Työelämä tarvitsee mielen hyvinvoinnin asiantuntemusta ja johtamista enemmän kuin koskaan. Työelämän muutokset tuottavat vaatimuksia, mutta myös uusia mahdollisuuksia ja voimavaroja. Mielen hyvinvoinnin johtamiseen liittyvä uusi ylempi ammattikorkeakoulutus tuottaa uutta työhyvinvointia ja kulttuuria työelämässä.

Lähtökohtia koulutuksen kehittämistarpeille

Mielen hyvinvoinnin huomioimisen tärkeys osana johtamista ja esihenkilötyötä on noussut esiin entistä keskeisempänä johtamisen taitona. Näiden taitojen kytkeminen osaksi oman työyhteisön päivittäisjohtamista sekä strategista työkykyjohtamista nostetaan entistä tärkeämmiksi tavoitteiksi esimerkiksi kansallisessa mielenterveysstrategiassa (Vorma, Rotko, Larivaara & Kosloff 2020). Tämän vuoksi tarvitaan esihenkilöille suunnattua, omaan työyhteisöön ja sen kehittämiseen kytkettyä koulutustarjontaa. Tutkintoon tähtäävä ylempi ammattikorkeakoulutus ja sen sisällöllinen kehittäminen on yksi keino lisätä tulevien esihenkilöiden osaamisen kehittymistä. Tämän lisäksi tarvitaan mahdollisuuksia kehittää osaamista työuran eri vaiheissa. Työelämässä jo toimivien esihenkilöiden osaamisen kehittäminen on keskeistä.

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö on viime vuosina ollut voimakkaassa muutoksessa. Kasvaneet vaatimukset tehokkuuden suhteen, rajalliset resurssit ja työvoiman vaihtuvuusongelmat luovat sosiaali- ja terveysalan kehittämiselle merkittäviä haasteita. Eliniän ja työurien pidentyminen sekä työvoiman moninaistuminen tuovat myös mahdollisuuksia ja uusia kehittämistarpeita työelämään osallistumiselle kuten työssä jaksamiselle ja työyhteisöjen vuorovaikutukselle.

Mielen hyvinvoinnin kysymykset ovat keskeisiä elementtejä työelämän hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja taloudellisen tuottavuuden näkökulmasta. Mielen hyvinvointiin liittyvät ongelmat ovat olleet viime vuosina yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy Suomessa. (Eläketurvakeskus 2024.) Vastaavasti muuttuvassa työelämäympäristössä hyvä mielenterveys on yhä tärkeämpi voimavara. (Vorma, Rotko, Larivaara & Kosloff 2020.) Mielen hyvinvoinnin huomioivalla johtamisella, on mahdollista parantaa työelämän laatua, työssä viihtymistä sekä pidentää työuria ja lisätä työn tuottavuutta. (Haukka, Horppu, Pehkonen ym. 2022; Pekkarinen ja Heikinheimo 2022.)

Mielen hyvinvoinnin merkitys esihenkilöiden osaamisalueena on tunnistettu Laurea-ammattikorkeakoulussa. Uutena YAMK-tutkintoon johtavana koulutuksena toteutetaan kehittämisen ja johtamisen koulutusta, jolla edistetään mielen hyvinvoinnin johtamiskulttuuria ja toimintatapoja työelämässä. Laurean pedagogista toimintatapaa ohjaa Learning by Developing (LbD-toimintamalli), joka kytkee koulutuksessa hankittavan osaamisen työelämän kehittämistarpeisiin.

Laurea-ammattikorkeakoululla on pitkäaikainen kokemus vahvana työelämän kehittämisen asiantuntijana ja kouluttajana. Laurealle on pitkällä aikavälillä kehittynyt sekä kansallinen että kansainvälinen laaja yhteistyöverkosto. Koulutuksen suunnitteluun liittyvää keskustelua on käyty Työterveyslaitoksen ja Mieli ry:n kanssa. Molemmat tuottavat tutkimus- ja koulutusmateriaalia, jota voidaan hyödyntää Laurea ammattikorkeakoulun avoimissa oppimisympäristöissä. Työhyvinvoinnin johtaminen sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksen tavoitteena on laaja- ja pitkäaikainen vaikuttavuus työhyvinvoinnin edistämiseksi työelämässä.

Koulutuksessa tavoitellaan sitä, että koulutuksen toteuttamistapa noudattaa käytännössä niitä periaatteita, joita pidetään tavoiteltavina hyvän työelämän toteuttamisessa. Koulutuksessa pyritään edistämään laadullista työelämäkulttuurin uudistumista. Koulutuksen suunnittelijat pitävät tärkeänä, että myös oppimistilanteissa, opetuksessa ja ohjauksessa kestävä työelämä kehollistuu. Tästä johtuen opetussuunnitelmassa koulutuksen pedagoginen orientaatio perustuu sosiokonstruktivistiseen oppimisajatteluun, jossa korostuvat opiskelijakeskeisyys, dialogisuus, yhteisöllisyys ja voimavaralähtöiset ajattelu- ja toimintatavat. Lisäksi keskeisiä ovat psykososiaalisesti kestävä toiminta, moninaisuuden huomioiminen, tunnetaitojen vahvistaminen ja luovuuden potentiaalin hyödyntäminen ja valmentava ote.

Viimeaikaisessa tieteellisessä diskurssissa on huomiota kiinnitetty muun muassa ostrakismiin (Manninen, Koponen, Sinervo, Kouvo & Laulainen 2023) itseohjautuvuuteen (Larjovuori & Heikkilä-Tammi 2024) ammatilliseen toimijuuteen ja tunteiden problematiikkaan (Vähäsantanen, Nissinen, Paloniemi, Ikävalko, Hökkä & Tarmo 2024) sekä psykologiin perustarpeisiin työelämässä (Ryynänen, Simonen & Karkkola, 2020). Tutkimuksissa esiin nostettuihin ajankohtaisiin teemoihin tulee kiinnittää huomiota suunniteltaessa ja toteuttaessa työelämän kehittämistyötä. Tämä mahdollistaa työhyvinvoinnin johtamisosaamisen kehittämisen vaihtuvia trendejä kestävämmällä otteella.

Työhyvinvoinnin johtamisen koulutukseen valitut YAMK-opiskelijat toimivat yleisesti oman alansa vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Opiskelijoiden kokemus ja osaaminen sekä henkilökohtaiset osaamistarpeet omiin työtehtäviin ja työympäristöihin liittyen tuovat rikasta ja tuoretta materiaalia yhteisten pohdintojen lähtökohdaksi. Näissä yhteyksissä mielen hyvinvoinnin kysymykset ja työyhteisöjen sosiaalinen dynamiikka nousevat suoraan osaksi sekä päivittäisen että strategisen johtamisen kehittämistä.

Työhyvinvoinnin johtaminen sosiaali- ja terveysalalla (YAMK) – Laurea-ammattikorkeakoulu

Lähteet

• Eläketurvakeskus 2024. Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2023. Eläketurvakeskus.
• Haukka, E., Horppu, R., Pehkonen, I., Anttilainen, J. Juvonen-Posti, P., Bergbom, B. & Savinainen, M. 2022. Strateginen työkykyjohtaminen sotemuutoksessa: Kehittämishankkeen arviointia.
• Larjovuori, R. & Heikkilä-Tammi, K. 2024. Työhyvinvoinnin rakentuminen ja edistäminen itseohjautuvassa organisaatiossa. Työelämän tutkimus, 22(2), 136-168.
• Manninen, S. M., Koponen, S., Sinervo, T., Kouvo, A. & Laulainen, S. 2023. Työpaikkaostrakismiin yhteydessä olevat tekijät sairaalaorganisaatiossa. Työelämän tutkimus, 21(1), 58-83.
• Pekkarinen, L. & Heikinheimo, S. 2022. Työkyvyn johtaminen ja työterveysyhteistyö julkisen alan organisaatioissa vuonna 2021. Kevan tutkimuksia 1/2022.
• Ryynänen, J., Simonen, A. & Karkkola, P. 2020. Psykologiset perustarpeet työelämässä – autonomian edistämisellä kohti työn imua. Työelämän tutkimus, 18 (3), 246-260.
• Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030. Sosiaali- ja terveysministeriö.
• Vähäsantanen, K., Nissinen K., Paloniemi S., Ikävalko, O., Hökkä, P. & Tarmo, A. 2024. Ammatillinen toimijuus ja tunteet työssä. Työelämän tutkimus.