Avoimuus & vastuullisuus 17.8.2022

Mitä ovat seksuaalioikeudet ja miksi ne ovat tärkeitä myös aikuiskoulutuksessa?

Teksti | Lilja Palo , Soili Martikainen

Seksuaalioikeuksien toteutumisen lähtökohtana on, että muistetaan aikuiskoulutuksessa olevan eri tavoin seksuaalisesti suuntatutuneita opiskelijoita, opettajia ja yhteistyökumppaneita. Artikkelissa tarkastellaan neljää sukupuolta: cis-, muun-, trans- ja intersukupuolisia. Opiskelu- ja työyhteisön asenteet, arvot ja uskomukset vaikuttavat seksuaalioikeuksien toteutumiseen, joilla puolestaan on selvä vaikutus yhteisön jäsenten identiteettiin, itsetuntoon, turvallisuuden tunteeseen, hyvinvointiin ja tasapainoiseen elämään sekä häirinnän ennaltaehkäisyyn.

Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia

kuvituskuva.
Kuva: Bob Dmyt / Pixabay
Ihmisoikeudet ovat vapauksia ja oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Ihmisoikeuksien ytimessä on jokaiselle ihmiselle synnynnäisesti kuuluva ihmisarvo. Ihmisoikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, työhön ja koulutukseen. Ihmisoikeuksien toteutumista on pyritty turvaamaan lainsäädännöllä. (Ilmonen & Korhonen 2015, 5-6.) WHO:n kokouksessa vuonna 2002 laadittiin seksuaalioikeuksien määritelmäluonnos, jonka mukaan ”Seksuaalioikeuksiin sisältyvät ihmisoikeudet, jotka on tunnustettu kansallisissa lainsäädännöissä, kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa ja muissa yhteisesti hyväksytyissä asiakirjoissa.” Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on oleellista, että jokainen yksilö kunnioittaa myös muiden oikeuksia. (WHO 2010, 17.)  Tasa-arvoon tähtäävät seksuaalioikeudet koskevat meitä kaikkia riippumatta muun muassa iästä, sukupuolesta, ihonväristä, kielestä, uskonnosta, etnisestä tai kansanvälisestä alkuperästä, mielipiteestä, sukupuolisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta, sosioekonomisesta asemasta, vammaisuudesta tai terveydentilasta. Kivijalkana on arvomaailma, jonka keskiössä ovat vapaus, tasa-arvo, yksityisyys ja itsemääräämisoikeus. Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä ja seksuaalioikeuksien toteutuminen on keskeinen seikka yksilön identiteetille, itsetunnolle, hyvinvoinnille ja tasapainoiselle elämälle. Seksuaalioikeudet tarkoittavat sitä, että yksilöllä on oikeus itsenäisesti, tietoisesti ja vastuullisesti päättää omaan seksuaalisuuteensa liittyvistä asioista ilman syrjinnän tai väkivallan vaaraa. Kaikilla ihmisillä on lisäksi oikeus tietoon seksuaalisuudesta, oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi, oikeus seksuaaliterveyspalveluihin sekä oikeus näkyä ja vaikuttaa. (Ilmonen, Korhonen, Lipsanen, Kaukoranta & Kotiranta 2019, 4–6, 8–9.) Seksuaalioikeuksien toteutumisen kautta voidaan myös vähentää syrjintää ja seksuaalista häirintää opiskelu- ja työyhteisössä.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lainsäädännön näkökulmasta

Seksuaalioikeudet pyritään turvaamaan lainsäädännön keinoin ja jo Suomen perustuslain (731/1999) mukaan ihmisiä pitää kohdella tasa-arvoisesti.  Puhuttaessa tasa-arvosta pyritään usein edistämään naisten tasa-arvoista kohtelua ja asemaa työelämässä, mutta kysymys on laajemmasta asiakokonaisuudesta. Tasa-arvolain (609/1986) tarkoituksena on muun muassa estää ja ennaltaehkäistä sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Tasa-arvolaki kieltää seksuaalisen häirinnän. Oppilaitoksissa ja työelämässä tasa-arvoa edistetään tasa-arvosuunnittelun avulla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)  Tasa-arvosuunnitelmassa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, jotka edistävät tasa-arvon toteutumista. Yksi seksuaalioikeuksien tunnistamisen ja oikeuksien edistämisen keinoista on järjestää koulutusta koko kouluyhteisön jäsenille siitä, millaiset arjen toimet parantavat seksuaalioikeuksien toteutumisesta. Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) estää syrjinnän muun muassa seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Koulutuksen järjestäjän kuuluu arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja tarvittaessa pitää korjata puutteet tehokkailla, tarkoituksenmukaisilla ja oikeasuhtaisilla toimenpiteillä. (1325/2014, § 6.) Koulutuksen järjestäjän lisäksi on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi (Tasa-arvovaltuutettu 2015).

Sukupuolten moninaisuus

Seksuaalisuuteen kuuluvat esimerkiksi biologinen sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli-identiteetti ja ‑rooli, seksuaalinen kehitys ja suuntautuminen sekä suvun jatkaminen (Väestöliitto 2022). Sukupuolella voidaan tarkoittaa syntymässä saatua biologista sukupuolta ja toisinaan taas yksilön kokemaa ja toteuttamaa sosiaalista sukupuolta. Yhteiskuntamme toimii enemmistön ehdoilla ja vallalla on cisnormi, ajattelutapa, jonka mukaan yksilön tulee olla joko mies tai nainen. Cissukupuolinen kokee sukupuoli-identiteettinsä samaksi kuin syntymässä saamansa sukupuolen. Hän käyttäytyy oman kulttuurinsa odotusten mukaisesti: miehet ovat miehiä ja naiset naisia, jossa miehet ja naiset toimivat ennalta asetettujen odotusten mukaisesti. (Seta 2022.) Cissukupuolen rinnalle valittiin tässä artikkelissa tarkasteluun kolme muuta sukupuolta: muunsukupuoli, transsukupuoli ja intersukupuoli. Muunsukupuolinen henkilö ei koe olevansa mies eikä nainen. Hän ei koe kuuluvansa syntymässä määriteltyyn sukupuoleen, muttei myöskään vastakkaiseen sukupuoleen. Transsukupuolinen henkilö kokee ristiriitaa syntymässä määritellyn sukupuolen ja koetun sukupuoli-identiteetin välillä. Intersukupuolisella henkilöllä on sekä miehen että naisen sukupuolisia ominaisuuksia. Hänen kromosomi- ja hormonitoiminansa eivät ole yksiselitteisesti naiselle tai miehelle tyypillisiä. Sukupuolen moninaisuuden tunnustaminen, ennakkoluulottomuus sekä yhdenvertaisuutta ja yksilöä kunnioittava kohtaaminen vähentävät vähemmistöstressiä. (Kärnä 2021, 64; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022b; Suomen Lääkäriliitto 2021; Seta 2022.) Yhteiskunta ja sen rakenteet pohjautuvat cisnormiin, joka on heteronormi. Siksi edelleen on vallalla ajatus, että me kaikki olemme cissukupuolisia ja että parisuhde liittyy vain miehen ja naisen väliseen suhteeseen. Vuodesta 2002 lähtien samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet rekisteröidä parisuhteensa ja vuodesta 2017 alkaen he ovat voineet solmia avioliiton keskenään (250/2016; 156/2015).  Vaikka viranomaisyhteyksissä jonkin yksityisasian, kuten siviilisäädyn, tiedustelu olisi perinne, ei sille aina ole perusteltua lainsäädännöllistä syytä. Perhesuhteista ja siviilisäädystä kysyminen työhaastattelussa on tasa-arvovaltuutetun mukaan tasa-arvolain vastaista. (Ilmonen & Korhonen 2015, 43.) Yhteiskunnassa cisnormi näkyy muun muassa miesten ja naisten ammatteina, vaikkakin ammatillisessa koulutuksessa rajat ovat alkaneet murtua. Samansukupuolinen pari joutuu vielä nykyäänkään pohtimaan, kannattaako parisuhteesta kertoa opiskelu- tai työtoverille. Huolta aiheuttaa pelko luottamuksellisen tiedon leviämisestä ja leimautumisesta sekä pelko opettajien ja muiden tärkeiden henkilöiden tai  työyhteisössä työtovereiden tuomitsevasta asenteesta seksuaalista suuntautumista kohtaan. (Ilmonen & Korhonen 2015, 42-43.) Joissain tapauksissa henkilö voi tulla siihen johtopäätökseen, että on parempi vaieta omaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Samoin kysymykset tyttö- tai poikaystävästä voivat johtaa kiusallisiin tilanteisiin seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön kohdalla. Kevennyksiksi tarkoitetut homovitsit työyhteisössä tai oppitunneilla saattavat loukata syvästi sekä aiheuttaa ulkopuolisuuden kokemuksia. Aikuiskasvatuksen opiskelu- ja työyhteisöillä on näytön paikka: meidän on muistettava olla luokittelematta opiskelijoita ja työntekijöitä sukupuolen mukaan sekä kohdeltava kaikkia sukupuolia yhdenvertaisesti ja  ennakkoluulottomasti.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla henkilöillä on suurentunut riski sairastua

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla henkilöillä on suurentunut riski sairastua psyykkisesti ja fyysisesti cissukupuolisiin henkilöihin verrattuna (Jaskari 2020). Oireet tulevat ilmi jo kouluterveyskyselyssä. Kysely tehdään joka toinen vuosi perusopetuksen 4. ja 5. vuosiluokan sekä 8. ja 9. vuosiluokan oppilaille, lukiokoulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoille sekä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn osallistuvat ammatillista perustutkintoa opiskelevat alle 21-vuotiaat opiskelijat. Ellei tasa-arvoiseen kohteluun tartuta ja sairastumisen riskiin puututa jo perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, oireet todennäköisesti jatkuvat aikuisiässä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022a.) Kouluterveyskyselyn 2019 tulosten mukaan koulun ilmapiirillä oli vaikutusta nuorten hyvinvointiin. Ulkopuolelle jäämisen tai ulkopuoliseksi itsensä kokemisen tunne voi aiheuttaa henkistä kuormitusta, joka voi ilmetä sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Esimerkiksi transnuoret arvioivat terveydentilansa sitä paremmaksi, mitä avoimemmin he ovat kokeneet voivansa ilmaista sukupuoltaan. (Jokela, ym. 2020, 30.) Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan kiusaamiskokemukset, fyysisen uhan ja seksuaalisen häirinnän kokemukset, seksuaaliväkivallan kokemukset sekä fyysisen ja henkisen väkivallan kokemukset olivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla yleisempiä kuin muilla nuorilla. Väkivalta ja syrjintä vaikuttivat nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Mielenterveysongelmat, huoli mielialasta sekä itsemurha-ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen olivat tavallisempia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten keskuudessa kuin muilla nuorilla.  Jokainen voi puuttua kiusaamiseen ja nimittelyihin omalla opiskelu- tai työpaikallaan. Luomalla sallivaa ilmapiiriä ja rikkomalla tabuja voidaan edistää erilaisuutta hyväksyvän ilmapiirin leviämäistä. (Ilmonen & Korhonen 2015, 28; Jokela ym. 2020, 24, 27, 47-48.)  Aikuiskasvatuksen opiskelu- ja työyhteisöillä on vielä työsarkaa, jottei yhteisö ajattelemattomuuttaan lisää masennusta ja ahdistusta. Kouluterveyskyselyssä 2019 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat vastaajat kokivat kouluympäristön puutteelliseksi ja turvattomaksi useammin kuin muut nuoret. Erityisesti monet kokivat koulun wc-, pukeutumis- ja peseytymistilat puutteelliseksi. Lisäksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokivat välitunnit pelottaviksi useammin kuin muut nuoret. (Jokela ym. 2020, 28.)  Sukupuolineutraaleja wc-tiloja on jo jonkin verran julkisissa tiloissa. Jokainen voi puuttua kiusaamiseen ja nimittelyihin omalla opiskelu- tai työpaikalla. (Ilmonen & Korhonen 2015, 47-48.)

Yhteenveto

Olemme tyypillisesti niin cissukupuolisia, ettemme huomaa maailmassa olevan erilaisia ihmisiä. Ajattelemattomuuttamme voimme aiheuttaa muille pahaa mieltä ja jopa vaarantaa toisen henkilön fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin. Kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja jokaiselle kuuluu samat oikeudet. Meistä jokainen voi itse vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin huomaamalla ja kyseenalaistamalla rajoja, joita on asetettu seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
”Elämä on ainaista opettelemista. Juuri kun luulee tietävänsä kaiken, oppiikin jotain uutta” (tuntematon ajattelija).

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022081755585
henkilökuva.
Lilja Palo
lehtori, THM (eläkkeellä)
henkilökuva.
Soili Martikainen
soili.martikainen(at)laurea.fi
lehtori, TkT

aikuiskoulutus seksuaalioikeudet tasa-arvo yhdenvertaisuus

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu