Tässä artikkelissa kuvataan maahanmuuttaneiden työllistämisen edistämiseen kehitetyn mobiilisovelluksen rakentamista opiskelijaprojektina. Sovellus on suunnattu korkeasti koulutetuille maahanmuuttaneille ja sen tarkoitus on lyhentää aikaa, joka kuluu heidän työllistymiseensä. Sovelluksessa pyritään antamaan suoraan vastauksia kysymyksiin tai ohjaamaan eteenpäin tiedonhaussa, jotta he joko löytäisivät työpaikan tai toteaisivat, millainen aukko heidän pitäisi koulutuksella ensin täyttää.

Sovelluksen kehittäminen on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta ”Ypro Ukr – Yritysprojektiopiskelua ukrainalaisille (2022–2024), jonka kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat tilapäistä suojelua hakeneet ukrainalaiset. Hankkeen tulokset on suunniteltu palvelemaan laajemmin myös muita Suomeen muuttavia korkeasti koulutettuja maahanmuuttaneita.

Mobiilisovellus vaatii perusteellisen suunnittelun

Mobiilisovelluksen rakentamisessa tulee ottaa huomioon sekä visuaaliset että informatiiviset seikat, sillä molemmat vaikuttavat oleellisesti käyttäjän kiinnostukseen ja sitoutumiseen (Tak & Gupta 2021). Sovelluksen käyttöominaisuudet ja käyttäjän mielenkiinnon välinen suhde vaikuttaa siihen, valitseeko käyttäjä sovelluksen ja käyttääkö hän sitä jatkossa (Liu, Kong, Cen, Gong, Jin & Xiong 2015, 315). Ihannetilanteessa käyttäjä tarvitsee sovellusta ja kokee sen laatuun liittyvät piirteet, kuten helppokäyttöisyyden, virran kulutuksen sekä ulkoasun tärkeinä seikkoina (Xu, Dutta, Datta & Ge 2017, 243).

Sovelluksen rakentamisessa tulee ensin päättää perusasiat, kuten millä laitteilla sovellus toimii. Tämän jälkeen keskitytään toiminnallisiin ominaisuuksiin. Esimerkiksi käyttäjien mobiililaitteiden ruutujen koossa voi olla huomattavaa vaihtelua. Tällöin suunnittelua ja testausta on tehtävä erikokoisilla älypuhelimilla. (Pandey, Litoriya & Pandey 2018, 36). Toteutetussa opiskelijaprojektissa suunnittelua määrittivät muun muassa käytettävien värien määrä ja siirtyminen sivulta toiselle. Nämä määräytyivät valitun digitaalisen alustan pohjalta.

Haotian & Guangan (2020, 5) toteavat, että sovelluskäyttäjien puhelimen käyttö keskeytyy tyypillisesti usein. Tällöin sovelluksen selkeys ja sisällön järjestäminen käyttäjien mieltymysten mukaisesti on tärkeää. Sovelluksen epäonnistuminen johtuu ensi sijassa sen suunnittelijoista. Kyse voi olla esimerkiksi osaamisen puutteesta, liian pienistä resursseista, virheellisistä käsityksistä käyttäjien vaatimuksiin ja odotuksiin liittyen tai ylipäänsä puutteellisesta tiedosta kohderyhmästä (Inukollu, Keshamoni, Kang & Inokollu 2014, 15). Tämän mobiilisovelluksen suunnittelu perustui ulkomaalaisten haastatteluihin. Mobiilisovelluksen suunnittelua varten hankkeessa haastateltiin keväällä 2023 korkeasti koulutettuja ukrainalaisia, jotka olivat hakeneet Suomessa tilapäistä turvapaikkaa. Sovelluksen rakenne ja informatiivinen sisältö rakennettiin heidän haastattelujensa perusteella.

Mobiilisovelluksen rakentaminen

Sovelluksen suunnittelu on hyvin suoraviivaista: suunnittelu, testaus, käyttöönotto ja huolto (Pandey, Litoriya & Pandey 2018, 19) Mobiilisovelluksen käytännön rakentaminen alkoi suunnittelun jälkeen syyskuun 2023 alussa, kun opiskelijaprojekti käynnistyi (kuvio 1). Projektilla oli yksi päätavoite: saada sovellus valmiiksi ja toimintaan projektin loppumiseen mennessä. Ypro-Ukr-hankkeen projektipäällikkö (Laurean lehtori) toimi opiskelijaprojektin toimeksiantajana. Kaksi Laurean lehtoria ohjasi opiskelijoiden työskentelyä. Yhteensä sovelluksen rakentamisen aikana pidettiin 14 ohjaustapaamista opiskelijoiden ja ohjaajien kesken.

Ennen opiskelijaprojektin aloitusta hankkeessa työskentelevät asiantuntijat olivat suunnitelleet tulevan sovelluksen alustavan pääsisällön. Opiskelijoiden tehtäväksi jäi luoda sovelluksen sivurakenne. Samalla tässä vaiheessa havaittiin, että joitain aiheita oli järkevää supistaa ja toisaalta joihinkin aiheisiin tarvittiin lisää tietoa. Sovelluksen nimellä ja visuaalisella ilmeellä haluttiin tuoda heti selvästi esille, mitä sovellus pitää sisällään. Niinpä nimeksi valikoitui monista vaihtoehdoista ”Work&Study Finland” ja heti etusivulle laitettiin Suomen lippu, jonka värit toistuivat muilla sivuilla.

Liu ym. (2015, 315) toteavat, että sovellusten rakentamisessa on yhä tärkeämpää ymmärtää, miten käyttäjät toimivat sovelluksissa, ja miten juuri loppukäyttäjän mielestä tarvittu tieto löytyy tehokkaasti. Sovelluksen rakentamisen aikana tähän panostettiin ja palautteen keruu oli jatkuvaa. Sovelluksen toiminnallisessa testaamisessa käytettiin apuna Suomessa asuvia korkeasti koulutettuja ukrainalaisia. Hankkeessa työskentelevä tutkija haastatteli heitä ja toimitti heidän antamansa kehityspalautteen projektitiimille. Testaukseen ja haastatteluihin valittiin henkilöitä, joilla oli keskenään erilainen tausta, jotta saataisiin monipuolista palautetta. Yhteensä haastatteluista saatiin noin 60 korjausehdotusta, joista kaikki käytiin järjestelmällisesti läpi projektitiimin ja ohjaajien kesken.

Sovelluksen kehittäjien pitäisi koota riittävästi tietoa käyttäjistä tutkimuksen avulla. Täten voitaisiin varmistaa, että sovellus tarjoaa lisäarvoa sen käyttäjille. Potentiaalisilta käyttäjiltä pitäisi kerätä myös tietoa sovelluksen kehittämisen aikana ja saatuun palautteeseen suhtautua hyvin arvostavasti. Pienetkin kehittämisehdotukset voivat olla hyvinkin tärkeitä. (Inokollu yms. 2014, 20-21). Kaikkia korjausehdotuksia ei ollut mahdollista toteuttaa. Sovelluksen digitaalinen alusta ei mahdollistanut kaikkia muutostoiveita, esimerkiksi siirtymistä painikkeilla aivan eri puolille sisältöä. Myös tekstimäärä aiheutti haasteita: mikä tietomäärä on riittävä, mutta ei vielä tee sovelluksen lukemisesta hankalaa? Testikäyttäjät toivoivat sovellukseen myös runsaasti lisää linkkejä. Alkuperäinen suunnitelma oli välttää linkkejä, sillä niitä pitää usein päivittää. Sovelluksen sisällöissä oli tarkoitus käyttää vain linkkejä, jotka vievät tiimin suhteellisen pysyvinä pitämille sivuille, mutta tämä suunnitelma oli pakko muuttaa ja lisätä testikäyttäjien toivomia uusia linkkejä. Samalla toki havaittiin, että sovellusta täytyy jatkossakin usein seurata ja sen sisältöä päivittää.

Yksi sovelluksen rakentamisen suurimpia haasteita oli sen sisällön rajaaminen. Toisaalta tähän pyrittiin vaikuttamaan juuri edellä mainituilla linkeillä, joista lukija löytäisi lisätietoa aiheesta. Toisaalta sovelluksen sisältöä oli pakko rajata: tämä sovellus on hankesuunnitelman mukaisesti tarkoitettu palvelemaan korkeasti koulutettuja maahanmuuttaneita ja koulutuksen osalta tieto rajattiin korkeakouluopintoihin yleisellä tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että lukija löytää tietoa yliopistotasoisesti, mutta joutuu etsimään yliopiston sivuilta itse tiedon suomen kielen opinnoista. Samalla myös toinen aste, kansalaisopistot ja muut vastaavat on rajattu pois, niin hyödyllisiä kuin niiden tarjonta joillekin henkilöille olisikin.

Sovelluksen kehittäminen oli jatkuva prosessi ja korjauksia tehtiin koko ajan. Jotkut tekniset korjaukset jäivät haasteellisuutensa vuoksi kumppaniyliopiston CiTe-tiimin tehtäviksi. Suurin tällainen korjaus oli testikäyttäjien antama palaute nuolista, joilla pystyy palaamaan taaksepäin sovelluksessa. Testikäyttäjät pitivät niitä sekä koon että sijainnin kuvaruudulla perusteella epäselvinä, ja ne korvattiin tekstillä ”palaa edelliselle sivulle”.

Suurin osa visuaalisista kommenteista oli abstrakteja ja epäselviä. Esimerkiksi sovelluksen olisi pitänyt olla mielenkiintoisemman näköinen tai toivottiin visuaalista puolta kehitettävän edelleen. Osassa kommenteista pyydettiin lisää kuvia tai värejä, joiden ajateltiin tekevän tekstistä helpommin ymmärrettävän. Kuvia lisättiinkin, mutta värivalinnat oli tehty projektin alussa ja oli teknisesti mahdollista käyttää vain muutamaa väriä ja niiden eri sävyjä.

Mitä projektista opittiin?

Mobiilisovelluksen rakentaminen opiskelijatiimin kanssa syyslukukauden aikana onnistui, mutta ylimääräistä aikaa ei jäänyt. Projekti vaati monenlaista osaamista: jäsentelykykyä, vuorovaikutuskykyä, teknistä osaamista sekä visuaalista taitoa. Sovelluksen rakentaminen pääsi nopeammin vauhtiin, koska hankkeessa oli etukäteen valmisteltu suunnitelma sovelluksen karkeasta rakenteesta ja sisällöstä.

Sovelluksen rakentaminen oli pitkäjänteinen prosessi. Alkuperäiset ajatukset siitä, ettei sovellusta tarvitsisi päivittää usein romuttuivat linkkimäärän lisääntyessä. Koko prosessi oli tasapainoilua tekstimäärän kanssa: mikä on riittävästi, mutta vielä selkeää. Sovelluksen saavutettavuuden ja jatkoylläpidon vuoksi tehtiin paljon työtä ja se kantoi hedelmää.

Projektin aikana huomattiin, miten tärkeää on saada jatkuvaa palautetta sovelluksen tulevalta kohderyhmältä. Paitsi virheitä, testaajat löysivät epäjohdonmukaisuuksia ja kertoivat, mistä aiheista pitäisi olla enemmän tietoa. Itse sovelluksen suunnittelijat ja rakentajat pitivät monia asioita selvinä osin siksi, että sisältö tuli kovin tutuksi projektin aikana, mutta myös siksi, että suomalainen yhteiskunta ja sen toiminta on tuttua. Projektin päätavoite saavutettiin hyvin: Sovellus löytyy seuraavasta linkistä: YProUkr (workstudyfinland.com)

Lähteet

• Haotian, W. & Guangan, L. 2020. Innovation and improvement of visual communication design of mobile app based on social network interaction interface design. Multimedia tools and applications, 79 (1-2), 1-16. Viitattu 7.3.2024.
• Inokollu, V.N., Keshamoni, D.D., Kang, T. & Inokollu, M. 2014. Factors influencing quality of mobile apps: Role of mobile app development life cycle. International Journal of Software Engineering & Applications (IJSEA), 5 (5), 15-34. Viitattu 7.3.2024.
• Liu, B., Kong, D., Cen, L., Gong, N.Z., Jin, H. & Xiong, H. 2015. Personalized Mobile App Recommendation: Reconciling App Functionality and User Privacy Preference. WSDM ’15: Proceedings of the Eighth ACM International Conference on Web Search and Data Mining, 315-324. Viitattu 7.3.2024.
• Pandey, M., Litoriya, R. & Pandey, P. 2018. Mobile APP development based on agility function. Ingénierie des Systèmes d’Information, 23(6), 19-44. Viitattu 7.3.2024. Mobile APP development based on agility function – ProQuest
• Tak, P. & Gupta, M. 2021. Examining Travel Mobile App Attributes and Its Impact on Consumer Engagement: An Application of S-O-R Framework. Journal of Internet Commerce, 20 (3). Viitattu 7.3.2024. (tandfonline.com)
• Xu, X., Dutta, K., Datta, A. & Ge, C. 2017. Identifying functional aspects from user reviews for functionality-based mobile app recommendation. Journal of the Association for Information Technology, 69 (2), 185-344. Viitattu 7.3.2024.