Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvät menetelmät ja työkalut ovat SOTETIE-hankkeessa tänä keväänä toteutettavien työpajojen kehittämisen teemoina (www.sotetie.fi). Työpajojen lähtökohtina ovat erikoistumiskoulutusten opettajien, opiskelijoiden sekä opiskelijoiden työyhteisön edustajien kokemukset siitä, mitä koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat.

Tähän nykytilan kartoitukseen osallistui yhteensä 24 haastateltavaa (taulukko 1). Haastattelut kohdentuivat hankesuunnitelmassa oleviin kolmeen erikoistumiskoulutukseen ja niiden edustajiin. Erikoistumiskoulutukset olivat: Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan, Mielenterveys- ja päihdehoitotyön sekä Asiakas- ja palveluohjaus erikoistumiskoulutus. Haastatteluihin haettiin tutkimuslupa koulutusorganisaatioilta, joiden opiskelijat ja opettajat osallistuivat haastatteluihin. Työyhteisöjen edustajat osallistuivat haastatteluihin omien organisaatioidensa käytäntöjen mukaisesti.

Haastattelun teemoina olivat kiinnostus kyseessä olevaan erikoistumiskoulutukseen, koulutuksen vaikutukset ja vaikuttavuus sekä koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi.

Miksi asiakasymmärrystä?

Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien ja työkalujen kehittämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä. Palvelumuotoilussa kehittämisen vaiheiden määrät vaihtelevat. Tässä kehittämistyössä vaiheita oli neljä: kartoittaminen ja ymmärtäminen, ennakoiminen ja ideoiminen, mallintaminen ja arvioiminen sekä konseptointi ja vaikuttaminen (Ojasalo, Koskelo & Nousiainen 2015). Tässä artikkelissa kuvataan asiakasymmärryksen hankkimista haastatteluiden avulla. Haastattelu valittiin menetelmäksi siksi, että haastatteluiden avulla saadaan kehittämisen pohjaksi syvällistä ymmärrystä aiheesta sekä haastateltavien näkemyksistä (Hirsijärvi & Hurme 2011). Lisäksi laadullinen tutkimus tuo syvempää ymmärrystä käyttäjän tarpeista, motivaatioista ja käyttäytymistä, jotka luovat lähtökohdan kehittämisessä ratkaistavalle ongelmalle. (Polaine, Lovlie, & Reason 2013).

Haastatteluja edelsi paneutuminen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviontiin liittyvään kirjallisuuteen, jonka pohjalta hahmotettiin alustava viitekehys vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnille. Viitekehys kiteytettiin kahdessa artikkelissa (Kantola, Ranta & Sarja 2019; Sarja, Kantola & Ranta 2019), ja viitekehys näkyy haastattelurungon taustalla.

Palvelua haluttiin tarkastella sekä opiskelijan että opettajan näkökulmasta, mutta myös työyhteisön näkökulmasta, sillä erikoistumiskoulutuksiin osallistuvat opiskelijat tulevat työelämästä. Haastattelut toteutettiin kasvotusten tai etähaastatteluna. Haastatteluihin osallistuneet työelämän edustajat ja erikoistumiskoulutusten opettajat haastateltiin yksilöhaastatteluina ja erikoistumiskoulutusten opiskelijoita osallistui sekä yksilö- että ryhmähaastatteluun. Osittain ryhmähaastattelut toteutettiin koronatilanteen vuoksi kyselyin opiskelijoiden tapaamisen jälkeen. Kysely noudatteli kuitenkin teemahaastattelun sisällöllistä rakennetta. Haastattelut toteutettiin maalis-huhtikuun aikana 2020. Haastattelut nauhoitettiin ja analysoitiin teemoittelemalla aineistolähtöisesti Affinity Diagrammin avulla. Diagrammin kategorioiksi nousivat vaikutus ja vaikuttavuus sekä niiden arviointiin käytetyt menetelmät ja työkalut. Teemoja tarkasteltiin sekä opiskelijan, opettajan että työyhteisön näkökulmista.  Lisäksi aineistoa pyrittiin kuvaamaan eri tasojen kautta (yksilöllinen, työyhteisöllinen, alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus ja vaikuttavuus), jotka pohjasivat edellä mainittuun viitekehykseen (Kantola, Ranta & Sarja 2019). Tässä artikkelissa kuvataan haastatteluiden aineistoa eri toimijoiden (opiskelijoiden, työelämän ja koulutusorganisaatioiden) näkökulmista sekä heidän tuomiaan koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden määritelmiä.

Haastateltavat kuvasivat, että koulutuksen vaikutuksella ja vaikuttavuudella pyritään muutokseen. Tälle muutokselle on jokin tarve, jolla on tavoite. Jotta tämä tavoite saavutetaan, tarvitaan erilaisia välitavoitteita ja menetelmiä tavoitteisiin pääsemiseksi. Koulutuksen vaikutuksen koettiin olevan lyhytkestoisempaa ja konkreettisempaa. Se koettiin välittömämmäksi ja nopeammin nähtäväksi. Vaikuttavuus sen sijaan kuvattiin olevan tutkimukseen ja mittareihin perustuvaa, pitkäkestoisempaa ja pidemmän ajan päästä havaittavissa.

Mitä koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat koulutukseen osallistuvalle opiskelijalle?

Koulutuksen osallistujan, opiskelijan näkökulmasta vaikutusta kuvattiin olevan koulutuksesta saadun tiedon lisääntyminen ja sitä kautta ammatillinen kehittyminen yksilötasolla (kuvio 1). Työyhteisössä hän huomioi epäkohtia työssään, päivittää tietoa ja saa koulutuksesta valmiuksia työn suunnitteluun sekä uusia näkökulmia ja työvälineitä työhön sekä työyhteisön, toiminnan ja palveluiden kehittämiseen.

Koulutuksella ajateltiin olevan vaikutusta myös työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja sen koettiin auttavan työnhaussa. Alueellisesti ja yhteiskunnallisesti koulutuksella koettiin olevan opiskelijalle apua alueellisten prosessien kehittämiselle ja valmiuksia moniammatilliseen ja alueellisen kehittämiseen. Lisäksi koulutuksen kautta saa uusia kontakteja.

Koulutuksen vaikuttavuudeksi haastateltavat kuvasivat opiskelijoiden näkökulmasta työn tekemisen taidon kehittymisen. Koulutukseen osallistuja saa koulutukselta rohkeutta tehdä päätöksiä, valmiuksia sijaistaa tai toimia uudessa tehtävässä. Työyhteisössä koulutuksen vaikuttavuus näkyy tietona ja taitona työssä, koulutuksessa saadun tiedon jakamisena ja työn tekemisen muutoksena. Koulutukseen osallistujalla on asiantuntemusta opettaa työyhteisössä muita työntekijöitä, olla tiimin vetäjänä ja toimia kehittämisen promoottorina vahvistaen työyhteisön osaamista. Koulutukseen osallistuneessa näkyy kasvu noviisista ekspertiksi.

Vaikuttavuutta nähtiin myös työhyvinvoinnin osalta. Kun kehittämisen kautta prosessit kehittyvät, on tällä vaikuttavuutta työhyvinvointiin. Alueellisesti ja yhteiskunnallisesti koulutuksen vaikuttavuus näyttäytyy osallistujalle työllistymisenä, muutoksina asenteisiin ja työtapoihin sekä uusien käytänteiden jalkautumisena ja juurtumisena.

Mitä koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat koulutukseen osallistuvan opiskelijan työyhteisölle?

Kysyttäessä haastateltavilta koulutuksen vaikutuksesta työyhteisöön haastateltavat kuvasivat sen näkyvän työyhteisön työntekijän osaamisen lisääntymisenä ja koulutukseen liittyvien tehtävien kiinnittymisenä työyhteisöön (kuvio 2). Koulutuksesta saatu osaaminen näkyi työyhteisön kehittämisenä ja kehittymisenä, johon tarve nähtiin opiskelijana olevan työntekijän tuoman muutostarpeen ja vision kautta. Tässä apuna koettiin olevan opiskelijaryhmän tuoma vertaistuki ja palaute. Jotkut haastateltavat kokivat, ettei koulutuksella ollut mitään vaikutusta työyhteisölle, sillä esimies ei tukenut opiskelua.

Koulutuksesta saatua vaikuttavuutta työyhteisölle on haastateltavien mukaan koulutuksen kävijän mahdollisuus hyödyntää osaamista työssään. Tämä antaa mahdollisuuden uusien asioiden jalkautumiselle työyhteisöön ja koulutuksen tehtävien käyttöön otolle työyhteisössä. Vaikuttavuus näkyy työyhteisön kehittämisen tuomina muutoksina ja asiakkaan palveluiden laatuna ja sujuvuutena. Vaikuttavuus voidaan nähdä myös koulutuksen osallistujana tehtäväsiirtona ja tätä kautta työyhteisön vaikuttavuutena. Haastatteluissa koettiin lisäksi, ettei työantaja anna aina mahdollisuutta tiedon jakamiseen eikä ilmaise odotuksia vaikuttavuudesta selkeästi.

Haastatteluissa tuotiin esille myös ajatus siitä, että koulutuksen vaikuttavuutta voitaisiin tehdä näkyväksi työyhteisöissä pitkäjänteisesti koulutuksen jälkeen alueella samaan koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden kesken, koulutusorganisaation fasilitoimana. Näin saataisiin näkyväksi mahdollisia konkreettisia muutos- ja kehittämistekoja sekä kehittämisprosesseja työyhteisöissä ja alueellisesti. Alueellisesti koettiin vaikutusta olevan asiakkaan palvelun kehittymiseen.

Mitä koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat koulutusorganisaatiolle?

Koulutuksen vaikutuksia koulutusorganisaatiolle haastateltavat kuvasivat oppimisen näkymisenä koulutuksen aikana (kuvio 3). Tärkeässä osassa oli saatu palaute koulutuksen jälkeen, joka muokkaa tulevia koulutuksia. Työyhteisön näkökulmasta koulutuksessa opettamisen koettiin tuovan kouluttajalle työhyvinvoinnillisia merkityksiä, työn mielekkyyttä sekä osaamista, jota voi jalkauttaa tutkinto-opetukseen. Koulutuksen vaikutuksella nähtiin olevan myös alueellista ja yhteiskunnallista vaikutusta. Jatkuvan oppimisen koulutuksien tarve tulee työelämästä ja opiskelijoiden osaaminen tuo valtakunnallisesti sovellettavaa osaamista. Koulutusorganisaatiolle tämä tuo profiilin nostoa ja mahdollisuuden verkostoitua muiden ammattikorkeakoulujen kanssa kansallisesti.

Perustutkinnon kehittäminen ja kouluttajan työhyvinvoinnilliset merkitykset osaamisen kehittymisen ja työn mielekkyyden myötä kuvattiin pidemmän aikajänteen tuloksiksi. Muina vaikuttavuutta kuvaavina asioina haastateltavat mainitsivat koulutustuotteen tuoman tuloksen koulutusorganisaatiolle. Tämä näkyi koulutuksen palautteina ja koulutuksen jatkumisena, jolla taasen on merkitystä tuottavuuteen. Koulutuksen vaikuttavuus näkyy osaamisen lisääntymisenä koulutusorganisaation työyhteisössä. Tärkeänä merkityksenä mainittiin ammattikorkeakoulujen verkoston tuoman osaamisen ja koulutuksen kehittämisen sen tehtävänä.

Asiakasymmärrys pohjana yhteiselle kehittämiselle

Yhtäältä vaikutuksen ja vaikuttavuuden määrittely sekä niiden erottelu koettiin haastateltavien mukaan vaikeana. Niiden koettiin välillä sekoittuvan, ja osa kuvauksista löytyikin sekä vaikutuksen kuvauksien, että vaikuttavuuden kuvauksien alta. Toisaalta tuotiin esille, että näiden pohtiminen jo koulutuksen aikana ja näihin liittyvä ’metatason’ keskustelu oli tärkeää, ja ettei sitä oltu vielä aiemmin koulutuksen aikana käyty.

Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistyön kannalta oli tärkeää saada tietoa nykytilasta ja ymmärryksestä kehittämistyön pohjaksi sekä kouluttajien, koulutukseen osallistujien ja työelämän näkökulmista. Tämä auttoi suunnittelemaan työpajojen sisältöä kohti SOTETIE-hankkeen toimenpiteen 5.3 päämäärää tuottaa ”välineitä ja menetelmiä jatkuvan oppimisen koulutusten vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnille”.

Kiinnostavaa on nähdä, millä tavoin asiakasymmärrys ja siitä tulevissa työpajoissa touko-kesäkuussa 2020 käytävät keskustelut suhteutuvat aiemman kirjallisuuden ja hankkeessa käydyn keskustelun pohjalta tuotettuun viitekehykseen vaikutuksesta, vaikuttavuudesta ja niiden arvioinnista. Mitkä näkökulmat ja teemat tulevat asiakasymmärryksestä esiin vahvoina tai heikkoina signaaleina, ja mitkä jäävät paitsioon. Toisaalta millaisia mahdollisia tuoreita ajatuksia koulutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden tematiikkaan osallistujat tuottavat työpajojen keskusteluissa ja työskentelyssä.

Lähteet:

• Hirsijärvi, S. & Hurme, H. 2011. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki, Gaudeamus Helsinki University Press.’
• Kantola, T., Ranta, L. & Sarja, J. 2019. Näkökulmia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin. Jatkuvaa oppimista työyhteisössä. SOTETIE-blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
• Ojasalo, K., Koskelo, M. & Nousiainen, A.K. 2015. Foresight and Service Design Boosting Dynamic Capabilities in Service Innovation. Teoksessa Agarwal, R. ym. (toim.) The Handbook of Service Innovation.
• Polaine, A. Lovlie, L. & Reason, B. 2013. Service Design- from insight to implementation. Rosenfeld Media, Brooklyn.
• Sarja, J., Kantola, T. & Ranta, L. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi taloudellisesta näkökulmasta. SOTETIE-blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.