Työttömyys heikentää etenkin pitkittyessään ihmisen työ- ja toimintakykyä, mikä entisestään vaikeuttaa uudelleen työllistymistä. Yhteiskunta tavoittelee työllisyysasteen nostoa, mikä edellyttää koko työikäisen ja työhaluisen väestön parempaa työllistämistä. Miltä tilanne näyttää ja miten asiaa on lähdetty selvittämään? Asiaa pohtivat tässä kirjoituksessa Laurea-ammattikorkeakoulussa toimiva työllisyyden parantamista pohtiva projektiasiantuntija sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työkykytiimin terveydenhoitaja.

Nyt päättyneellä hallituskaudella työllisyysasteen nostoa pidettiin yhtenä tärkeänä valtiontaloutta kohentavana keinona (Valtioneuvosto 2023) ja työllisyysaste onkin saatu nostettua 74 prosenttiin. Meillä on silti lähes 254 000 ihmistä työttömänä ja osalla työttömyys on pitkittynyt. (SVT 2023.) Työttömät ovat heterogeeninen joukko ihmisiä, joiden työttömyys voi pitkittyä erilaisista syistä tai niiden yhdistelmästä. Ne voivat liittyä terveyteen ja toimintakykyyn, velkaantumiseen, matalaan koulutustasoon, vanhentuneeseen osaamiseen tai heikkoon kielitaitoon. Mitä kauemmin henkilön työttömyys jatkuu, sitä enemmän se usein heikentää ns. työmarkkinakelpoisuutta ja työllistymisestä voi tulla haastavaa.

Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan Tilastokeskuksen määritelmän mukaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti työtön 12 kuukautta tai sen yli. Suomessa pitkäaikaistyöttömyys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut korkeimmillaan loppukesästä 2016, jonka jälkeen trendi oli aleneva pandemia-aikaan asti, joka jälleen kasvatti pitkäaikaistyöttömien määrää. Keväästä 2022 lähtien lukemat ovat jälleen hitaasti laskeneet; maaliskuussa 2023 yli vuoden työttömänä olleita oli kuitenkin 84 700 eli noin kolmannes enemmän kuin ennen pandemiaa ja yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä oli 49 700, mikä on peräti 73 prosenttia enemmän kuin ennen pandemiaa. (SVT 2023.)

Johtaako heikko terveys työttömyyteen vai työttömyys heikkoon terveyteen?

Terveyserojen kaventaminen on ollut Suomessa tavoitteena jo pitkään, sillä mitä alempi sosioekonominen asema ihmisellä on, sitä heikompia ovat terveydentilan eri osa-alueet (Majlander ym. 2021, 1). Raija Kerätär (2016, 81–82) on todennut, että suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä on heikko työkyky. Monet sairaudet ja erityisesti mielenterveyden häiriöt aiheuttavat työkyvyn heikentymistä eriasteisesti, mikä osalla pitkäaikaistyöttömistä johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. Kerätär esittää tärkeän havainnon, että usein pitkäaikaistyöttömän heikentynyt työkyky jää eri palveluissa huomaamatta, minkä takia osa sairauksista jää tunnistamatta ja hoitamatta sekä kuntoutusvaihtoehdot hyödyntämättä.

Työttömän ihmisen huono terveys ja varsinkin mielenterveysongelmat ovat yhteydessä korkeampaan työttömyysriskiin ja sitä mukaan myös pidempään työttömyyden kestoon. On huomioitava, että työttömyys voi johtaa huonoon terveyteen, mutta myös huono terveys voi johtaa korkeampaan työttömyysriskiin. (Junna 2022, 605; Kauppinen, Saikku&Kokko 2010, 246–247.) Terveydenhuoltolain mukaan työelämän ulkopuolella oleville työikäisille on tarjottava terveystarkastus työ- ja toimintakyvyn sekä sairauksien ehkäisyn tukemiseksi. Työkykytiimin terveydenhoitaja kuulee usein työssään asiakkaiden tarinoita siitä, kuinka työn loppumisen syynä ovat olleet terveydelliset tekijät. Vastaavasti terveyshaasteet ovat usein asiakkaiden mainitsema este työn saannille.

Erityisesti mielenterveyden oireet näyttäytyvät vastaanotolla yliedustettuina; oireina ahdistuneisuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko on osalla eniten toimintakykyä heikentävä tekijä. Terveyttä edistävien toimintatapojen saaminen osaksi ihmisen arkea on haastavaa, sillä muun muassa tupakka, alkoholi ja epäterveellinen ruoka voi osalle olla keino helpottaa omaa oloa. Sosiaalisten tilanteiden pelko haittaa ihmisen osallistumista yhteisölliseen toimintaan ja pelkoa saatetaan lievittää erilaisilla päihteillä. Vastaanotolla tulevat esille myös erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairauksien ongelmat ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Monissa aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että toistuva ja pitkittyvä työttömyys alentaa työkykyä ja johtaa lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Pahimmillaan työttömyys näkyy suurina kuolleisuuseroina työttömien ja työllisten välillä. (Pensola ym. 2012, 125; Roelfs, Shor, Davidson& Schwartz 2011, 9.) Näiden havaintojen vuoksi työ terveyserojen kaventamiseksi on tärkeää, sillä terveyttä kohentamalla voidaan vähentää kuolleisuutta ja edistää myös työkyvyn parantumista sekä työelämän vaatimuksista selviytymistä.

Eräitä keinoja työkyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen

Vaikka yleinen taloustilanne vaikuttaa työllisyyteen merkittävästi, on toivottavaa, että Sanna Marinin hallituksen toteuttamat erilaiset uudistukset edistävät työllisyyttä pidemmällä tähtäimellä. Palkkatukiuudistus saatiin valmiiksi keväällä 2023 ja sen yhtenä tavoitteena on lisätä tuen käyttöä yksityisissä yrityksissä. Laaja-alainen työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön luotsaama työkykyohjelma päättyi keväällä 2023. Tuoreen arviointiraportin mukaan siinä luotuja toimia entistä osallistavampien työmarkkinoiden luomiseksi on syytä jatkaa (Oosi ym. 2023).

Heinäkuussa 2023 voimaan astuvassa lakiuudistuksessa palkkatukea suunnataan enemmän alentuneesti työkykyisille tai muuten epäedullisessa asemassa oleville työttömille työnhakijoille. Lisäksi täysin uusi työllistämistuki kohdistetaan 55 vuotta täyttäneille 24 kuukautta työttömänä olleille. (TEM 2023.) Eduskuntakäsittelyn aikana eniten huomiota sai välityömarkkinatoimijoiden huoli 100 prosentin palkkatuen poistumisesta vedoten EU:n valtiontukisääntelyyn. Tämä uhka ei kuitenkaan toteutunut, vaan kolmas sektori voi jatkossakin hyödyntää tätä keinoa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palkkaamiseksi työsuhteeseen.

Työkykyohjelmassa on haluttu siirtyä työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen. Tavoitteena on mm. tarjota osatyökykyisille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia työkyvyn ja työllistämisen palveluja sekä vahvistaa asiantuntijoiden osaamista ja resursointia osatyökykyisten palvelujen parantamiseksi. Ohjelman aikana on kehitetty laatukriteereihin perustuvaa työhönvalmennusta, luotu uusi työkykykoordinaattorin täydennyskoulutus sekä perustettu uusi valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy. Lisäksi monet hyvinvointialueet ovat pilotoineet uutta monialaista työkyvyn tuen mallia osana tulevaisuuden sote-keskusta. (THL 2023.)

Työkykykoordinaattoreiden lisääminen tulevaisuuden sote-keskuksiin voisi olla yksi keino lisätä työttömien tarvitsemaa tukea. Moniammatillinen työkyvyn arviointi, jäljellä olevan työkyvyn tunnistaminen ja toimintakykyä edistävien toimenpiteiden, mm. kuntoutuksen oikea-aikaisuuden arviointi, ovat työkykykoordinaattorin keskeistä työn sisältöä. Työllisyyskentän uudelta toimijalta Työkanava Oy:ltä odotetaan paljon. Se toimii kuten henkilöstöpalveluyritys, mutta työntekijöiksi otetaan vain erilaisista työkyvyn haasteista kärsiviä ihmisiä. (Työkanava 2023.)

Miten työllisyyttä voisi vielä edistää?

Vaalikeväänä 2023 on käyty paljon keskustelua valtiontalouden tasapainottamisvaatimuksista, mikä käytännössä tarkoittaa joko leikkauksia tai verojen korotuksia. Parhaillaan käytävistä hallitusneuvotteluista on jo tihkunut tietoa halusta leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa työllistymisen parantamiseksi (YLE 2023). Taustalla voi olla ajatus siitä, ettei ihminen ole motivoitunut työnhakuun (koska toimeentulo on turvattu), mutta tilanteeseen voi vaikuttaa esimerkiksi hyvin kuormittava elämäntilanne, heikot elämänhallintakeinot tai haasteet terveydentilan kanssa. Toki ihmisen halu edistää omaa tilannettaan on hänestä itsestään kiinni, mutta usein myös hänellä olevista toimintamahdollisuuksista ja hänen saamastaan oikeanlaisesta tuesta.

Uusille päättäjille voi esittää toiveen, että seuraavia työllisyyden edistämisen keinoja pohdittaessa otetaan mukaan myös kolmannen sektorin toimijat. Järjestöt toimivat usein pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten henkilöiden työllistäjinä ja näillä ns. välityömarkkinoilla on tärkeä rooli työkykyhaasteiden kanssa kamppailevan työttömän ihmisen polulla kohti avoimia työmarkkinoita. Järjestöjen kautta saadaan kuuluville myös työttömien oma ääni.

Jotta yhteiskuntamme pärjää myös jatkossa, tarvitsemme työelämään jokaisen sinne haluavan.

Laurea-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnassa työllisyyden edistäminen on tärkeässä osassa mm. pian päättymässä olevassa ESR-rahoitteisessa NETTA-hankkeessa. NETTA-hankkeen tarkoituksena on helpottaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten pääsyä työelämään. Hankkeessa kehitetään toimintamallia ja keinoja, joilla työntekijän osaaminen ja työnantajan tarve saadaan paremmin kohtaamaan.

Lähteet:

• Junna, L. 2022. Näkökulmia työttömyyden, terveyden ja kuolleisuuden yhteyteen pitkittäisissä rekisteriaineistoissa. Kansantaloudellinen Aikakauskirja 4, 602–606.
• Kauppinen, T. M., Saikku, P. & Kokko, R. 2010. Työttömyys ja huono-osaisuuden kasautuminen. Teoksessa: Vaarama. M, Moisio, P. & Karvonen, S. (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 234–247.
• Kerätär, R. 2016. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän: monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis, D, Medica. Oulu: Oulun Yliopisto.
• Majlander, S., Kuusio, H., Kauppinen, T., Kilpeläinen, K., Koskela, T., Rotko, T. 2021. Terveyden seuranta ja terveyserojen kaventaminen Suomessa – havaintoja terveyseroista ja käytännön toimista. Tutkimuksesta tiiviisti 59/2021. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Oosi, O., Kortelainen, J., Luomala, N., Siltala, J., Mayer, M., Ala-Kauhaluoma, M., Klemelä, J., Puumalainen, J., Kesä, M. 2023. Työkykyohjelman arviointi: ulkoisen arvioinnin loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:27. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
• Pensola, T., Shemeikka, R., Kesseli, K., Laihiala, T., Rinne, H., Notkola, V. 2012. Palkansaaja, yrittäjä, työtön. Kuolleisuus Suomessa 2001–2007. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 84/2012.
• Roelfs, D. J., Shor, E., Davidson, K. W., Schwartz, J. E. 2011. Losing life and livelihood: A systematic review and meta-analysis of unemployment and all-cause mortality. Social Science & Medicine Oxford Vol. 72, Iss. 6, 840–854.
• SVT 2023. Suomen virallinen tilasto: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Työllisyyskatsaus, maaliskuu 2023. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.4.2023.
• THL 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työkykyohjelma. Viitattu 22.3.2023.
• TEM 2023. Työ- ja elinkeinoministeriö. Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta. Viitattu 25.3.2023.
• Työkanava 2023. Etusivu. Viitattu 25.3.2023.
• Valtioneuvosto 2023. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019. Viitattu 25.3.2023.
• YLE 2023. Yleisradio. Tavoite 100 000 uudesta työllisestä vaatii järeitä toimia – kokoomus ja perussuomalaiset vääntävät keinoista hallitusneuvotteluissa. Viitattu 16.5.2023.