Korkeakouluissa keskustellaan saavutettavuudesta. Saavutettavuus yhdistetään korkeakoulukontekstissa laajasti erilaisiin asioihin kuten verkkosivut, oppimateriaali, osallisuus, opetus. Siihen liittyy myös lainsäädännöllisiä velvoitteita. Tässä artikkelissa käsitellään kuinka saavutettavuus on esillä korkeakoulukontekstissa.
Kuva: Yaroslav Shuraev / Pexels
Mitä saavutettavuus tarkoittaa?
Saavutettavuus on ”toiminnan, kohteen tai tuloksen ominaisuus, jota arvioidaan sen mukaan, että se on helposti lähestyttävä kaikille ihmisille”. Tarkennuksia ovat digitaalinen, kielellinen ja kognitiivinen saavutettavuus. (Tieteen termipankki, 2023.) Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteydessä saavutettavuus merkitsee termipankin mukaan kaikille yhdenvertaista pääsyä palveluiden piiriin. Digitaalinen ympäristö ja sitä määrittävä lainsäädäntö liitettään myös saavutettavuuteen. (TEPA termipankki.) Kaikki edellä mainitut yhteydet ovat korkeakoulumaailmassa läsnä.
0petus- ja kulttuuriministeriön kulmia
OKM:n Opiskelukyky, hyvinvointi, osallisuus (OHO!) – hanke tuotti saavutettavuuskriteeristön vuonna 2019. Se on väline korkeakoulujen itsearviointiin. Kriteeristö kertoo kuinka laajasta kokonaisuudesta on kyse:
”Saavutettavuudella tarkoitamme sitä, miten hyvin korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimisym¬päristöt, opetusmenetelmät ja asenneilmapiiri mahdollistavat henkilökohtaisilta ominai¬suuksiltaan monenlaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa elävien opiskelijoiden osallisuu¬den ja yhdenvertaisuuden.” (Saavutettavuuskriteeristö 2019, 1.)
OKM pyysi korkeakouluilta vuoden 2022 loppuun mennessä saavutettavuussuunnitelman. Sen aiheita ovat muun muassa opetuksen järjestäminen, opinto- ja uraohjaus sekä syrjinnän ehkäiseminen ja poistaminen. Saavutettavuussuunnitelman periaatteet pohjautuvat opetusministeriön selvitykseen (Kosunen 2021). Laurean saavutettavuus-, tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma löytyy korkeakoulun verkkosivuilta.
Korkeakoulujen tilat
Fyysinen saavutettavuus tarkoittaa rakennetun ympäristön esteettömyyttä. Esteetön ympäristö on suunniteltu sellaiseksi, että liikuntarajoitteet ja näkemiseen, kuulemiseen sekä kommunikaatioon liittyvät rajoitteet eivät vaikuta toimintamahdollisuuksiin. Esteettömän ympäristön rakentamista ja ylläpitoa säädellään tarkasti. Tästä on esimerkkinä ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä. Laureassa kampusten esteettömyyttä kartoitetaan säännöllisesti.
Korkeakoulujen verkkosivut
Julkisia verkkosivuja koskevan digipalvelulain siirtymäaika umpeutui 23.9.2020 (mobiilisovellukset 2021). Lain tarkoituksena on taata ja edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja parantaa yhdenvertaista käyttöä. Korkeakoulut ovat julkisina toimijoina lain piirissä. (Aluehallintovirasto.)
Lain mukaan verkkosivustojen ja mobiilisovellusten on täytettävä Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.1 kriteerit, jotka varmistavat, että mahdollisimman moni voi käyttää verkkopalvelua. Verkkosivuilla on kerrottava saavutettavuusselosteessa sivuston puutteet ja korjausaikataulu, ja tarjottava palautemahdollisuus. Vuosikymmenen vaihde oli monissa korkeakouluissa hektistä sivustojen uudistamisen aikaa. Sivujen pitää esimerkiksi tukea ruudunlukuohjelmia, värikontrastien on oltava kunnossa, linkit nimetty oikein, videot tekstitetty ja navigoinnin sujuvaa. Korkeakoulun verkkosivujen päivittäjien tulee huomioida velvoitteet rutiininomaisesti.
Merja Laamanen esitteli kesäkuussa 2023 korkeakoulupedagogiikan päivillä tuoreen tutkimuksen, jonka aiheena on mitä kuuluu korkeakoulujen pääsivuille nyt (Puupponen & Laamanen 2023). Sivustoja oli tutkittu vuonna 2020 kun digipalvelulain siirtymäaika oli menossa ja päättyi. Vuonna 2022 sivustoista tehtiin uusi aineistonkeruu, jonka avulla selvitettiin lain vaikutusta. Yleisimmät virheet pysyivät samana: kontrastivirheet, epäselvät linkkien tekstit. Kolmanneksi yleisin virhe oli vaihtunut kuvaa selittävän vaihtoehtoisen tekstin (alt-teksti) puuttumisesta sivun rakenteellisiin ongelmiin. Tutkimuksessa on vertailutietoa, kuinka eri korkeakoulut ovat edenneet verkkosivustojen saavutettavuustyössä.
Korkeakoulujen oppimisympäristöt ja oppimateriaalit
Digipalvelulaki koskee myös oppimateriaalia. Kun oppimateriaali on avointa, sen on täytettävä saavutettavuuskriteerit. Trendinä on viedä materiaalia Avointen oppimateriaalien kirjastoon ja rakentaa kaikille avoimia verkkokursseja eli MOOCeja (massive open access course).
Tutuin oppimateriaaliin liittyvä saavutettavuusvaatimus lienee videon tekstitys. Myös toimisto-ohjelmilla tuotetut tiedostot (pdf-, word-, powerpoint, excel) on tehtävä saavutettaviksi. Avoimeen julkaisuarkistoon, Theseukseen, tallennettujen opinnäytetöiden tulee olla saavutettavia.
Oppimisympäristöjen teknisiin ominaisuuksiin voimme vaikuttaa vain välillisesti viestimällä puutteista. Sisäänrakennetut saavutettavuusominaisuudet kehittyvät oppimisympäristöissä vauhdilla. Merkittävä syy on Esteettömyysdirektiivi, joka tuo myös yksityisen sektorin lainsäädännön piiriin. Voimme kuitenkin parantaa saavutettavuutta ja tukea oppimista, kun rakennamme kurssista selkeän, loogisesti etenevän ja käytettävyydeltään helpon.
Tekninen WCAG 2.1 kriteeristö ei määrittele kieltä ja saavutettavuutta. Sisällön tulee olla kaikille ymmärrettävää, selkeää yleiskieltä. Selkeä kieli on eri asia kuin selkokieli, joka on yksi suomen kielen erityismuoto. (Selkokieli, 2021.) Molemmat ovat osa saavutettavuutta ja edistävät opetettavan asian ymmärtämistä, muistamista ja uuden tiedon omaksumista. Tekstisisältöä voi havainnollistaa esimerkiksi kuvilla, videoilla ja graafeilla. Oppimateriaalin tekninen toteutus, helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys muodostavat yhdessä kognitiivisen saavutettavuuden.
Korkeakoulujen opetus ja ohjaus
Saavutettava opetus tukee kaikkien opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua, oppia ja osoittaa osaamista. Korkeakoulujen saavutettavuussuunnitelmissa on huomioitava opiskelijoiden opiskelukykyä edistävät toimenpiteet ja riittävä ohjaus hyvinvointia sekä opiskelua tukeviin palveluihin. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat painokkaasti taustalla.
Maiju Ketko Tampereen korkeakouluyhteisöstä kertoi korkeakoulupedagogiikan päivillä esityksessään ’Yksilölliset opiskelujärjestelyt edistävät korkeakoulutuksen saavutettavuutta’, että yksilölliset järjestelyt edistävät saavutettavuuden lisäksi yhdenvertaisuutta, osallisuutta, opintojen etenemistä, valmistumista ja hyvinvointia. Saavutettavuusnäkökulma on opetuksen ja tuen järjestämisessä. Yksilöllisiin opiskelujärjestelyihin kuuluu vaihtoehtoja suoritustavoissa (esimerkiksi laajan tenttialueen jakaminen pienempiin osiin, kirjallisen tentin täydentäminen suullisesti), opettajan lisäohjaus, tukea pienryhmätyöskentelyyn, kurssikirjojen pidennetty laina-aika ja Celian äänikirjat. Erilaiset oppimisvaikeudet ovat tärkein syy yksilöllisten opiskelujärjestelyjen tarpeelle.
Lopuksi
Saavutettavuus on tällä hetkellä niin laaja, että siitä on vaikea keskustella yhtenä kokonaisuutena. Korkeakoulussa tarvitaan monialaista yhteistyötä, jotta saavutettavuus hahmotetaan kokonaisuutena ja sitä kehitetään monipuolisesti. Tampereen yliopiston Opetuksen ja ohjauksen saavutettavuusryhmä on esimerkki monialaisesta yhteistyöstä. Ryhmä perustettiin vuonna 2020. Siinä on edustajia jokaisesta tiedekunnasta, kielikeskuksesta ja Tampereen ylioppilaskunnasta (TREY). Henkilökunnan kyselystä oli käynyt ilmi, että saavutettavuus ymmärrettiin eri tavoin. Tietoa piti lisätä esimerkiksi aiheesta yleensä ja saavutettavan oppimateriaalin tuottamisesta. Korkeakoulupedagogiikan päivien esityksessä todettiin, että nyt on nähtävissä opiskelijoiden moninaisuus. Ryhmä tekee yhteistyötä yliopiston saavutettavuusyksikön (TACCU : Tampere accessibility unit) kanssa. Siellä monitieteinen ryhmä toimii monipuolisesti digitaalisen saavutettavuuden parissa. He ovat muun muassa tehneet osittain avoimen koulutuspaketin saavutettavuudesta.
Artikkelissa on kuvattu, kuinka saavutettavuus liittyy hyvin laajasti korkeakoulujen toimintaan. Saavutettavuus on vakiintumassa osaksi korkeakoulujen arkityötä niin opiskelijoiden tukemisessa, opetuksessa kuin palveluiden ja materiaalien tuottamisessa. Jokainen tulee törmäämään saavutettavuuteen jossain yhteydessä. On tärkeää, että saavutettavuutta kehitetään korkeakoulussa yhdessä, monialaisesti.
Lähteet
