021)
Työelämän yhteistyökumppanin tiedot ja taidot osallistuessa toimeksiantajana LbD:n mukaiselle opintojaksolle
Työelämän yhteistyökumppaneita tarvitaan, jotta opiskelijat voivat jo opintojensa aikana soveltaa opittuja asioita aidoissa työelämäprojekteissa. LbD-projektissa työelämän yhteistyökumppaneiden on ymmärrettävä, että heidän oma osallistumisensa ja sitoutumisensa on erityisen tärkeää. LbD:n ajatuksena on, että kaikki osapuolet, työelämän edustajat, opiskelijat ja opettajat, ovat yhdenvertaisia. Työelämän edustajien pitää kuitenkin muistaa, että opiskelijat vasta opiskelevat asioita ja siksi työelämän edustajien pitää osata tukea, opastaa ja ehkä myös opettaa uusia asioita opiskelijoille.
Työelämän edustajien pitää myös ymmärtää LbD:n ideologia ja taustat ja se, että opiskelijoilla on yleensä opintojaksoon liittyen myös muita tehtäviä heidän projektitoimeksiantonsa toteuttamisen lisäksi. LbD ei ole sama kuin Learning by Doing eli tekemällä oppiminen, vaan siihen sisältyy myös teoreettisen tiedon sisäistämistä, joka vaatii asioiden tietoperustaan tutustumista ja teoreettisen tiedon syvällisempää ymmärrystä.
Työelämän edustajien yksi tärkeä taito on se, että he osaisivat jakaa myös omaa osaamistaan opiskelijoille. Työelämän edustajien roolina on perehdyttää, antaa riittävästi tietoa ja olla saavutettavissa, jotta opiskelijat voivat yhdessä heidän kanssaan lähteä suunnittelemaan projektin toteutusta ja samalla yhdessä miettiä parasta kehitettävää ratkaisua toimeksiantajalle.
Yhteistyökumppanin tehtävänä on olla aktiivisesti mukana, antaa palautetta ja kommentoida sekä ohjata projektia haluamaansa suuntaan, jotta lopputulos on toivottu. Ilman toimeksiantajan vahvaa sitoutumista, ei projekti yleensä vastaa kovin hyvin asiakkaiden tarpeita eivätkä myöskään opiskelijat saa siitä sitä oppia, mitä he parhaimmillaan voisivat saada. Asiakkaiden puutteellinen sitoutuminen ja huono osallistuminen projektiin yleensä heikentää myös opiskelijoiden motivaatiota. Asiakkaiden pitää myös osata arvioida kuinka hyvin opiskelijat suoriutuivat projektista ja miten projektin lopputuotos vastaa heidän odotuksiaan.
Pohdinta
Menestyksekäs työelämän kehittämistyöhön tai korkeakoulun TKI-hankkeeseen liittyvä opinto vaatii kaikilta osapuolilta, opiskelijoilta, opettajilta ja työelämän edustajilta, paljon ennakkotietoa ja ymmärrystä mistä oikein on kyse. Laurean kokemus osoittaa, että LbD-mäiseen opintojaksoon osallistuvat opiskelijat ja työelämän edustajat eivät usein tunne kovin hyvin kehittämispohjaisen oppimisen ideologiaa ja periaatteita. Myös opettajien tiedot ja taidot voivat olla puutteellisia vähäisen perehdytyksen vuoksi (vrt. Lahtinen & Mikkola 2011, 26-27).
Kehittämispohjaisen oppimisen mallia tulee koko ajan kehittää, ylläpitää sekä dokumentoida, jotta se pysyy elinvoimaisena ja antaa riittävät edellytykset opiskelijoiden työelämälähtöisen osaamisen kehittämiseen sekä työelämän uudistamiseen.
Tämä artikkeli on kirjoitettu osana 3AMK -yhteistyötä (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia). Sen tavoitteena on muun muassa innostaa ja edistää tulevaisuuden osaamisen, digitalisoitumisen ja verkostojen kehittämisen pariin.
Lähteet:
- Haapanen, P. 2020. LbD vaihto-opiskelijan silmin. Laurea Journal. Julkaistu 25.8.2020. https://journal.laurea.fi/lbd-vaihto-opiskelijan-silmin/#7d51946f (Luettu 21.12.2021)
- Kallioinen, O. 2011. Johtajuuden näkökulma opettajuuden kulttuurisessa muutoksessa. Teoksessa L. Salmi & K. Kupari (toim.) Learning by Developing – Polkuja uudistuvaan opettajuuteen, 8-17. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11473/Laurea%20julkaisut%20B46.PDF?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 3.1.2022)
- Lintilä, T. & Zarb, M. 2020. Analysing the Learning by Developing Action Model in HE Computing, in 2020 IEEE Frontiers in Education Conference (FIE), pp. 1-5. https://doi.ieeecomputersociety.org/10.1109/FIE44824.2020.9274282. (Luettu 4.1.2022)
- Nurkka, P. & Niinikoski, S. 2020. Uusi vuosi, tutut kujeet: LbD-teemavuosi 2020 nostaa pedagogiikan ja sen kehittämisen pinnalle Laureassa
https://journal.laurea.fi/uusi-vuosi-tutut-kujeet-lbd-teemavuosi-2020-nostaa-pedagogiikan-ja-sen-kehittamisen-pinnalle-laureassa/#7d51946f (Luettu 3.1.2022)
- Raij, K., Niinistö-Sivuranta, S., Ahonen O., Immonen-Orpana, P., Pääskyvuori, M., Rantanen, T., Lassila, E. 2011. Kehittämispohjaista oppimista. LbD-opas. Laurea ammattikorkeakoulu
- Risu, E. & Parkkonen, A. Learning by Developing opiskelijan näkökulmasta. Laurea Journal. Julkaistu 12.10.2020. https://journal.laurea.fi/learning-by-developing-opiskelijan-nakokulmasta/#7d51946f (Luettu 21.12.2021)
- Salmi, L. 2011. Learning by Developing –mallin soveltaminen opintojen alussa. Teoksessa L. Salmi & K. Kupari (toim.) Learning by Developing – Polkuja uudistuvaan opettajuuteen, 84-94. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/11473/Laurea%20julkaisut%20B46.PDF?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 3.1.2022)
