Pk-yritykset ovat Euroopan talouden selkäranka. Näin on todennut muun muassa Euroopan komission puheenjohtajana vuosina 2014-2019 toiminut Jean-Claude Juncker.  Säilyttääksemme niin Euroopan geopoliittisen aseman kuin talouden globaalin kilpailukyvyn, olemme riippuvaisia pk-yritystemme elinvoimaisuudesta ja uudistumiskyvystä. Tarvittavat niin strategiset kuin toiminnalliset muutokset ovat erityisen haastavia koronan pahoin kurittamille mikro- ja pk-yrityksille. Tarve juuri mikro- ja pk-yrityksille sopivista, niiden tulevaisuuskestävyyttä vahvistavista lähestymistavoista on entistä ajankohtaisempaa juuri nyt.

Yli puolet eurooppalaisista pk-yrityksistä vaaravyöhykkeellä

Gartnerin jo ennen koronaa julkaiseman arvion mukaan noin 60 % pk-yrityksistä olisi vaarassa kadota vuoteen 2025 mennessä. Suurimmaksi syyksi tutkijat esittivät niiden kyvyttömyyden kehittää digitaalista liiketoimintaansa. Euroopassa pk-yritysten osuus on jopa 99 % kaikista yrityksistä ja noin 65 % kokonaistyövoimasta edustaa joko mikro-, pien- tai keskisuuria yrityksiä. Gartnerin ennusteen mukainen toteuma tarkoittaisi lähes 15 miljoonan mikro-, pien-, tai keskisuureksi luokiteltavan, ja yhteensä noin 60 miljoonaa ihmistä työllistävän yrityksen konkurssia tai alasajoa!

Pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät toimet ovat olleet jo pitkään vahvasti esillä EU:n koheesio- eli alue- ja rakennepolitiikan tavoitteissa. Siinä missä vuosina 2014-2020 koheesiopolitiikassa keskityttiin pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen, korostuvat vuonna 2021 alkaneen uuden ohjelmakauden tavoitteissa pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä saavutettavuutta parantavat pk-yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeet. Tavoitteita tukeakseen komissio esitteli uuden teollisuusstrategian, sekä sen kylkiäisenä uuden pk-yritysstrategian. Teollisuusstrategian tavoitteena on tukea eurooppalaisen yritystoiminnan siirtymistä vihreään sekä digitaaliseen talouteen. Koska teollisuusstrategian toteutuminen on pitkälti pk-yritysten varassa, on pk-yritysstrategian tärkeimpänä tehtävänä tukea EU:n pk-yrityspolitiikan tavoitteiden toteuttamista eri EU-instituutioissa ja EU:n jäsenmaissa.

Alustatalous suomalaisten pk-yritysten kompastinkivenä

Suomi on julkisen sektorin sähköisten palveluiden tarjoajana yksi maailman kärkimaista, ja suomalaisilla on EU:n Digitalouden DESI-indeksin mukaan EU:n paras digiosaaminen. Suomi on sijoittunut erinomaisesti myös Etlatiedon tuottaman Digibarometrin vertailuissa. Mutta viime vuosina ovat tulokset osoittaneet digitalisaation perustuvan talouskasvuun olleen verrokkimaita vaisumpaa, ja sama tuottavuuskehityksen hitaus näkyi myös vuoden 2021 pääteeman – verkkokauppa, alustat ja verkkokauppasovellukset – tuloksissa. Näyttää siltä, että suomalaiset yritykset ovat kaiken kaikkiaan jäämässä pahasti jälkeen alustatalouteen pohjautuvien verkkokauppasovellusten kehityksessä. Suomalaisilla verkkokaupoilla on harvoin kansainvälistä myyntiä.

Yhtäältä haasteena on digitalisointiin liittyvien investointien vieminen tasolle, jossa yritykset pystyvät nostamaan tuotteidensa sekä palveluidensa kannattavuutta ja siten myös työn tuottavuutta. Toisaalta haasteena on maailmanluokan huippuosaamista edustavan kärjen kapeus. Moni yritys tuntuu ryhtyvän muutostyöhön vasta pakon edessä, jolloin riski jäädä jälkeen globaaleilla markkinoilla kasvaa entisestään. Tämän voi tulkita näkyneen myös Suomen Yrittäjien alkuvuodesta 2021 tekemässä selvityksessä, jonka mukaan parhaiten vuonna 2020 menestyivät yritykset, joissa digitalisaatioon oli panostettu tuntuvasti jo ennen koronaa. Tällaisia olivat erityisesti kasvuhakuiset, useimmiten suhteellisen nuoret työnantajayritykset, joista moni toimii ICT-alalla, liike-elämän palveluissa tai kaupan alalla.

Strateginen ennakointi uudistumis- ja kilpailukyvyn edellytyksenä

Niin rohkeat kasvuvisiot kuin ketteryys tuote- ja palvelutarjonnan sekä liiketoimintamallien uudistamisessa perustuvat kyvylle ennakoida yhä nopeammin muuttuvia markkinatilanteita ja kuluttajakäyttäytymistä sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Tähän meillä Suomessa on myös viimeistään koronan myötä herätty, sillä ennakointiosaamisen merkitys korostuu nyt monissa yritystoimintaan liittyvissä keskusteluissa aivan uudella tavalla. Todellisuudessa kuitenkin tilanne on monilta osin yhä oheiseen kuvaan keräämieni lehti- ja blogiotsikoiden mukainen.

Yhtenä osasyynä vallitsevaan tilanteeseen on jo pitkään jatkunut, lähinnä suuriin ja kasvuhakuisiin edelläkävijäyrityksiin rajoittunut tutkimus- ja kehitystoiminnan painopiste. Syitä on toki monia muitakin. Niistä mainittakoon esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan suunnattujen resurssien niukkuus, ennakoinnin lyhytjänteisyys sekä vanhentuneet ajattelu- ja toimintamallit. Esiin ovat nousseet myös tarve vahvistaa erilaisten yritysverkostojen monimuotoisuutta sekä yksityisen sektorin toimijoiden osallistumista kansalliseen ennakointiin.

Keskiössä uuden oppimiseen avoin toimintakulttuuri ja korkeakouluyhteistyö

Yritysten ennakointiosaamisesta on puhuttu paljon parin viime vuoden aikana. Erityisesti pk-yritysten ennakointiin keskittyvää liittyvää tietoa ja osaamista on tarjolla yllättävän vähän. Niinpä Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry:n julkaiseman tieteellisen Futura-lehden uunituore numero 2/21 päätettiin omistaa kokonaisuudessaan pk-yrityksissä tapahtuvalle ennakoinnille. Tavanomaisesta sisällöstään poiketen tässä teemanumerossa keskiössä eivät ole niinkään tiedeyhteisölle suunnatut artikkelit, vaan käytännönläheiset pohdinnat tieteellisen tiedon jalostamisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksista osana erityisesti pk-yrityksissä tapahtuvaa strategista ennakointia. Äänessä ovat niin strategisen ennakoinnin tutkijat, virkamiehet, aluekehityksen ja innovaatiotoiminnan asiantuntijat kuin mikro- ja pk-yrittäjät itse. Mukana on mm. vuorineuvos Reijo Karhisen puheenvuoro, jossa hän liputtaa erityisesti uuden oppimiselle avoimen toimintakulttuurin sekä tiiviimmän korkeakoulujen kanssa tehtävän tutkimus- ja kehitysyhteistyön puolesta.

Futura 2/21: Pk-yritysten tulevaisuuskestävyys -teemanumeroon liittyvä julkistamis- ja keskustelutilaisuus pidetään Teamsissa torstaina 26.8. klo 18-19:30. Teemanumeron tavoitteiden mukaisesti toivomme tilaisuuden innostavan kaikkia mukaan pohtimaan, kuinka pk-yrityksissä tehtävää strategista ennakointia tulisi edistää. Ennen kaikkea olemme kiinnostuneita siitä, kuinka innostaa pk-yrityksiä tulevaisuusajatteluun ja strategisen ennakoinnin menetelmien käyttöön, sekä siitä, kuinka varmistaa tutkimustiedon palvelevan pk-yrityksiä niin sisällöllisesti kuin saavutettavuudeltaan. Tule siis mukaan keskustelemaan!

Linkki Teamsiin lähetetään julkistamistilaisuuteen tällä lomakkeella ilmoittautuneille: https://bit.ly/Futura2-21.

Lähteet:

• Ali-Yrkkö J., Mattila J., Pajarinen M. & Seppälä T. 2019. Digibarometri 2019: Digi tulee, mutta riittävätkö resurssit? Viitattu 30.7.2021. https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2019-digi-tulee-mutta-riittavatko-resurssit/
  Euroopan komissio 2021. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) 2018. Maaraportti Suomi. Viitattu 28.7.2021. https://ec.europa.eu/information_society/newsroom/image/document/2018-20/fi-desi_2018-country-profile-lang_4AA45BA7-D6C7-68CD-07425D441D640D06_52337.pdf
• Euroopan komissio 2021. Viitattu 28.7.2021. https://ec.europa.eu/regional_policy/fi/policy/themes/sme-competitiveness/
• Ketonen-Oksi, S. 2020. Developing Organizational Futures Orientation – A Single Case Study Exploring and Conceptualizing the Transformation Process in Practice. IEEE Transactions on Engineering Management (Early access), s. 1-14. Luettavissa: https://ieeexplore.ieee.org/document/9291410
• Ketonen-Oksi S. & Viherä M-L. (toim.) 2021. Pk-yritysten tulevaisuuskestävyys. Futura 2/21. Helsinki.
• Kivikoski J. & Kauppinen T. 2021. Pk-yritysten opit digitalisaatiosta 2020. Miten digitalisointi on auttanut pk-yrityksiä menestymään? Viitattu 28.7.2021. https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/tutkimus_pk_yritysten_digitalisaatiosta_2020.pdf
• Mattila J., Pajarinen M., Seppälä T., Mäkäräinen K. & Neuvonen V. 2021. Viitattu 30.7.2021. Digibarometri 2021: Vuosikymmen verkkokauppaa ja alustataloutta, https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2021-vuosikymmen-verkkokauppaa-ja-alustataloutta/
  Reeves M., Hansell G., Whitaker K. Parikh J.H. & Lotan H. 2018. Theglobal landscape of corporate vitality. BCG Henderson Institute. Viitattu 28.7.2021. https://www.bcg.com/publications/2018/global-landscape-of-corporate-vitality
• Suomen Yrittäjät 2021. Tutkimus: Reilu kolmannes pk-yrityksistä on menestynyt hyvin koronapandemian aikana – digitalisoinnilla suuri rooli
  Viitattu 28.7.2021. https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/646672-tutkimus-reilu-kolmannes-pk-yrityksista-menestynyt-hyvin-koronapandemian-aikana