Miten hyvinvoinnin osa-alueet ja niiden tavoitteet tukevat vaikuttavaa kehittämistyötä kaupunkiympäristössä

Yksilön ja yhteisöjen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen vaatii yhteistä ymmärrystä ja keinoja, jotka tukevat monialaista tavoitteellista yhteistyötä. KauKo-hankkeessa kehitettiin viitekehys, jossa hyvinvoinnin osa-alueet ja niihin liitetyt tavoitteet auttavat jäsentämään hyvinvoinnin kehittämistyötä, ja ohjaamaan sitä yhteiseen suuntaan. Artikkelissa tarkastellaan, miten viitekehystä laadittiin sekä miten sitä voidaan hyödyntää pitkäjänteisessä ja vaikuttavassa yhteistyössä monitoimijaisissa verkostoissa.

KauKo – Kaupunkiympäristöt Kokeilualustana hyvinvointi-innovaatioille –hanke (https://hevinnovations.fi/kauko/) on vuosina 2023–2025 toteutettu kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa hyvinvointia, osallisuutta ja elinvoimaa pääkaupunkiseudun kaupunkiympäristöissä, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin TKI-toiminnan osa-alueella. Hanke on osa pääkaupunkiseudun HEVi-ohjelmaa. Hankkeessa vahvistetaan monialaisen yhteistoiminnan kehittymistä, jonka avulla hyvinvointia pyritään edistämään kestävästi ja vaikuttavasti yhdessä sidosryhmien kanssa.

Yhtenä keskeisenä kokonaisuutena KauKo-hankkeessa tuettiin hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan parissa tapahtuvan ekosysteemityön kehittymistä. Tämä toteutui työpajasarjan muodossa, jonka tavoitteena oli luoda yhteistä tilannekuvaa sekä vahvistaa yhteistyötä. Työpajoihin osallistui yhteensä 23 asiantuntijaa, jotka työskentelevät kaupunkien vaikutuspiirissä olevien hyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan aiheiden parissa. Osallistujat edustivat eri organisaatioita, kuten kaupunkeja (Helsinki, Espoo ja Vantaa), korkeakouluja ja oppilaitoksia (Laurea, Diak, Omnia), järjestöjä ja yrityksiä (Kukunori ry, HyTe ry, Citizen Network osuuskunta), Forum Virium Helsinkiä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta.

Ekosysteemityön puitteessa rakennettiin hankkeessa yhteistä ymmärrystä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin haasteista sekä jäsennettiin hyvinvoinnin osa-alueet ja niihin liittyvät tavoitteet. Nämä muotoiltiin työpajasarjassa yhteiskehittäen osallistujaverkoston kanssa, ja täydennettiin ajankohtaisella tutkimustiedolla. Tavoitteena oli suunnata ekosysteemistä kehittämistyötä niin, että yksittäiset projektit, kokeilut ja rahoitus kytkeytyvät osaksi laajempaa ja vaikuttavampaa kokonaisuutta.

Jaettu ymmärrys hyvinvoinnista ekosysteemityön perustana

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on laaja-alainen ja kontekstisidonnainen ilmiö, jota ei voida määritellä yhdellä yleispätevällä tavalla. Se rakentuu fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen näkökulman lisäksi yksilön, yhteisön ja elinympäristön vuorovaikutuksessa. Hyvinvoinnin moniulotteisuus ja kulttuurinen sidonnaisuus nähdään tutkimuksessa vahvuutena, ja sen ymmärtäminen edellyttää usean tieteenalan välistä lähestymistapaa. Eri tapojen ja menetelmien yhdistäminen mahdollistaa ilmiön tarkastelun sekä syvällisesti että laaja-alaisesti. Tämä tukee tarvetta eri näkökulmia kokoavalle osaamiselle ja tietopohjalle hyvinvoinnin ymmärtämisessä sekä yhteiskunnallisessa kehityksessä ja päätöksenteossa. (Hämeenaho, Tammela, Eronen & Eilola 2023, 12-14; Hämeenaho & Sainio 2023, 63; Fadjukoff 2023, 198, 208). Valtioneuvoston periaatepäätöksen ”Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030” painotetaan esimerkiksi yksilöiden osallistumismahdollisuuksien lisäksi heidän toimijuutensa tukemista, vaikuttavuuteen perustuvaa päätöksentekoa sekä hallinnonalojen välistä yhteistyötä kestävän hyvinvoinnin turvaamiseksi (Valtioneuvosto 2021, 8-10).

Kunnarin (2020, 28-29) väitöskirjatutkimus nostaa esiin tarpeen jäsentää hyvinvointia useiden ulottuvuuksien kautta. Hän nojaa tulkinnoissaan erityisesti Allardtin (1976) tunnettuun hyvinvoinnin ulottuvuuksien malliin, jossa korostuvat elintaso (having), yhteisyyssuhteet (loving) ja itsensä toteuttaminen (being). Näitä Allardtin ajatuksia on päivittänyt nykyaikaan Martela (2022), joka painottaa, että hyvinvoinnin mittaaminen edellyttää selkeää teoriaa ja että subjektiiviset ja objektiiviset ulottuvuudet tulee yhdistää johdonmukaisesti. Hänen mukaansa hyvinvointi rakentuu yhä useammin toimijuuden, autonomian ja yhteisyyden kaltaisista elementeistä, jotka peilaavat Allardtin alkuperäisiä kategorioita, mutta tarjoavat kuitenkin ajankohtaisemman teoreettisen kehyksen (Martela 2022, 565-569).

Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan (Sadeghi et al., 2022; Kouthouris et al., 2021) esimerkiksi elinympäristön laatu, koettu turvallisuus, yhteisöllisyys ja mahdollisuus aktiiviseen elämäntapaan vaikuttavat suoraan koettuun hyvinvointiin. Edellä mainittuja moniulotteisia ja ajankohtaisesti jäsennettyjä hyvinvointikäsityksiä on hyödynnetty KauKo-hankkeen hyvinvoinnin osa-alueiden ja niiden tavoitteiden määrittelyssä sekä hyvinvoinnin ekosysteemityön kehittämisessä.

KauKo-hankkeessa laadittiin hyvinvoinnin ekosysteemityön tueksi viitekehys, joka auttaa jäsentämään kehittämistyötä. Se koostuu viidestä toisiaan tukevasta hyvinvoinnin osa-alueesta ja niitä ohjaavista tavoitteista, joita voidaan hyödyntää kehittämistyön suuntaamisessa. Viitekehyksen laadinta pohjautui hankkeen hyvinvoinnin ekosysteemiverkoston tuotoksiin sekä aiempaan tutkimukseen, klassisiin hyvinvointiteorioihin ja hallitusohjelman toimeenpanolinjauksiin.

Hyvinvoinnin osa-alueet ja tavoitteet kehittämisen tukena

Hyvinvoinnin ekosysteemityön kehittämisen tueksi jäsennetty viisi hyvinvoinnin osa-aluetta KauKo-hankkeessa:

Sosiaalinen hyvinvointi: Tähän osa-alueeseen kuuluu yhteisöllisyys ja ihmissuhteet, kuten yhteenkuuluvuuden tunne, luottamus ja läheiset suhteet, jotka ovat merkittäviä tekijöitä yhteisön hyvinvoinnin rakentamisessa.
Osallisuus ja toimijuus: Tällä osa-alueella korostuu asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä sekä kokemus osallisuudesta yhteisössä. Kulttuurinen ja sosiaalinen osallistuminen on myös tärkeä osa hyvinvointia.
Rakennettu ympäristö ja luonto: Tämä osa-alue keskittyy fyysiseen ympäristöön ja kaupungin tarjoamiin palveluihin, kuten puhtaaseen luontoon, julkiseen liikenteeseen ja turvallisiin liikkumisympäristöihin, jotka tukevat arjen sujuvuutta ja asukkaiden hyvinvointia.
Henkilökohtainen hyvinvointi (kokemuksellinen hyvinvointi): Tämä osa-alue keskittyy yksilön kokonaisvaltaiseen terveyteen, kuten riittävään lepoon, mielenterveyteen ja fyysiseen hyvinvointiin, joiden avulla asukkaat voivat kokea turvallisuutta ja merkityksellistä elämää.
Palvelut ja talous: Taloudelliset ja rakenteelliset tekijät, kuten toimeentulo, hoitopalvelut ja muut hyvinvointipalvelut, tarjoavat perustan hyvinvoinnille ja mahdollistavat yksilöiden ja yhteisön hyvinvoinnin ylläpidon ja kehittämisen.

Pelkkä hyvinvoinnin osa-alueiden jäsennys ekosysteemityössä ei kuitenkaan riitä, vaan niiden tueksi määriteltiin myös konkreettiset tavoitteet. Hyvinvoinnin osa-alueisiin liitetyt tavoitteet tukevat yhteisen suunnan muodostamista ja kehittämistyön pitkäjänteistä jäsentämistä. Tavoitteet auttavat yhdistämään yksittäiset kokeilut ja projektit osaksi laajempaa kokonaisuutta sekä varmistavat, että toimenpiteet edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia monipuolisesti ja vaikuttavasti. Esimerkiksi sosiaalisen hyvinvoinnin kohdalla yhdeksi tavoitteeksi nousi yhteisöllisyyden edistäminen sekä uskon ja luottamuksen vahvistaminen tulevaisuuteen ja yhteiskuntaan. Henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa puolestaan painotettiin mm. tietoisuuden lisäämistä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä yksilön kyvykkyyden vahvistamista vaikuttaa itseensä ja elämäänsä.

Tavoitteiden määrittely auttaa jäsentämään hyvinvoinnin kehittämistyötä pitkäjänteisesti ja tekee näkyväksi, mitä kohti halutaan kulkea. Tavoitteet tukevat niin yksittäisten projekti-ideoiden ja kokeilujen kehittämistä kuin myös toimijoiden välistä yhteistä priorisointia. Ekosysteemityössä yhteisesti määritellyt tavoitteet auttavat verkostoa suuntamaan kehittämistoimintansa yhteiseen suuntaan ilman, että tarvitaan keskitettyä johtamista. Hyvinvoinnin osa-alueiden tavoitteet myös mahdollistavat toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin sekä rahoituksen ja resurssien suuntaamisen strategisesti merkityksellisiin kehityskohteisiin. Tällä tavoin yksittäiset toimenpiteet eivät jää irrallisiksi, vaan rakentavat yhdessä vaikuttavaa ja kestävää kokonaisuutta.

Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1.) on esitetty KauKo -hankkeessa työstetty kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osa-alueet ja niiden tavoitteet, jonka jaottelu rakentuu kokemuksellisen ja systeemisen hyvinvoinnin ajatteluun.

Hyvinvoinnin osa-alue	Tavoitteet
Sosiaalinen hyvinvointi	Tavoite 1: Vahvistaa luottamusta yhteiskuntaan ja uskoa tulevaisuuteen Tavoite 2: Mahdollistaa kaikille yhteisöön ja sitä kautta yhteiskuntaan kuulumisen kokemuksen Tavoite 3: Vahvistaa turvallisuuden tunnetta Tavoite 4: Edistää arjen yhteisöllisyyttä
Osallisuus ja toimijuus	Tavoite 1: Löytää uusia tapoja ja kanavia eri ryhmien toimijuuden ja osallisuuden tukemiseksi Tavoite 2: Edistää aktiivista osallistumista yhteiskunnassa Tavoite 3: Edistää monimuotoisuutta Tavoite 4: Kannustaa yksilöitä ottamaan vastuuta omasta toimijuudestaan Tavoite 5: Lisätä mahdollisuuksia kulttuuriosallistumiseen
Rakennettu ympäristö ja luonto	Tavoite 1: Mahdollistaa sujuva ja helppo arjen liikkuminen kaikille Tavoite 2: Varmistaa, että asuinalueilla on saavutettavia paikkoja ihmisten välisille kohtaamisille Tavoite 3: Taata asukkaille saavutettavat ja merkitykselliset viheralueet, jotka tarjoavat mahdollisuuksia eri tarpeisiin ja mieltymyksiin Tavoite 4: Vahvistaa asukkaiden mahdollisuutta hyödyntää metsä- ja merialueita hyvinvointiin Tavoite 5: Edistää lihasvoimin tapahtuvaa turvallista ja toimivaa liikkumista Tavoite 6: Varmistaa puhdas kaupunki-ilma kaikille
Henkilökohtainen hyvinvointi	Tavoite 1: Vahvistaa yksilön kykyä vaikuttaa itseensä ja elämäänsä Tavoite 2: Edistää fyysistä terveyttä ja toimintakykyä Tavoite 3: Vahvistaa mielen hyvinvointia Tavoite 4: Edistää minämyötätuntoa ja itsensä hyväksymistä Tavoite 5: Lisätä tietoisuutta hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä Tavoite 6: Tukea riittävän levon ja palautumisen toteutumista Tavoite 7: Vahvistaa luontoyhteyttä
Palvelut ja talous	Tavoite 1: Mahdollistaa palveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta Tavoite 2: Parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja laatua Tavoite 3: Turvata kaikille riittävä toimeentulo Tavoite 4: Varmistaa laadukkaat ja saavutettavat hoitopalvelut Tavoite 5: Edistää kohtuuhintaista asumista Tavoite 6: Lisätä yksilöiden ja perheiden taloudellisia resursseja hyvinvoinnin tueksi Tavoite 7: Mahdollistaa kaikille saavutettavat liikunta- ja liikkumispalvelut

Taulukko 1. Hyvinvoinnin osa-alueet ja tavoitteet määriteltynä KauKo-hankkeessa (Jalo & Saarelainen 2024).

Kohti kestävää ja yhteistä hyvinvointityötä

Hyvinvointi ei rakennu yksittäisillä ratkaisuilla, vaan yhteisen ymmärryksen ja suunnan kautta. KauKo-hanke on osoittanut, että hyvinvoinnin ekosysteeminen kehittäminen edellyttää paitsi aikaa ja luottamusta, myös jaettua suuntaa. Yhteisesti jäsennetyt hyvinvoinnin osa-alueet ja niiden tavoitteet toimivat tässä keskeisenä työkaluna. Ekosysteemityön periaatteet, kuten moniääninen osallistaminen, vaiheittainen eteneminen ja oppiva yhteistyö, luovat perustaa vaikuttavalle ja kestävälle kehittämistyölle. Hyvinvoinnin osa-alueiden ja tavoitteiden avulla voidaan rakentaa kehittämisen portfoliota, joka kytkee yhteen asukkaiden kokemukset, palvelujärjestelmän uudistamisen sekä strategisen suunnittelun.

Käytännössä viitekehystä sovellettiin KauKo-hankkeen ekosysteemityön työpajasarjassa, jossa eri sektoreiden hyvinvoinnin kehittäjät ideoivat alustavia projekti-ideoita osa-alueisiin liitettyjen tavoitteiden pohjalta. Tämä konkretisoi, miten viitekehys voi tukea vaikuttavaa ja suunnattua yhteistyötä monitoimijaisessa verkostossa. KauKo-hankkeessa aloitettu työ jatkuu myös hankkeen jälkeen. Sen aikana rakennettua viitekehystä ja ekosysteemityön oppeja hyödynnetään lokakuussa 2025 käynnistyvässä Urban Wellbeing Lab -hankkeessa, jossa kehittämistyötä jatketaan edelleen kaupunkiympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi monitoimijaisessa yhteistyössä. Hyvinvoinnin osa-alueista ja ekosysteemityön toteutuksesta voi lukea lisää tämän artikkelin lopussa mainituista KauKo-hankkeen julkaisuista. Hyvinvoinnin osa-alueiden ja tavoitteiden viitekehys löytyy kokonaisuudessaan myös KauKo -hankkeen loppujulkaisusta.

Kirjoittaja

Siiri Jalo, TKI-asiantuntija, sosionomi (YAMK), AmO, Laurea-ammattikorkeakoulu. Jalo toimii asiantuntijana TKI-hankkeiden kehittämistehtävissä sekä KauKo-hankkeessa ekosysteemiasiantuntijana.

Lähteet

Fadjukoff, P. 2023.Keski-Suomi hyvinvoinnin tutkimuksen kansainvälisesti merkittävänä toimintaympäristönä. Teoksessa A. Tammela, P. Hämeenaho, J. Eronen & J. Eilola (toim.) Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna. Jyväskylän yliopisto, 196-211. Viitattu 11.7.2025.
Hämeenaho, P., Tammela, A., Eronen, J. & Eilola, J. 2023. Johdanto. Teoksessa A. Tammela, P. Hämeenaho, J. Eronen & J. Eilola (toim.) Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna. Jyväskylän yliopisto, 12-17. Viitattu 11.7.2025.
Hämeenaho, P. & Sainio, T. 2023. Koulujen hyvinvointityö tieteidenvälisenä tutkimuskohteena. Teoksessa A. Tammela, P. Hämeenaho, J. Eronen & J. Eilola (toim.) Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna. Jyväskylän yliopisto, 50-67. Viitattu 11.7.2025.
Kouthouris, C., Zafeiroudi, A., Georgomanos, S. & Kontogianni, E. 2021. Enhancing active living and physical exercise through environmentally friendly policies in urban areas. Physical Culture and Sport. Studies and Research, volume 91 (202), issue 1, 47–58. Viitattu 2.7.2025.
Kunnari, M. 2017. Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät. Väitöskirja. Lääketieteellinen tiedekunta. Acta Univ. Oul. D 1415: Oulun yliopisto. Viitattu 3.7.2025.
Martela, F. 2022. Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa: Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan. Yhteiskuntapolitiikka 87, 5–6, 565–572. Viitattu 3.7.2025.
Sadeghi, A. R., Ebadi, M., Shams, F. & Jangjoo, S. 2022. Human-built environment interactions: the relationship between subjective well-being and perceived neighborhood environment characteristics. Scientific Reports, 12, 21844. Viitattu 2.7.2025.
Tammela, A. 2023. Taide, kulttuuri ja hyvinvointi: kuka maksaa viulut? Teoksessa A. Tammela, P. Hämeenaho, J. Eronen & J. Eilola (toim.) Hyvinvointi koettuna, kuvattuna ja tulkittuna. Jyväskylän yliopisto, 82-98. Viitattu 11.7.2025.
Valtioneuvosto, 2021. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030: Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:14. Viitattu 2.7.2025.