Maahanmuuttajanaiset ovat haavoittuvassa asemassa Euroopan työmarkkinoilla ja heidän työllisyysasteensa on merkittävästi maahanmuuttajamiehiä alhaisempi. Euroopan väestön ikääntyessä hoiva-alan työvoiman tarve kasvaa ja yhtenä ratkaisuna tähän on maahanmuuttajanaisten työllistyminen alalle. MiCare-hankkeen tarkoituksena on edistää maahanmuuttajanaisten työllistymistä ikäihmisten kotona tapahtuvan avustavan hoivatyön pariin. Hankkeessa kehitetään osaamisen viitekehys, itsearvioinnin välineitä sekä koulutus, joka toteutetaan viidessä eri EU-maassa. MiCare-hankkeessa ovat mukana Espanja, Italia, Itävalta, Ranska ja Suomi. Laurea-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen toteutuksesta Suomessa. Erasmus+ -rahoitteinen hanke toteutuu vuosina 2020-2023. (MiCare 2020.)
Taustaa
Maahanmuutto Europan Unionin (EU) alueella lisääntyy jatkuvasti. Noin 5 % EU:n asukkaista on muiden kuin EU-maiden kansalaisia ja noin 8 % EU-maiden asukkaista on syntynyt EU-maiden ulkopuolella (Eurostat 2020A). Maahanmuuttajanaiset ovat usein haavoittuvammassa asemassa maahanmuuttajamiehiin nähden johtuen monista eri syistä. Maahanmuuttajanaisten työllisyysaste on Euroopassa alhainen verrattuna maahanmuuttajamiehiin sekä Suomessa myös verrattuna muiden Pohjoismaiden maahanmuuttajanaisiin. Tätä ilmiötä selittävät muun muassa naisten alhaisempi koulutustaso, korkea lapsiluku ja pitkät hoitovapaat. (Kurronen 2021; Euroopan Komissio 2020.) Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan, että maahanmuuttajaäitien työttömyys ja kouluttamattomuus vaikuttavat negatiivisesti myös heidän lastensa, erityisesti tyttärien työllisyyteen ja koulutukseen (Kilpi-Jaakkonen 2012; OECD 2018). Myös yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää, että työikäisen väestön potentiaali työmarkkinoilla hyödynnetään kokonaisuudessaan (Kurronen 2021). Väestö ikääntyy kaikkialla Euroopassa samaan aikaan kun syntyvyys laskee. Tämä vaikuttaa väestön huoltosuhteeseen. Ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaaminen tulee olemaan yksi tulevaisuuden haasteista. (Eurostat 2020B.)
MiCare-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin aineistonkeruu viidessä hankkeessa mukana olevassa maassa nykytilan kartoittamiseksi terveydenhuollon järjestelmien, koulutusjärjestelmien, maahanmuuttajien kotouttamisen sekä jo olemassa olevien kotona tapahtuvaan avustavaan hoivatyöhön valmistavien tutkintojen ja muiden hyvien käytänteiden osalta. Aineistonkeruu koostui kirjallisen tausta-aineiston keräämisestä sekä hankkeen sidosryhmien haastatteluista (n=18). Aineisto kerättiin joulukuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä sisällön luokittelua sekä temaattista analyysia. Aineistonkeruun tulokset raportoitiin hankkeen verkkosivuilla julkaistussa Benchmarking reportissa. (Linkki tähän tulossa, ei ole valitettavasti vielä saatavilla.)
Lainsäädännössä on eroja EU-maiden välillä
Maiden välillä oli eroja ikääntyneiden kotiin tarjottavien hoivapalveluiden järjestämisessä. Lähimpänä toisiaan tilanne oli Itävallassa, Ranskassa ja Suomessa, joissa kaikissa kansallinen tahtotila on tarjota ikääntyneille palvelut kotiin jopa loppuelämäksi, eikä pitkäaikaishoitoon siirtyminen ole ensisijainen ikääntyneille tarjottava vaihtoehto. Erilaista taloudellista ja/tai kotiin annettavaa apua oli tarjolla kaikissa maissa. Italiassa käytäntö poikkeaa muista maista siten, että ikääntyneiden kotihoidon järjestäminen on perheen omalla vastuulla, kun muissa maissa kotihoito ja kotipalvelut järjestetään kunnan tai alueen toimesta.
Hoiva-alan työntekijöiden pätevyysvaatimukset vaihtelivat jonkin verran maiden välillä. Hoivatyötä ikääntyneiden kotihoidossa tekevät sekä koulutetut ammattilaiset että kouluttamattomat työntekijät. Espanjassa, Ranskassa ja Suomessa ikääntyneiden kotihoidossa työskentelee useimmiten tehtävään koulutetut ammattilaiset, mutta on myös mahdollista työskennellä hoiva-avustajana ilman alan koulutusta. Täysin kouluttamaton henkilö voi työskennellä ikäihmisen kotona, jos perhe itse päättää palkata tällaisen henkilön. Ainoastaan Itävallassa kaikilla kodeissa työskentelevillä hoivatyöntekijöillä tulee olla koulutus tehtävään. Italiassa tilanne on päinvastainen ja useimmiten ikääntyneiden kodeissa työskentelevät hoivatyöntekijät ovat kouluttamattomia henkilöitä, jotka perheet itse palkkaavat.
Kaikissa maissa oli oma lainsäädäntönsä koskien maahanmuuttajien kotouttamista. Prosessit vaihtelivat sen mukaan, oliko tulija työ-, opiskelu- tai perhesyistä maahan muuttanut vai kansainvälistä suojelua tarvitseva henkilö. Kaikissa maissa maahanmuuttajilta edellytettiin aktiivista osallistumista erilaisiin kotouttamistoimenpiteisiin, kuten osaamiskartoituksiin, koulutuksiin sekä kieliopintoihin. Joissain maissa maahan muuttaneen tuli allekirjoittaa sopimus, jossa hän sitoutuu suorittamaan suunnitellut integraatiotoimenpiteet sekä kunnioittamaan uuden maan lainsäädäntöä ja arvoja. Kotouttamisajan kesto on aina yksilöllinen ja se vaihteli maittain muutamasta kuukaudesta kolmeen vuoteen.
Hoiva-alalle on olemassa paljon koulutusta
Mukana olevissa EU-maissa tunnistettiin yhteensä 21 hoiva- ja hoitoalan koulutusta. Suurin osa koulutuksesta oli tutkintoon johtavaa koulutusta, mutta mukana oli myös lyhyempiä kursseja, joista sai pätevyyden toimia alan tehtävissä, mutta ei varsinaista tutkintoa. Koulutukset luokitellaan EU:n alueella EQF-tutkintojen viitekehyksen mukaan eri tasoihin (Europass 2021). Suomessa esimerkiksi sairaanhoitajan (AMK) tutkinto on EQF-tasolla 6 ja lähihoitajan tutkinto EQF-tasolla 4 (Opetushallitus 2021). Tässä aineistossa suurin osa tutkinnoista oli EQF-tasolla 4 tai sen alle. Kaikki koulutukset sisälsivät opintoja, jotka liittyivät hoitotyöhön sekä yleisiä opintoja, jotka liittyivät mm. viestintään, IT-taitoihin ja työelämätaitoihin. Kaikkiin koulutuksiin sisältyi myös käytännön harjoittelua. Oppisopimus on yleinen väylä opiskella hoiva-alalle, mutta kaikissa maissa ei kuitenkaan ole oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta hoiva-alan tehtäviin.
Asiantuntijat kuvasivat maahanmuuttajien kotoutumista, hoivatyön koulutusta ja hoivatyössä tarvittavaa osaamista EU-maissa
Haastattelut rakentuivat kolmen pääteeman ympärille: 1) maahanmuuttajien kotoutumista tukeviin toimenpiteisiin, 2) hoivatyön koulutuksen järjestämiseen ja sisältöihin sekä 3) hoivatyössä tarvittavaan osaamiseen. Haastateltavien taustat vaihtelivat. Suurin osa heistä oli toisen asteen koulutuksen järjestäjiä, mutta mukana oli myös järjestöjen edustajia, työnantajia sekä muita julkisia toimijoita.
Kaikissa maissa oli sekä kansallisia, alueellisia että paikallisia toimijoita edistämässä maahanmuuttajien kotoutumista ja työllisyyttä. Suurimmaksi haasteeksi osoittautua kielitaito, joka on erityisen tärkeää hoiva-alalla. Myös aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on erityisen tärkeää huomioida. Kun aiempi osaaminen on tunnistettu, voidaan koulutuksesta räätälöidä yksilölle sopiva. Koulutuksessa on tärkeää huomioida myös uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvien asioiden käsittely sekä erilaisten työelämätaitojen hallinta. Maahanmuuttajat saattavat hyötyä työelämämentorista, joka ohjaa kädestä pitäen työnhakuun liittyvissä asioissa. On myös tärkeää saattaa mahdollisia työnantajia ja työntekijöitä yhteen ns. matching-toiminnan kautta. Opiskelun ajaksi tarvitaan taloudellista tukea sekä mahdollisesti myös lastenhoitoapua ja kuljetusapua paikasta toiseen siirtymiseksi.
Koulutuksen tulisi olla mahdollisimman käytännönläheistä ja sisältää mielellään paljon työharjoittelua. Koulutuksen tulisi aktiivisesti tukea maahanmuuttajan kielitaidon kehittymistä, erityisesti tärkeän ammattisanaston osalta. Ammattiin liittyvien sisältöjen lisäksi koulutuksessa on tärkeää huomioida myös eettis-lainsäädännöllinen näkökulma. On tärkeää, että hoivatehtävissä toimivat henkilöt ymmärtävät omat rajansa ja vastuunsa huolehtiessaan asiakkaasta, joka on heidän hoivastaan riippuvainen. Koulutuksessa tulisi suosia aktivoivia opetusmenetelmiä, kuten simulaatioita, työpajoja ja case-opetusta. Osaamisen arvioinnin tulisi olla jatkuvaa ja opiskelijan tulisi myös saada jatkuvasti palautetta osaamisestaan.
Haastatteluissa tunnistettiin osaamista, jota maahanmuuttajanaiset tarvitsevat opiskellakseen ja työllistyäkseen hoiva-alalle. Oppimisen taidot, erityisesti riittävä kielitaito ja ainakin jonkinlainen tietotekninen osaaminen, mahdollistavat oppimisen ja opiskelun. Myös työelämätaidot liittyen esimerkiksi työnhakuun, työelämän pelisääntöihin, tai sukupuolten väliseen tasa-arvoon työelämässä, ovat oleellisia. Oppimis- ja työelämätaitojen lisäksi haastatteluissa tunnistettiin spesifisempää, ikääntyneiden hoivatyöhön liittyvää osaamista. Hoivatyössä tarvittava osaaminen vaihtelee maittain, sillä kaikissa maissa hoivatyöntekijät eivät saa toteuttaa lainkaan hoidollisia tehtäviä. Hoivaan liittyvän osaamisen lisäksi ikääntyneiden kanssa työskennellessä tarvitaan monenlaista persoonallista osaamista. Esimerkiksi empaattinen ja kunnioittava suhtautuminen ikääntyneisiin ja halu työskennellä heidän kanssaan ovat tärkeitä. Työn sisältöön liittyvä osaaminen kehittyy työkokemuksen kautta, jos henkilö on motivoitunut työskentelemään ikääntyneiden kanssa. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot ovat erittäin tärkeitä, kun työskennellään ikääntyneiden kotona, jossa yhteistyötä tehdään paitsi ikääntyneen, myös tämän lähipiirin kanssa. Oleellista on myös ymmärrys kotona tapahtuvan ammatillisen hoivatyön luonteesta. Kaikissa kulttuureissa hoivatyötä ei pidetä ammatillisena toimintana, vaan se kuuluu perhepiiriin. On tärkeää tuntea ammatilliseen toimintaan liittyvät vastuut, velvollisuudet ja rajat, joiden puitteissa ikääntyneiden hoivatyössä ja toisen henkilön kotona toimitaan.
Hyviä käytänteitä on olemassa paljon
Jokainen maa keräsi viisi maahanmuuttajien integroitumiseen ja työllistymisen tukemiseen liittyvää olemassa olevaa hyvää käytännettä. Yhteensä hyviä käytänteitä kertyi 25 kappaletta. Maahanmuuttajien työllisyyttä edistäviä hyviä käytänteitä olivat muun muassa maahanmuuttajien osaamiskeskukset, erilaiset tavat näyttää ja tunnistaa osaamista sekä eri tavoilla toteutetut, henkilökohtaisesti räätälöidyt ohjaus- ja neuvontapalvelut. Maahanmuuttajanaisten työllisyyttä edistäviä hyviä käytänteitä olivat erilaiset maahanmuuttajanaisille suunnatut hankkeet, jotka tarjosivat erityisesti kielitaidon sekä muiden työelämässä tarvittavien taitojen vahvistamista. Maahanmuuttajien työllistymistä hoito- ja hoiva-alalle tukevia hyviä käytänteitä olivat muun muassa useat erilaiset hankkeet, jotka tarjosivat alalle valmentavaa koulutusta sekä työnantajan ja koulutuksen tarjoajan tiivis yhteistyö maahanmuuttajien rekrytoinnissa.
Matkalla kohti yhteistä osaamisen viitekehystä
Maahanmuuttajanaisten työllisyys on huomattavasti alhaisempi maahanmuuttajamiehiin verrattuna. Tästä syystä tarvitaan maahanmuuttajanaisille kohdennettuja ja räätälöityjä palveluita, joissa naisia ohjataan ja neuvotaan kädestä pitäen kokonaisvaltaisesti. Palveluiden piiriin tulisi päästä viipymättä maahantulon jälkeen ja tavoitteena tulisi olla alusta alkaen maahanmuuttajanaisen työllistyminen. Työllisyyden edistämiseksi tarvitaan myös tukea työpaikoille sekä taloudellisia kannusteita työnantajille maahanmuuttajanaisten palkkaamiseksi. Tärkeää on myös ns. Matching-toiminta, missä kolmas osapuoli saattaa työnantajia ja työntekijöitä yhteen. Suomessa maahanmuuttajanaisten työllisyyttä edistäisi myös kannustinloukkujen purku eli hoitovapaan mahdollisuuden lyhentäminen.
Maahanmuuttajanaiset tarvitsevat monenlaista osaamista opiskellakseen ja työllistyäkseen ikääntyneiden hoivatyöhön. Yleisempien oppimis- ja työelämätaitojen lisäksi tarvitaan spesifisemmin ikääntyneiden hoivatyöhön liittyvää tiedollista ja taidollista osaamista. Lisäksi tarvitaan erilaista persoonallista osaamista ja ymmärrystä, kun työskennellään ammatillisessa hoivatyössä ikääntyneiden kodeissa. Maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen tulisi työhön liittyvän tiedollisen ja taidollisen osaamisen lisäksi tukea aktiivisesti heidän kielitaitonsa kehittymistä. Koulutuksen tulisi olla käytännönläheistä ja tapahtua yhteistyössä työelämän kanssa niin, että koulutuksesta osa tapahtuu työharjoitteluna aidossa työelämän ympäristössä.
Hankkeen seuraavissa vaiheissa kehitetään yhteinen osaamisen viitekehys, itsearviointityökalu sekä koulutus maahanmuuttajanaisille ikäihmisen kotona tapahtuvaan hoivatyöhön. Koulutukseen osallistuu kustakin hankkeen partnerimaasta 20 maahanmuuttajanaista.
Lähteet:
