Miten älylaitteet ja media vaikuttavat alle kouluikäisten lasten mielenterveyteen?

Teksti | Tea Pajarinen , Camilla Pasanen , Riikka Ketonen , Irene Latva-Korpela

Artikkeli perustuu terveydenhoitajaopiskelijoiden Tea Pajarisen ja Camilla Pasasen opinnäytetyönä toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata älylaitteiden käytön vaikutuksia alle kouluikäisten lasten mielenterveyteen. Tavoitteena oli koota tietoa älylaitteiden käytön vaikutuksista alle kouluikäisten lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten koulutuksiin, sekä tukea neuvolan terveydenhoitajien ennaltaehkäisevää toimintaa lasten ja perheiden mielenterveyden edistämiseksi. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää myös Laurean terveydenhoitajakoulutuksessa. Lasten hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen on yksi keskeisistä terveydenhoitajakoulutuksen opetuksen sisällöistä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä MIELI Suomen Mielenterveys ry kanssa.

Älylaitteet ja media ovat yhä enemmän mukana jokapäiväisessä arjessa ja niiden käyttötarkoitukset ovat monipuolisia. Älylaitteiden tasapainoiseen käyttöön tulee kiinnittää huomioita, sillä älylaitteet ja teknologia ovat tulleet jäädäkseen. Pienestä pitäen muodostetuilla ruututottumuksilla on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen hyvinvointiin ja arjen hallintaan. Medialukutaidolla tarkoitetaan tekstien, kuvien sekä äänten sekoituksen lukutaitoa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan mediaan kuuluvat netti, kirjat, elokuvat, digitaaliset pelit, televisiot, valokuvat, ja kännykät. Terveydenhoitajat ja lasten parissa työskentelevät tarvitsevat yhä enemmän ymmärrystä älylaitteiden ja median käytön vaikutuksista mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin.

Alle kouluikäinen älylaitteen ja median käyttäjänä

Diginatiiviksi voidaan kutsua lasta, jonka aikana internet on aina ollut olemassa ja lapsi on käyttänyt älylaitteita pienestä pitäen. Johnson (2008, 7) määrittelee, että 2000-luvulla ja 1990-luvun lopussa syntyneet lapset kasvavat internetillä, medialla ja älylaitteilla kyllästetyssä ympäristössä. Lapset saattavat toimia älylaitteen aktiivisena tai passiivisena käyttäjänä, eikä luku- tai kirjoitustaidottomuus estä lapsien älylaitteiden käyttöä.

Kirjallisuuskatsauksen analyysin perusteella tunnistettiin kolme lasten mielenterveyteen vaikuttavaa pääluokkaa: vaikutukset kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kehitykseen, vuorovaikutukseen ja sosiaalisuuteen vaikuttavat tekijät sekä oppimiseen kehitykseen vaikuttavat tekijät. (Kuvio 1.)

kuvio.
Kuvio 1. Lasten mielenterveyteen vaikuttavat tekijät (Pajarinen & Pasanen 2020)

Älylaitteiden ja median käytöllä näyttäisi olevan vaikutusta lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Niiden käyttö saattaa esimerkiksi haitata lapsen sosiaalista, fyysistä ja kognitiivista kehitystä sekä hyvinvointia. Runsas käyttö voi myös altistaa ylipainolle sekä lisätä kardiologisten tekijöiden ja metabolisten oireyhtymän riskiä. Terveydenhoitajien olisi hyvä huomioida älylaitteiden käyttö passiivisena toimintona ja ohjata perheitä sopiviin ruutuaikatottumuksiin sekä etteivät älylaitteet veisi liikaa aikaa liikunnalta, ulkoilulta ja yhteisiltä harrastuksilta.

Ruutuajalla ja passiivisella television katselulla oli tutkimuksien mukaan haitallinen yhteys unen laatuun. Älylaitteiden ja median käyttö voivat aiheuttaa unen puutetta sekä uniongelmia, kuten painajaisia ja unissa puhumista. Unta haittaavien vaikutuksien vuoksi perheissä olisi hyvä kiinnittää huomiota ruutuaikaan ja älylaitteiden sulkemiseen hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.

Vuorovaikutus ja yhdessä vietetty aika muodostavat tärkeän kasvualustan tunteiden säätelyn ja empatiataitojen kehittymiselle. Älylaitteiden ja median käyttö voi haitata ja häiritä sekä vanhemman ja lapsen välistä suhdetta kuin myös lasten suhteita ikätovereihinsa. Niiden käyttö ei näyttäisi vaikuttavan sosiaalisten taitojen tasoon, mutta ne saattavat haitata lasten sosiaalisuutta. Lisäksi liiallinen ja hallitsematon älylaitteiden käyttö voi eristää muista lapsista ja aiheuttaa yksinäisyyttä. Runsaalla käytöllä on myös huomattu yhteys kielelliseen viivästymiseen, joka vaikuttaa lasten vuorovaikutukseen.

Älylaitteilla ja median käytöllä on moninaisia vaikutuksia lapsen kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen. Käytön vaikutuksia saattavat olla itsesäätelykyvyn ja toiminnanohjauksen häiriintyminen sekä keskittymiskyvyn heikkeneminen, mikä saattaa vähentää lapsen oppimista. Passiivinen käyttö, kuten taustatelevisio häiritsivät lapselle tärkeän ja opettavaisen eli tutkivan leikin harjoittamista. Myös lapsen älylaitteiden käyttäminen päivittäinen pitkiä aikoja yksin, saattaa vaarantaa lapsen emotionaalista sekä tunne-elämän kehitystä.

Tutkimuksista nousi esiin myös älylaitteiden positiivisia vaikutuksia kehitykseen ja oppimiseen oikein käytettynä. Älylaitteiden ja median oikeanlaisen sisällön käyttö yhdessä vanhempien kanssa voi vaikuttaa positiivisesti lapsiin, kuten lapset voivat oppia niiden kautta tärkeitä käsitteitä ja ne voivat tukea audiovisuaalista muistia.

Hyödyntäminen terveydenhoitajan työssä ja koulutuksessa

Ennaltaehkäisevässä työssä terveydenhoitajien on tärkeää osata soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa älylaitteiden käytön haitoista ja vaikutuksista lasten kehitykseen sekä mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Terveydenhoitajien olisi hyvä keskustella perheiden kanssa siitä, miten älylaitteita käytetään ja millaista käytön sisältö on. Vanhempien on hyvä huomioida, ettei älylaitteiden käyttö saisi vähentää lapsen hyvinvoinnille tärkeää vuorovaikutusta tai korvata muita lapselle tärkeitä toimintoja, kuten liikuntaa, harrastuksia tai leikkiä.

On hyvä tiedostaa, että passiivisen käytön vaikutukset alkavat jo imeväisikäillä lapsilla. Älylaitteiden ja median käytön lisääntymisen myötä on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota perheiden tukemiseen mediakasvatuksessa sekä hyvinvoinnille tärkeiden ruutuaikatottumuksien muodostamisessa. Ammattilaisten on tärkeää sanoittaa vanhemmille, ettei alle kouluikäisillä lapsilla ole valmiuksia rajoittaa käyttöä vaan tässä tarvitaan vanhempia. Perheitä voisi kannustaa tekemään yhteisen ruutuaika- ja median käyttösopimuksen ohjata jättämään älylaitteet pois ruokailu-, seurustelu- ja leikkihetkien ajaksi.

Opinnäytetyö ”Älylaitteiden ja median käytön vaikutukset alle kouluikäisten lasten mielenterveyteen” on kokonaisuudessaan luettavissa Theseuksessa: Pajarinen, T. & Pasanen, C. 2020.  Älylaitteiden ja median käytön vaikutukset alle kouluikäisten lasten mielenterveyteen. https://www.theseus.fi/handle/10024/337356

Keskeiset lähteet:

  • Bozzola, E., Spina, G. Ruggiero, M., Memo, L., Agostiniani, R., Bozzola, M., Corsello, G. & Villani, A. 2018. Media devices in pre-school children: the recommendations of the Italian pediatric society. Italian Journal of Pediatrics 2018, 44 (69). https://europepmc.org/backend/ptpmcrender.fcgi?accid=PMC6001217&blobtype=pdf
  • Kosola, S., Moisala, M. & Ruokoniemi, P. (toim.) 2019. Lapset, nuoret ja älylaitteet. Helsinki: Duodecim.
  • Ogelman, H., Güngör, H. Körucçu, Ö & Sarkaya, H. Examination of the relationship between technology use 5-6 year old children and their social skills and social status. Early Child Development and Care 2016, 188(2), 168-182. Luettu 4.3.2020. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03004430.2016.1208190
  • Przybylski, A. & Weinstein. 2019. Digital screen time limits and young children`s psychological well-being: Evidence from a population-based study. Child Development. 90,1: e56-e65. Luettu 4.2.2020. https://srcd.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/cdev.13007
  • Koko opinnäytetyön lähdeluettelo luettavissa opinnäytetyöstä.

 

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020100277831

Jaa sivu