Mielen taitojen ja mentalisaation tiedostava hyödyntäminen ovat kompleksisessa ja nopeatempoisessa työelämässä tärkeitä välittömän palautumisen mahdollistajia. Ne ovat myös osa kestävää työelämää ja edistävät työhyvinvointia. Tässä artikkelissa pohditaan mielen taitojen ja mentalisaation merkitystä työssä jaksamiseen sosiaali- ja terveysalalla.
Kuva: Tim Mossholder / Unsplash
Mielen taidot ovat kokoelma yksilön psykologisia ominaisuuksia ja harjoiteltavia taitoja. Mielen taidoilla tarkoitetaan ihmisen kykyä yhdistää ajattelua ja tunnetaitoja. Keskeistä on ymmärtää omia tunteita ja sitä, kuinka ne ohjaavat omaa ajattelua ja toimintaa. Tunteiden käsittelykykyä on mahdollista kehittää, vaikka oppiminen veisikin aikaa.
Mentaalisaatiossa puolestaan kohdistetaan huomio mieleen ja kokemukseen. Käsitteenä se on empatiaa laajempi, sillä mentalisaatio sisältää empatian niin itseä kuin toisia kohtaan sekä kyvyn säädellä tunnetta. (Pajulo, Salo & Pyykkönen 2015.) Sosiaali- ja terveysalan ammatissa hyvä mentalisaatiokyky auttaa ymmärtämään asiakkaiden ja kollegoiden tarpeita, motivaatioita ja tunteita, mikä parantaa sosiaalisia suhteita ja auttaa konfliktien ratkaisussa. Mentalisaation hyödyntämistä suositellaan hyödynnettäväksi vuorovaikutusammateissa (Pajulo ym. 2015).
Viisi näkökulmaa mielen taitojen kehittämiseen
Syventävää näkökulmaa mielen taitoihin tarjoaa kansainvälinen Inner Development Goals (IDG) -viitekehys. Taustalla on kansainvälinen tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhdessä kehittämä näkemys siitä, minkälaisia mielen taitoja tarvitsemme monimutkaistuvassa maailmassa ihmiskunnan isojen kysymysten ratkaisemiseksi. IDG-viitekehyksen ja menetelmän tavoitteena on tukea ihmisten sisäisiä kehittymistehtäviä syvemmälle tasolle, jotta Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita olisi mahdollista saavuttaa. Vaikka tavoitteet ovat globaaleja ja kansainvälisiä, voidaan niistä löytää yhtymäkohtia eri tasoisiin työelämän arjen haasteisiin ja tarpeisiin. Malli sopii mielen taitojen harjoituttamisen pohjaksi erilaisille ihmisille ja moniin erilaisiin tilanteisiin, koska se ei perustu minkäänlaisiin olemassa oleviin kulttuurisiin tai uskonnollisiin piirteisiin. (Inner Development Goals.)
IDG-viitekehykseen sisältyy viisi ulottuvuutta: oleminen, ajattelu, suhde muihin, yhteistyö ja toiminta (kuva 1). Kaikki ulottuvuudet sisältävät erilaisia tietoisesti kehitettävissä olevia mielen taitoja ja ominaisuuksia.
Kuva 1: Inner Development Goals – Kestävän kehityksen muutostaidot mukaillen Niemelä 2023. (Kivistö 2024.)
Kestävän kehityksen muutostaidot työelämätaitoina
Sosiaali- ja terveysalan työympäristö on kompleksinen. Kompleksisessa ympäristössä työskentely edellyttää asioiden yhteenkietoutuneisuuden ymmärtämistä, sekä epävarmuuden sietämistä (Thomas 2022). Vahvistamalla kestävän kehityksen mukaisia työelämätaitoja edistetään hyvän kierteen syntymistä. Ohessa olevien ulottuvuuksien kuvauksiin sisätyvien pienten harjoitusten avulla voi syventää työssä tarvittavia mielen taitoja.
Ensimmäinen ulottuvuuksista on suhde itseen, joka sisältää muun muassa taitoja oman mielen ymmärtämiseen, avoimeen ja oppimishaluiseen suhtautumiseen, itsetietoisuuden vahvistamiseen, läsnäolokyvyn sekä sitoutumisen vilpittömyyteen, rehellisyyteen ja muihin yhteisiin arvoihin (IDG, Niemelä 2023). Yhteys omaan itseen, omiin ajatuksiin, tunteisiin on tärkeää, jotta kohtaamistyön ammattilainen pystyy olemaan avoin ja läsnä haastavammissakin tilanteissa.
Pysähdy hetkeksi pohtimaan, mitä sinussa tapahtuu, kun ympärilläsi olevat ihmiset riitelevät. Minkälaista on oma sisäinen dialogisi konfliktin aikana? Minkälaiseen toimintaan tunteesi sinua ohjaavat?
Toinen ulottuvuus eli ajattelu, tiedollisten taitojen ja erilaisten näkökulmien tarkastelun kehittäminen auttaa hahmottamaan kompleksisten asioiden keskinäisriippuvuuksia ja tekemään siten parempia päätöksiä (IDG, Niemelä 2023). Sosiaali- ja terveysalalla kohdataan paljon ajattelun, elämäntapojen, arvojen ja käyttäytymisen moninaisuutta. Moninaisuutta kohdatessaan työntekijä saa työlleen tukea kriittisestä ajattelusta.
Mieti jokin sinulle tärkeä työhösi liittyvä asia tai kiinnostava kysymys, johon sinulla on vahva omakohtainen mielipide. Kuinka helppoa sinun on kriittisesti arvioida oman mielipiteesi taustalla olevia perusteluja? Kuinka vaikea sinun on tarkastella itselle vastakkaisen mielipiteen perusteluja ja tuoda rinnalle oman mielipiteen perustelut? Löydätkö tosiasioita eli faktoja, loogisia ja epäloogisia ajatusrakennelmia tai jopa virheellisyyksiä molempien näkemysten takaa?
Kolmas ulottuvuus, muista ja maailmasta välittäminen eli suhde muihin näyttäytyy esimerkiksi arvostamisena ja yhteenkuuluvuudentunteen vaalimisena ja auttaa meitä luomaan kaikkia koskettavia oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä rakenteita työpaikoille. Kehitettäviä taitoja ovat esimerkiksi nöyryys, empatia ja myötätuntotaidot (IDG, Niemelä 2023). Yhteisten huolenaiheiden ratkaisuihin on työelämässä ja työyhteisöissä otettava mukaan erilaisia ihmisiä, sellaisiakin, joilla on erilaiset taidot, arvot ja osaaminen.
Pohdi, kenen tai keiden ääni kuuluu työhösi liittyvissä päätöksissä. Onko päätöksentekoon liittyvät paikat, ajat ja käytänteesi tosiasiallisesti sellaisia, että ne mahdollistavat asianosaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet omien edellytystensä mukaisesti osallistua yhteiseen päätöksentekoon?
Neljännessä ulottuvuudessa kuvataan yhteistyötä edistäviä sosiaalisia taitoja, joita ovat viestintätaidot, yhteiskehittämisen taidot, osallistava ajattelutapa, kulttuurien välinen osaaminen, luottamus ja liikkeelle saamisen taidot (IDG, Niemelä 2023). Ammatillinen ja asiakaslähtöinen kohtaamisosaaminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työssä edellyttää muun muassa toisen ihmisen ainutlaatuisuuden ja arvokkuuden kokemuksen vaalimista, oman ammatillisen valtasuhteen vaikutusten ymmärrystä sekä asiakkaan autonomian ja toimijuuden mahdollistamista.
Voiko ammattilainen näyttää tunteensa asiakastyössä. Annatko toisen ihmisen tarinan koskettaa sinua? Voitko työssäsi antaa liikutuksen kyyneleiden tulla? Nauratko muille vai muiden kanssa?
Viides ulottuvuus sisältää aktiivista ja muutosta edistävää toimintaa (IDG, Niemelä 2023). Aktiivinen, rohkea ja optimistinen toimija purkaa olemassa olevia malleja ja käytäntöjä ja luo uusia omaperäisiä ideoita ja toimintatapoja. Epävarmoina aikoina tarvitaan erityistä sinnikkyyttä, luovuutta, optimismia ja rohkeutta.
Olet ehkä kokenut rakenneuudistuksen tai muun työtäsi koskevan uudistuksen. Mihin tai keihin tukeudut muutosprosesseissa? Havaitsetko sulkeutumista kuplaan niiden kanssa, jotka tunnet ja joihin luotat? Tällainen toiminta on inhimillistä, mutta rajoittaa ajattelua ja huomioon otettavia näkökulmia muutosprosessissa. Kuinka voisit omalla toiminnallasi edistää muutosta ja kohdata eri työntekijä- tai asiakasryhmien kokemuksia?
Hyvä mentalisaatiokyky tukee työtä ja hyvinvointia työssä
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevälle omien tunteiden tunnistaminen ja säätely on tärkeää, jotta työntekijä kykenee tunnistamaan ja vastaamaan asiakkaan tunteisiin ja tarpeisiin. Hyvän mentalisaatiokyvyn omaava ymmärtää niin omia kuin toisten tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä. Mentalisaatiokyky on onnistuneen tunnesäätelyn ja toimivien vuorovaikutussuhteiden edellytys. (Pajulo ym. 2015.)
Hyvä mentalisaatiokyky toimii sekä asiakasta että työntekijää suojaavana tekijänä. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat asiakkaita vaikeissa ja eettisesti ristiriitaisissa ihmisten välisissä tilanteissa, jolloin mentalisaatio auttaa pysähtymään ja miettimään toisen ihmisen perspektiiviä samaan tilanteeseen. Mentalisaation avulla työntekijä onnistuu tulkitsemaan asiakkaan tai potilaan viestiä onnistuneesti ja myös vastaamaan oikeaan tarpeeseen oikea aikaisesti. Kehittynyt mentalisaatiokyky mahdollistaa molemmin puolista hyvien kokemusten syntymistä ja lujittaa luottamusta. Mentalisaatiota pidetäänkin psyykkisen terveyden kulmakivenä, sillä se vähentää konfliktien aiheuttamaa stressiä ja traumatisoivaa vaikutusta. (Pajulo ym. 2015.)
Mentalisaatio edellyttää keskittymistä hetkeen. Millainen tila työpäivissäsi on mielen taitojen hyödyntämiseen ja mentalisaatioon? Miten mentalisaatio näkyy kohdatessasi asiakkaan, opiskelijan tai kollegan?
Työpaikat ja työyhteisöt ovat merkittäviä aikuisiän sosiaalisia oppimisympäristöjä ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Vietämme niissä merkittävän osan valveillaoloajastamme. Sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa tulisikin edistää vastuullisuutta, eettisyyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvoinnin kehittämistä kohti Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita. Yksilöllisten kyvykkyyksien kehittäminen mahdollistaa onnistumisia työssä ja laadukasta työtä. Työntekijöiden yksilöllisistä ajattelun ja itsetuntemuksen kyvyistä sekä tiedostavista tunteiden säätelyn taidoista rakentuu yhteisöllistä pääomaa, jonka avulla edelleen edistetään kestävää elämäntapaa.
Lähteet
