Lykkäätkö kirjoittamista aina viime tinkaan? Hiotko tekstin pilkun paikat ja sijamuodot valmiiksi heti ensimmäisellä kirjoituskerralla? Pulppuaako tekstiä enemmän kuin sormet ehtivät naputella? Kirjoitatko säännöllisesti ja tuotat tekstiä tasaiseen tahtiin? Kirjoittajatyyppejä ja -tyylejä on erilaisia. Kun tunnistaa oman tyyppinsä ja tyylinsä, yhden tai useamman, tiedostaa paremmin tekstin tuottamisen onnistumisen tekijät ja toisaalta karikon paikat. Siten pystyy myös kehittämään taitojaan kirjoittajana ja olemaan armollisempi itselleen.

Sotkeva suoltaja vai siivoava suunnittelija

Kirjoittajatyyppejä on erilaisia ja niiden kuvaukset vaihtelevat hieman. Kaksi päätyyppiä (kuvio 1) ovat Carol Kiriakosin (2021) mukaan sotkija ja siivoaja. Sotkijat ovat kirjoittajia, jotka kirjoittavat nopeasti ja vapaasti. Heitä ei haittaa, vaikka jälki olisi raakaa. Siivoajat sen sijaan haluavat tekstin ensimmäisen version jo olevan mahdollisimman siisti ja tarkka. (Kiriakos 2021.)

Sotkijaa voi kuvailla myös räjäyttäjäksi, joka nimensä mukaisesti räjäyttää tekstinsä paperille (Sword 2017), tai suoltajaksi, joka on tajunnanvirranomainen kirjoittaja (Tuominen 2006). Tuominen (2006) käyttää myös nimitystä keksijä, joka kirjoittaa tekstiä ennakkoon suunnittelematta ja inspiraatioonsa luottaen. Haasteena tosin on, että inspiraation ollessa ohi, keksijällä ei välttämättä enää riitä voimia tekstin viimeistelyyn ja loppuun saattamiseen. Yksi nimitys on myös seikkailija, joka selvittää vasta kirjoitusprosessin edetessä, mitä tekstissä tapahtuu ja millaiseen lopputulokseen se etenee (Nevalainen 2014).

Siivoajaa taas voi kuvailla myös muotoilijaksi, joka muotoilee tekstiä heti kirjoittamisen alusta saakka (Sword 2017), tai puurtajaksi, joka on pohdiskeleva hitaamman puoleinen kirjoittaja (Tuominen 2006). Nimitystä suunnittelija on käyttänyt sekä Tuominen (2006) että Nevalainen (2014): suunnittelija suunnittelee tekstin ennen kirjoittamista, jolloin hänellä on alusta saakka selkeä kuva siitä, mistä osasista teksti muodostuu ja mitä missäkin kohtaa on luvassa. Toisaalta suunnittelija ei välttämättä saa varsinaista kirjoittamista alkuun, koska hän vain etsii ja lukee lukuisia erilaisia lähteitä (Tuominen 2006).

Kirjoittajatyyppien tyylejä

Jos kirjoittajat voidaan jakaa karkeasti kahdenlaisiin tyyppeihin, on seuraavat kuvailut laveampia ja kuvaavat enemmän kirjoittajan tyyliä (kuvio 2). Niin sotkija kuin siivoaja voi olla tyyliltään esimerkiksi yksityiskohtainen, hehkuttaja, tietoa toistava, vetkutteleva, kriittinen, täydellisyyteen pyrkivä tai tietoa rakentava kirjoittaja. Kirjoittaja voi olla tyyliltään myös luova, pulppuava, säännöllinen tai epäonnistumista karttava kirjoittaja.

Yksityiskohtaisella kirjoittajalla on paljon materiaalia ja faktoja, joista hän ei osaa valita omaan tekstiinsä sopivia palasia. Kokonaisuuden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Yksityiskohtainen kirjoittaja voi myös olla liian raportoiva, dokumentaarinen ja tosikko ja häneltä puuttuu energiaa. (Goldberg 2004.) Osittain samansuuntainen kirjoittajatyyli on tietoa toistavalla kirjoittajalla, joka luottaa julkaistuun tietoon ja joka useimmiten kopioi ja toistaa muiden tekstiä sanatarkastikin. Hän ei pyri rakentamaan tietoa itse, vaan kirjoittamisprosessi on lähinnä valmiin tiedon kertomista, jolloin omat näkemykset ja ajatukset asioista eivät välity lukijalle. (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2017, 60.)

Hehkuttaja on abstrakti kirjoittaja, jonka tekstissä ei ole tarttumapintoja lukijaa ajatellen. (Goldberg 2004). Luova kirjoittaja nauttii kirjoittamisesta luovana prosessina, jossa hän antaa tajunnanvirran viedä. Sen sijaan tieteellisen kirjoittamisen lainalaisuudet saattavat tuntua hänestä rajoittavilta eikä suhtaudu kirjoitustyöhön kovinkaan kurinalaisesti. Pulppuava kirjoittajakin tuottaa tekstiä paljon ja helposti, jolloin kirjoituksen karsiminen ja tiivistäminen voi olla vaikeaa. Ydinasiat hukkuvat, kun tekstiä syntyy enemmän kuin on tarpeen. (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2017, 60–62.)

Vetkutteleva kirjoittaja lykkää kirjoittamisen aina viime tinkaan – hän aloittaa aina liian myöhään eikä saa tekstiä valmiiksi määräaikaan mennessä. Syitä vetkutteluun voi olla monia, kuten aiemmat huonot kokemukset kirjoittamisesta, omien kykyjen epäily, määräaikojen aiheuttama ahdistus tai kielteinen suhtautuminen kirjoitustyöhön.

Kriittinen kirjoittaja kokee kirjoittamisen vaikeaksi, eritysesti aloittaminen on vaikeaa. Oma teksti tuntuu huonolta, sillä hän odottaa itseltään paljon ja olettaa luonnostekstin olevan selkeää ja valmista. Osittain samojen haasteiden kanssa painii täydellisyyteen pyrkivä kirjoittaja, joka perfektionistina muokkaa ja tarkistaa tekstiään loputtomiin. Määräaikojen noudattaminen on vaikeaa, koska teksti ei tunnu koskaan tarpeeksi valmiilta ja riittävän hyvältä, sillä tavoitteena on täydellinen teksti. Epäonnistumista karttava kirjoittaja pelkää epäonnistumista, jolloin hän ei uskalla ilmaista omia ajatuksiaan ja pohdintojaan. Tällöin koko oma potentiaali kirjoittajana ja tiedon välittäjänä ei tule käyttöön. Kirjoittaja on saattanut aiemmin kokea epäonnistumista kirjoittajana tai sitten hän on nostanut riman julkaisemisessa liian korkealle, jolloin uskomus ja pelko epäonnistumisesta johtaa kirjoittamisen välttelyyn. (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2017, 60–62.)

Tietoa rakentava kirjoittaja suhtautuu kirjoitustyöhön osana muuta työtään. Kirjoittaminen on hänelle arkista työtä, samaan aikaan sekä haasteellista että palkitsevaa. Hän vaatii itseltään paljon, mikä voi joskus hidastaa työskentelyä, mutta toisaalta hän myös pitää kirjoittamisesta hyvin paljon. Hän arvostaa saamaansa palautetta ja ymmärtää, että tekstit ovat aina paranneltavissa. Säännöllisellä kirjoittajalla on luotuna toimiva kirjoitusrutiini, jossa hän on asettanut itselleen ja kirjoittamiselleen selvät tavoitteet, hän tuottaa tekstiä järjestelmällisesti ja pysyy hyvin aikataulussa. Haasteena tosin saattaa olla, että kirjoittamisesta tulee liian kaavamaista, joka alkaa näkyä tekstien samankaltaisuutena toisiinsa nähden, eikä siten edistä kirjoittajana kehittymistä. (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2017, 60–62.)

Jokaisella kirjoittajatyypillä ja -tyylillä on omat vahvuutensa ja haasteensa. Vuosien varrella erilaisia tekstejä kirjoittaneena, lukeneena ja kommentoineena sekä erilaisten kirjoittajien kanssa yhteistyötä tehneenä voisi sanoa, että jokainen tyyppi ja tyyli on tullut vastaan ainakin jossain muodossa. Keskeneräisistä teksteistä usein huomaa taustalla vaikuttavat kirjoittajatyypit ja -tyylit, mutta huolella viimeistellyistä teksteistä ei niitä yleensä erota. Tämä on sekä lohdullista että harhaanjohtavaa. Jokainen kirjoittaja saa tekstinsä lopulta valmiiksi, oli tyyli sitten mikä tahansa. Vain valmiita tekstejä lukiessa ei tiedä, millaisen prosessin kirjoittaja on käynyt läpi sisältöä tuottaessaan ja viimeistellessään. Joskus olisikin hedelmällistä saada lukea muiden täysin kesken eräisiä tekstejä ja huomata, ettei ole ainut, jonka teksti ei ole huippuunsa asti hiottua ensi kirjoittamalta. Vaikka jokaisella on omat tapansa lähestyä aihetta ja tuottaa tekstiä, on kaikilla myös mahdollisuus kehittyä ja löytää itselleen sopiva tapa koota ja ilmaista ajatuksiaan.

Katse omaan tyyliin

Tunnistamalla oman kirjoitustyyppinsä ja -tyylinsä voi kehittää kirjoitustaitojaan ja löytää tehokkaampia tapoja ilmaista itseään. Kun tunnistaa, millainen kirjoittajatyyppi on, voi käyttää aikaansa ja resurssejaan tehokkaammin kirjoitustyöhön. Toisaalta ymmärtäessään omat vahvuutensa ja heikkoutensa kirjoittajana voi vähentää stressiä ja painetta itseltään. Tieto siitä, että jokaisella kirjoittajalla on oma tapansa lähestyä kirjoittamista, voi auttaa hyväksymään oman tyylinsä ja olemaan armollisempi itselleen.

Omaa tyyppiään ja tyyliään voi pohtia esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla:

• Mikä on minulle helppoa kirjoittamisessa? Entä vaikeaa?
• Millainen on ensimmäinen versioni tekstistä ja kuinka sitä tarkastelen?
• Miten suunnittelen ja jäsennän kirjoitustani ja kirjoitustyötäni?
• Keskitynkö enemmän suuriin kuviin ja laajoihin kokonaisuuksiin vai viilaanko pilkkuja?
• Mikä on kirjoittamisessa mielestäni kiinnostavinta? Millaisten asioiden tai tekstien kirjoittamisesta nautin eniten?
• Millaisissa tilanteissa koen oloni mukavaksi ja tehokkaaksi kirjoittaessani? Entä mikä on kirjoittamisessa mielestäni vaikeinta tai milloin se tuntuu pakkopullalta?
• Millaisia esteitä kirjoittamisellani on ja miten olen mahdollisesti päässyt niiden yli?
• Mitä teen, jos kirjoittaminen ei suju?
• Mikä minua motivoi kirjoittamaan?
• Miten reagoin palautteeseen tai muutoksiin?
• Minkälaisia tekstejä itse luen mielelläni? Entä minkälaisia välttelen?
• Mikä tekee tekstistä helpon ja mukavan lukea? Entä mikä vaikean?
• Mitä ovat tavoitteeni kirjoittamisen suhteen?
• Millaiseksi kirjoittajaksi haluan kehittyä?

Ajatuksia muilta kirjoittajilta

Tätä artikkelia varten kysyin muutamalta kirjoittavalta kollegalta heidän ajatuksiaan kirjoittamisesta ja itsestään kirjoittajana, peilaten kirjoittajatyyppeihin ja -tyyleihin. Tässä heidän pohdintojaan:

”Säkenöivä luovuus, alitajunnan syöttämä ajatusten virta, ilmaisun estetiikka! Sitä on kirjoittaminen parhaimmillaan minulle. Vaan sitten on se työkirjoittaminen – se käy työstä! Kun on niin monia mielenkiintoisia lähteitä, joita käyttää, niin monenmoisia näkökantoja, joista teemaa tarkastella; mistä aloittaa, mitä valita? Kun kaikki on päässä ja paperillakin selvää, kaunista, lähes täydellistä, iskeekin epäilys: mitenhän muut tämän näkevät? Epätäydellisyyden epäsietäminen ja itsekriittisyys, kas siinäpä kirjoittajaminäni tuskan pisteet.” – Elina Wainio
”Minullakin on luontevampia ja vähemmän luontevia tyylejä. Mielelläni pohdin asioita monelta kantilta tai esitän väittämiä, joita alan purkaa palasiksi ja kokoan sitten yhteen uudelleen. Kirjoitan myös paljon ilman suoranaista julkaisutarkoitusta, koska ajattelen kirjoittamalla. Joskus tekstini ovat lähes valmiita julkaistaviksi, mutta toisinaan kirjoitan kässärin kokonaan uusiksi uudella tyylillä tai uudella otteella.” – Arto Tiihonen
”Kirjoitusprosessini on siivooja/hahmottelija – sotkija/räjäyttäjä – siivooja. Yleensä mietin tekstin alustavasti jotenkin ranskalaisilla viivoilla, yleensä pohjautuen pitkälti lähteisiin, jotka olen jo aiemmin kuunnellut/lukenut. Kun runko on jotenkin kasassa, räjäytän tekstin paperille, usein pidempänä ja monisanaisempana ja rönsyilevämpänä kuin aioin ja jätän osia tekstistä odottamaan viimeistelyä/täydennystä ja seuraavilla käsittelykierroksilla sitten hion/karsin/täydennän/kiteytän. Kirjoittajatyypeistä olisin varmaan tietoa rakentava säännöllinen pulppuaja, koska pyrin kirjoittamaan mahdollisuuksien mukaan edes vähän ja säännöllisesti, mutta yleensä jos saan varattua hetken kirjoitukseen niin tekstiä sitten pulppuaa paperille kerralla kunnolla”. – Sini Maunula
”Olen mielestäni ns. ”välimallijätkä”, eli sotkijan ja siivoajan välistä. Kirjoitan mielelläni innostavista, ajankohtaisista, itseä kiinnostavista ja työtäni sivuavista aiheista. Aloitan systemaattisen oloisesti laatimalla sisällysluettelon, mutta kirjoittaminen saattaa usein lähteä lapasesta. Ajatus ja looginen järjestys katoaa. Kirjoitan tunnepohjalta, ja korjaan tekstiä usein sekä pitkään. Olenko suunnittelija-suoltaja? Saatan olla myös yksityiskohtainen ja täydellisyyteen pyrkivä, kun perustelen ja rakennan toteamuksia historian ja taustojen kautta. Pyrin olemaan tietoa rakentava ja säännöllinen, sillä haen ideoita ja aiheita usein. Hidas ja polveileva kirjoitusprosessi kuitenkin siirtää aloittamista sekä valmistumista.” – Juha Leskinen
”Olen ihan selvästi sotkija/räjäyttävä/keksijä/seikkailija-osastoa. Näistä ehkä nimittäisin itseäni keksijäksi. Rakastan uuden tiedon kokoamista ja sen järjestämistä loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Koen olevani myös tietoa rakentava ja säännöllinen kirjoittaja, jolle kirjoittamisen aloittaminen on helppoa, mutta aikaa siihen ei ole niin paljon kuin toivoisin.” – Sanna Soini

Jokaista kirjoittajatyyppiä ja -tyyliä tarvitaan

Käyttipä mitä määritelmää tahansa, tarvitaan molempia rooleja ja erilaisia tyylejä kirjoittamisessa. Välillä on hyvä, että tekstiä syntyy sen kummemmin suunnittelematta – antaa vain ajatuksen virrata ilman liiallista itsekritiikkiä. Jotta tekstistä saa eheän ja lukijan huomioivan, on kuitenkin hyvä muotoilla lennokkaita ajatuksia loppuun ja siistiä tekstiä ymmärrettävään, tiiviimpään muotoon. Kirjoittamisessa säännöllisyys tuo tekstin tuottamiseen sopivaa rytmiä, mutta joskus sopiva vetkuttelu voi auttaa asian muhimisessa – aivot työstävät asiaa, vaikkei silmät ruutua tuijottaisikaan. Myös työstettävä juttu vaikuttaa siihen, millaista tekstiä kannattaa tuottaa – kuulijan mukaansa tempaava podcast-jakson käsikirjoitus ja vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli rakentuvat eri tavoin, joten kirjoitustyylinkin kannattaa olla erilainen.

Jokainen kirjoittajatyyppi ja -tyyli on arvokas ja jokaisella on omat vahvuutensa, joita voi hyödyntää kirjoitustyössä yksin tai yhdessä. Kun ihmiset työskentelevät yhdessä saman tekstin parissa, ymmärrys erilaisista kirjoittajatyyleistä voi parantaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta ryhmässä. Kun jokainen tunnistaa oman tyylinsä, ryhmä voi hyödyntää erilaisia vahvuuksia ja työskennellä tehokkaammin yhdessä.

Loppuun vielä muutama vinkki kirjoittamisen tueksi:

• Jyväskylän ammattikorkeakoulun avoimissa oppimateriaaleissa on mainio Kirjoittajan apu -sivusto: Kirjoittajan apu – Jamk – Avoimet oppimateriaalit
• Tästä artikkelista löytyy tukea tekstin aiheen ideointiin: https://journal.laurea.fi/hanketoimijat-kirjoittamaan-aiheita-ja-nakokulmia-loytyy-rajattomasti/#eb79000a
• Vinkkejä kirjoittamisen aloittamiseen löytyy tästä artikkelista: https://journal.laurea.fi/minustako-asiantuntijakirjoittaja-vinkkeja-kirjoittamisen-aloittamiseen/#eb79000a
• Kokemuspohjaista tietoa yhdessä kollegoiden kanssa kirjoittamisesta löytyy täältä: https://journal.laurea.fi/yhteiskehittamisen-bootcampit-hankejulkaisujen-kirjoittamisen-boostaajina-urbaania-kasvua-vantaa-hankkeessa/#eb79000a
• Kun kirjoitusinto iskee, niin kirjoitusretriiteissä voi uppoutua kirjoittamiseen yhdessä ja yksin: https://journal.laurea.fi/hyvinvoinnin-teemavuosi-kirjoitusretriitti-mahdollistaa-intensiivisen-uppoutumisen-kirjoittamiseen/#eb79000a

Lähteet

• Goldberg, N. 2004. Luihin ja ytimiin. Kirja kirjoittajalle. Kansanvalistusseura.
• Kiriakos, C. 2021. Kirjoittaminen. Väitöksen jälkeen -podcast. Jakso 5. Viitattu 22.1.2024.
• Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2017. Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielman kirjoittamiseen.
• Nevalainen, V-M. 2014. Kirjoittamisesta: Kirjoittajatyypit – millainen sinä olet? Kirjailijan Kellarissa -blogi. Viitattu 21.4.2024.
• Sword, H. 2021. Air & Light & Time & Space. How successful academics write. Cambridge: Harward University Press.
• Tuominen, T. 2006. Ideasta toteutukseen. Teoksessa Jussila, R., Ojanen, E. & Tuominen, T. (toim.) 2006. Tieto kirjaksi. Saarijärvi: Kansanvalistusseura.

Henkilökohtaiset tiedonannot

• Leskinen, J. 29.4.2024. Sähköposti.
• Maunula, S. 23.4.2024. Sähköposti.
• Soini, S. 2.5.2024. Sähköposti.
• Tiihonen, A. 23.4.2024. Sähköposti.
• Wainio, E. 22.4.2024. Sähköposti.