Hankittaessa tai kilpailutettaessa digitaalisia palveluita kuten verkkosivustoja, tilaaja saattaa olla haastavan paikan edessä. Miten tilaajana varmistan, että osaan valita sopivat toimittajat? Miten lainsäädäntö ja lainsäädännön vaatimukset tulee ottaa tilausprosessissa huomioon esimerkiksi verkkosivustoa tilattaessa? Toimittajan näkökulmasta asia on yhtä haastava, miten toimittajana ylläpidän saavutettavuusosaamista? Miten toimittajana erottaudun saavutettavuusosaajana?
Kuva: MORE ON / Pexels
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta on tuonut julkishallinnon toimijoille haasteita ymmärtää, miten varmistetaan, että tilatut palvelut täyttävät saavutettavuuskriteerit. Jatkossa lakiin tulee laajennuksia mm. pk-yritysten verkkokauppojen osalta.
Lain huomioiminen hankintaprosessissa
Kaiken A ja O hankintaprosessissa on huolellinen suunnittelu ja valmistelu; mitä ollaan tilaamassa, miksi tilataan, keneltä tilataan sekä miten kilpailutetaan toimittajat. Julkisella puolella laki julkisista hankinnoista (2007) antaa suuntaviivat hankintaprosessille, esim. kilpailuolosuhteiden huomioimisen ja tasapuolisen kohtelun hankintamenettelyyn osallistujille. Lisäksi, jos hankintoja tehdään esimerkiksi hankkeissa tai projekteissa, eri rahoittajilla voi olla vaatimuksia hankintojen ja kilpailutusten osalta. Julkisten palveluiden, liiketoiminnan ja projektien tarpeet käynnistävät itse hankintaprosessin ja hankinnan vaatimusten määrittelyn. Kun perusta on kunnossa, lähdetään hankintaprosessiin rakentamaan lain vaatimaa kehikkoa, ja hankintaan vaikuttavia lain vaatimuksia.
Digitaalisten palvelujen saavutettavuus ja laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (digipalvelulaki) on saanut paljon julkisuutta ja näkyvyyttä erilaisten laissa mainittujen vaatimusten osalta. Milloin keskustelua on herättänyt videoiden tekstitys, podcastien litterointi tai sisällön kontrastivaatimukset. Ongelmaksi on saattanut muodostua myös se, että eri palveluita tilataan eri toimijoilta. Tällaisia palveluita ovat mm. markkinointi, sisällöntuotanto ja alustaratkaisut. Kannattaa muistaa, että saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikkia digitaalisia palveluita niiden toimijoiden osalta, jotka ovat lain piirissä.
Tällä hetkellä lain piirissä ovat mm. julkishallinnon palvelut samoin kuin ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Digipalvelulaissa on kirjattu seuraavanlaisia vaatimuksia digitaalisten palvelujen tarjoajille:
- Palveluiden ja sisältöjen tulee täyttää WCAG 2.1 kriteeristön vaatimukset, joita on tällä hetkellä 49.
- Palveluiden ja sisältöjen saavutettavuudesta tulee olla näkyvillä saavutettavuusseloste sisältäen mahdolliset saavutettavuuspuutteet.
- Lisäksi palvelun tulee sisältää sähköinen palautekanava käyttäjille. (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 2019).
Lain vaatimien digitaalisten palveluiden teknisten standardien noudattaminen voi olla haastavaa, jos ei tarkkaan tiedä, mitä vaatimukset pitävät sisällään. Tilaajan päässä saattaa pyöriä useita kysymyksiä: Mitä tarjouspyyntöön tai kilpailutukseen pitäisi kirjata? Mistä tiedän, kenelle lähetän tarjouksen? Ja miten varmistan sen, että saan mitä tilaan?
Haaste ei ole ainoastaan tilaajan puolella vaan myös toimittajalla voi olla vaikeuksia ymmärtää lain tuomia vaatimuksia digitaalisiin palveluihin. Usein pienet yritykset, jotka tarjoavat palveluita esimerkiksi kehittävät verkkosivustoja tai verkkokauppaa, voivat olla uuden edessä ja he tarvitsevat myös tukea lain mukanaan tuomien vaatimusten toteuttamisessa ja osaamisen kehittämisessä.
Seuraavaksi esittelenkin muutamia vinkkejä hankintaprosessiin niin tilaajalle kuin toimittajallekin.
Vinkkejä saavutettavuuden huomioimiseen hankintaprosessissa
Kuntaliitto (2022) on listannut hyviä vinkkejä saavutettavuudesta osana verkkopalvelujen hankintaa. Kuntaliitolla on myös käytössään matriisi, joka arvottaa erilaiset toimittajan saavutettavuusosaamiset ja referenssit. Heidän oppaastaan löytyy myös yleislistausta asioista, joita pitäisi huomioida toimittajan valinnassa. Tällaisia asioita ovat:
- Toimittajan saavutettavuusosaaminen ja sen näyttäminen (mm. mahdolliset sertifikaatit, arviointi saavutettavuuskapasiteetista).
- Toimittajan referenssit saavutettavien verkkopalveluiden toteutuksesta (mm. auditointi).
- Toimittajan suunnitelma saavutettavuuden toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi (mm. saavutettavuuden varmistaminen, ja ylläpito).
Näiden pohjalta on hyvä työstää muutamat hyvät vinkit tilaajille, jotka haluavat tilata saavutettavia digitaalisia palveluita ja toimittajille, jotka pystyvät saavutettavia digitaalisia palveluita toteuttamaan.
Vinkki 1: Ensinnäkin tilaajan kannattaa tutustua saavutettavuusvaatimuksiin sekä laittaa selkeästi tarjouspyyntöihin maininta saavutettavuusvaatimuksista ja WCAG 2.1. standardista. Vaikka oma toiminta ei olisi lain piirissä, kannattaa tuo standardivaatimus tarjouspyyntöön kirjata, koska standardi on myös hyvä ohjenuora hakukonenäkyvyyden varmistamiseen. Hakukoneiden huomioimisen keinot ovat pitkälti samoja kuin saavutettavuuden, ja kaikki yritykset haluavat näkyvyyttä, eikö vain? Lisäksi tarjouspyynnössä voi korostaa hyvää sisällöntuotantoa ja käytettävyyttä. Tilaajan on hyvä pitää mielessä, että saavutettavuusvaatimukset koskevat myös tiedostoja, markkinointimateriaaleja ja some-kanavia.
Toimittajan kannattaa ylläpitää saavutettavuusosaamista ja tuoda tätä myös julki mahdollisesti omilla sivustoillaan. Varsinkin pienissä hankkeissa toimittajia etsitään hakukoneiden kautta ja silloin olisi tärkeää tuoda omaa osaamista omilla sivuilla tai referenssein esille ja käyttää saavutettavuuteen liittyviä avainsanoja sisällössä.
Vinkki 2: Kannattaa huomioida, että tämä WCAG 2.1.standardi päivittyy säännöllisesti. Tilaajan olisi hyvä miettiä tarjouspyyntöä laadittaessa, kuka ylläpitää palvelua. Hoitaako ylläpidon sama toimittaja, joka esim. toteuttaa palvelun? Onko ylläpidolle jokin aikaraja? Toimittajan kannattaa aktiivisesti seurata uusia päivityksiä standardiin ja myös aktiivisesti viestiä omilla kanavilla niistä.
Vinkki 3: Useissa tarjouspyynnöissä osataankin pyytää jo ns. takuuta eli jos jostain syystä palvelut eivät noudattaisikaan saavutettavuusvaatimuksia, niin minkä ajan sisällä mahdolliset lisäykset voidaan vielä tehdä? Miten tilaaja sitten varmistaa, että saa mitä tilaa ja saavutettavuuskriteerit on täytetty? Yhtenä vaihtoehtona on käydä toimittajan kanssa lista kriteereistä läpi, ja selvittää miten kriteerit on toteutettu tilattavissa palveluissa. Myös monissa oppilaitoksissa, esim. Laurean ammattikorkeakoulussa, tietojenkäsittelyn palvelumuotoilun kursseilla, on käyty saavutettavuusauditointeja läpi projektitöinä. Lisäksi erilaisia saavutettavuustyökaluja on saatavilla, mutta niihin ei kannata luottaa täysin. Ne tosin antavat jonkinlaista suuntaa palveluiden nykytilasta.
Vinkki 4: Lain vaatimuksena on myös saavutettavuusseloste. Siksi tilaajan kannattaa myös vaatimuksena laittaa saavutettavuusselosteen tuominen tilattavaan palveluihin, ellei sitä ole jo olemassa esimerkiksi organisaation etusivulla. Hankkeille ja projekteille tehdään usein omia sivustoja ja some-palveluita ja olisi hyvä liittää saavutettavuusseloste erillisenä myös hankkeiden etusivulle. Toimittajat saavat aluehallintoviraston sivuilta hyvää pohjaa saavutettavuusselosteen tekemiseen.
Vinkki 5: Toimittajan kannattaa aktiivisesti osallistua saavutettavuuskoulutuksiin ja ylläpitää omaa osaamistaan. Uusi esteettömyysdirektiivi ja sen lisäykset lakiin digitaalisten palveluiden tarjoamisesta, tuovat mukanaan myös uusia vaatimuksia ja täydennyksiä nykylakiin sekä varmasti myös kriteeristöihin. International Association of Accessibility Professionals (IAAP) järjestää säännöllisesti sertifioituja koulutuksia saavutettavuudesta. Voisiko saavutettavuudestakin saada jossain vaiheessa rekisteröidyn yhteisömerkin tai osaamistunnuksen, jolloin tilaaja pystyy arvioimaan toimittajan osaamisen?
Huomiona loppuun, että yllättäen suurimpia saavutettavuuspuutteita sivustoilla saattaa olla riittämätön kontrasti. Saavutettavuusvaatimukset eivät tarkoita, sitä että verkkosivuista tai some-sisällöstä tehdään tylsiä, ei käytetä värejä tai ei voida käyttää eri rakenteita. Värejä pitää olla, mutta kannattaa käyttää aikaa kontrastien tarkistamiseen.
Nämä edellä mainitut vinkit ovat hyvä pohja niin tilaajille kuin toimittajallekin saavutettavuuden varmistamiseksi hankintaprosessissa.
Lähteet:
