Miksi ammattikorkeakoulussa on kauneudenhoitoalan tutkinto?

Teksti | Jussi Järvi

Pesitkö illalla hampaasi tai viimeksi saunassa käydessäsi hiuksesi? Suurin osa vastannee kysymykseen myöntävästi. Käytämme kaikki päivittäin kosmetiikkaa. Kyse on tällöin päivittäiskosmetiikasta, jota on helposti kaikkien saatavilla ja jota käyttämällä pidämme huolta päivittäisestä hygieniasta.

Teknokemian Yhdistyksen mukaan kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden markkinat ovat Suomessa vuositasolla yli 900 miljoonaa euroa. Toisin sanoen suomalaiset käyttävät keskimäärin vuodessa yli 160 euroa / henkilö kosmetiikkaan. Käytännössä tähän lasketaan mukaan parfyymit, värikosmetiikkatuotteet (meikit), ihonhoitotuotteet (kasvojen- ja vartalonhoitotuotteet sekä aurinkosuojat), hiustenhoitotuotteet (shampoot, hoitoaineet, viimeistelyvalmisteet, väriaineet ja permanentit) sekä hygieniatuotteet (saippuat, suuhygieniatuotteet, deodorantit ja antiperspirantit sekä ihokarvanpoistovalmisteet).

Kyse on kemiallisista tuotteista, joiden valmistus ja käyttö on osa jokapäiväistä arkeamme. Kosmeettisten tuotteiden turvallinen ja ekologinen valmistus sekä käyttö myös kiinnostavat ja puhuttavat ihmisiä.

Tuotteiden turvallinen käyttö on varmistettu tiukkaan säädellyllä tuoteturvallisuuslainsäädännöllä, EU:n kosmetiikka-asetuksella. Kosmetiikkalainsäädäntö edellyttää, että tuotteet ovat normaalissa käytössä turvallisia. Lisäksi on kansallista lainsäädäntöä koskien valvontaa ja pakkausmerkintöjä. EU:n kemikaaliasetuksella (REACH) säädellään kosmetiikan sisältämien ainesosien ympäristövaikutuksia.

Kosmetiikan markkinoinnin osalta on lähdettävä siitä, että kuluttajilla on oltava hyvät ja luotettavat perusteet valintojensa tekemiseen. Markkinoinnin tulee olla rehellistä ja vastuullista. Tätä halutaan tukea mm. vastuullisen kosmetiikan markkinoinnin itsesäätelyohjeilla, jotka on laatinut kosmetiikka-alan eurooppalainen kattojärjestö Cosmetics Europe. Suomessa markkinointia valvoo kuluttajavirasto. Markkinoinnin osalta on huomattava, että kosmetiikalla ei ole lääkkeellisiä vaikutuksia (vaikka sitä myydään myös apteekeissa), eikä siihen liittyen pidä asettaa epärealistisia toiveita. Kosmetiikan ensisijainen tehtävä on puhdistaa, suojata sekä muuttaa tuoksuja tai värejä. Sen avulla huolehditaan henkilökohtaisesta hygieniasta ja piristetään arkea.

Kestävään kehitykseen sitoutuminen ohjaa myös kosmetiikkateollisuutta. Cosmetics Europe on laatinut kosmetiikan valmistajille kestävän kehityksen käsikirjan, minkä lisäksi kuluttajien kasvava tietoisuus ja tietoiset valinnat ohjaavat kosmetiikkateollisuutta kohti ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Tuotekehityksellä suunnataan kohti parempaa huomista, mistä hyvänä esimerkkinä voi mainita suomalaisen yhtiön Sulapacin, joka kehittää ja valmistaa biohajoavia kosmetiikkapakkauksia. Yhtiö on kehittänyt sataprosenttisesti biohajoavan ja muovia korvaavan materiaalin. Sulapac on jo tehnyt pakkauksia suomalaiselle kosmetiikkavalmistajalle (Naviter) ja sillä on sopimus mm. Lumenen ja Bernerin kanssa sekä luksuskosmetiikasta tunnetun Chanelin kanssa. Green is the new luxury- ajattelu on selvästi vahvistumassa maailmalla.

Kauneudenhoitoala myös työllistää suoraan ja välillisesti merkittävän määrän ihmisiä Suomessa ja maailmalla. Alan palveluliiketoiminta on pienyritysvaltaista ja tuottaa monipuolisia palveluja lähes kaikille kuluttajille. Tämän lisäksi on merkittävää maahantuonti- ja tukkuliiketoimintaa eikä sovi myöskään unohtaa  vientiä, joka saattaa tulevaisuudessa kasvaa merkittävästi Sulapacin kaltaisten yritysten myötä.

Jotta meillä olisi jatkossakin saatavilla turvallista, vastuullisesti markkinoitua ja kestävän kehityksen huomioivaa kosmetiikkaa tarvitsemme työmarkkinoille osaavia tekijöitä, jotka tuntevat alan vaatimukset ja liiketoiminnan sekä osaavat kehittää alaa tulevaisuuden haasteet huomioiden. Siksi kauneudenhoitoalaa opiskellaan myös ammattikorkeakoulussa.

Jaa sivu