Luonto vaikuttaa tutkitusti monipuolisesti hyvinvointiin. Ulkoilun lisäksi esimerkiksi sisäkasveilla sekä virtuaaliluontoympäristöillä on positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin ja stressin vähenemiseen. Eloisa-hankkeessa kehitetty Elämysnurkka-konsepti pohjautuu Aistien-menetelmään. Moniaistisuutta hyödyntävän Elämysnurkka-tilan avulla tuetaan työyhteisöjen työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta 2000-luvulla tutkimuksen lisääntyessä luonnon hyvinvointi- ja terveyshyötyjä on alettu nostaa voimakkaammin esille. Luonto liitetään osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaympäristöjä (esimerkiksi Green Care -menetelmä, ks. Green Care Finland Ry 2022) tai sitä voidaan käyttää oppimisympäristönä elämyspedagogiikassa (esimerkiksi Seikkailukasvatus ks. Puhakka & Heinonen 2021) (Puhakka 2017). Luonto- ja elämyspedagogiikka ei ole luontokasvatusta ja knoppitietoa, vaan aistien aktivointia, jonka prosessi etenee toiminnallisen vaiheen kautta reflektointiin ja edelleen arkeen siirtämiseen. (Rinkinen, 2013).

Luonnolla on vaikutusta niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseen hyvinvointiin. Luonnossa fyysinen aktiivisuus lisääntyy ja samalla liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi luonto elvyttää ja auttaa palautumaan stressistä (Metsähallitus 2022). Useat tutkimukset (mm. Tyrväinen, Silvennoinen, Korpela & Ylen 2007) osoittavat, että luonnossa oleskelulla on merkittäviä psykologisia ja mielenterveydellisiä vaikutuksia. Luonto esimerkiksi lievittää stressiä, parantaa keskittymiskykyä, vähentää väsymystä, kohottaa mielenterveyttä ja mielialaa, auttaa palautumaan psyykkisestä uupumuksesta ja parantaa lähimuistia. (ks. Kupila 2021a.) Luonnolla on merkittävä vaikutus myös fyysiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Luonto ja luonnossa liikkuminen esimerkiksi alentaa verenpainetta, hidastaa sydämen sykettä ja vähentää stressihormonien määrää. Lisäksi luonnollinen ympäristö rentouttaa lihaksia, parantaa vastustuskykyä ja nopeuttaa parantumista. (ks. Kupila 2021b.)

Luonnon vaikutukset työhyvinvointiin

Vapaa-ajan lisäksi myös työpäivän oheen kannattaa ujuttaa luontokokemuksia. Luonnon vaikutukset koetaan kaikkien aistien välityksellä. Luonnon vaikutuksia työntekijöiden stressiin ja terveyteen on tutkittu Floridan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Luontokokemukset oli jaettu ulkona olevaan luontoon, sisäkasveihin ja ikkunanäkymiin sekä epäsuoriin luontokokemuksiin, kuten ääniin ja luontokuviin. Tutkimus osoitti, että työpäivän luontokontaktien lisääntyessä koettu stressi väheni. Ne työntekijät, joilla oli työpäivän aikana enemmän luontokokemuksia, kokivat vähemmän stressiä, kuin ne, joilla vastaavia luontokokemuksia ei ollut paljon. Ulkona tapahtuvilla luontokokemuksilla oli suurin stressiä laskeva vaikutus, mutta myös sisätilojen kasveilla ja epäsuorilla luontokokemuksilla oli vaikutusta stressiin. (Largo-Wight, Chen, Dodd & Weiler 2011.)

Luontoympäristön hyödyntäminen onnistuu myös sisätiloissa erilaisilla luontoelementeillä, kuten luontokuvilla ja kasveilla (Salonen 2005, 65). Erilaisten luontoympäristöjen katselulla on todettu olevan stressitasoa laskeva vaikutus (ks. esim. Ulrich, Simons, Losito, Fiorito, Miles, & Zelson. 1991; Parsons, Tassinary, Ulrich, Hebl & Grossman-Alexander 1998). Sisäkasvien tuottamia psyykkisiä vaikutuksia työpaikoilla selvittäneessä tutkimuksessa huomattiin, että kasvit vaikuttivat sekä stressin alenemiseen, sairauspoissaoloihin että tuottavuuteen. Kasveilla oli suurempi positiivinen vaikutus taukotiloissa kuin työpisteen läheisyydessä. Vaikutus oli suurempi, kun kasvit olivat suoraan työntekijöiden näkökentässä. (Bringslimark, Hartig & Grindal-Patik 2007.)

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa hankkeessa tutkittiin virtuaalisesti tuotettujen luontoympäristöjen hyötyjä työkuormituksesta palautumisessa suomalaisessa työympäristössä. Tutkimukseen osallistuneet testasivat erilaisia taukotyyppejä: metsä- tai vesivideota äänimaisemineen, pelkkää äänimaisemaa sekä kontrollitilanteena istumista hiljaisessa huoneessa. Testauksen mukaan kaikki taukotyypit palauttivat stressistä sekä vähensivät negatiivisia tunteita ja ärtyisyyttä. Tulosten perusteella virtuaaliluonnon avulla voidaan tehostaa stressistä palautumista työpäivän aikana. (Työsuojelurahasto 2019.)

Moniaistisessa Elämysnurkassa pääsee metsään tai meren rannalle

Eloisa-hankkeessa konseptoitu Elämysnurkka-konsepti perustuu Laurea-ammattikorkeakoulussa kehitettyyn Aistien-menetelmään, jossa elämyksellisen tilan avulla edistetään esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja voimaantumista.  Menetelmä on sovellettavissa erilaisille toimijaryhmille ja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Menetelmä on käyttäjälähtöinen, sillä toimijat itse määrittelevät toiminnan tavoitteet ja toteutustavan. Aistien-menetelmälle on tyypillistä moniaistisuuden hyödyntäminen, vuorovaikutuksen, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen sekä erilaisten toimijoiden, niin henkilöiden kuin taustatahojen, välinen yhteistyö. (Räty, Sivonen, Saarela, Laurikainen & työryhmä 2015.)

Aistien-menetelmän pohjana on Aistien-tila, jossa voidaan tarjota elämyksiä kaikille aisteille. Aistien-tilassa voidaan yhdistää kuvaa, ääntä, tuoksuja, makuja ja esineitä sekä muuta sisustusta. Tilojen ei ole tarkoitus olla autenttisia kopioita todellisuudesta, vaan ne ovat viitteellisiä, ajatuksia, muistoja ja tunteita herättäviä. Tiloja voidaan toteuttaa kiinteitä ja väliaikaisina, siirreltävinä tiloina. Aistien-tilaa voidaan käyttää kahdella tavalla joko valmiina tilana tai yhdessä suunnittelemalla ja rakentamalla. (Aistien n.d.1; Aistien n.d.2.)

Elämysnurkka-tilaratkaisua pilotoidaan hankkeen aikana erilaisten työyhteisöjen kanssa ja ajatuksena on toteuttaa moniaistinen tila työyhteisöjen omiin tiloihin edistämään työntekijöiden työhyvinvointia ja palautumista sekä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Rakennetussa tilassa työyhteisö voi esimerkiksi viettää rentoutumishetken työpäivän lomassa, järjestää palaverin uudella tavalla ja yhdessä toimien tai järjestää rekrytointihaastatteluja paikassa, joka kertoo tarinaa yrityksen arvoista.

Elämysnurkasta on kolme eri teemaa: metsänurkkaus, pariisilainen kahvila ja merenranta, joista työyhteisö voi valita itselleen mieluisimman. Metsä- ja merenrantateemoilla pyritään tuomaan yhteisöön rentouttava luontoympäristö erilaisin menetelmin ja välinein. Pariisilaisessa kahvilassa taas voi tehdä lyhyen irrottautumisen arjesta ja työpäivästä. Yhteiset elämykset ja jaetut kokemukset lisäävät myös yhteisöllisyyttä. Työyhteisö saa valitsemansa Elämysnurkan käyttöönsä viikon ajaksi. Vastineeksi hanke kerää tietoa käyttäjäkokemuksista.

Eloisa – Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä -hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun koordinoima hanke, jossa Laurea-ammattikorkeakoulu toimii osatoteuttajana. Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke tukee COVID 19-pandemiasta kärsineiden työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia sekä henkilöstön kehittämistä tuomalla luovia ja taidelähtöisiä työkaluja yritysten ja heidän työntekijöiden arkeen. Hankkeessa kohtaavat ammattitaiteilija/ luovan alan ammatinharjoittaja, opiskelijat sekä yrityksen työntekijät. Interventio mahdollistaa taiteen hyödyntämisen suunnittelun ja taidetoiminnan käynnistämisen organisaatiossa. Kirjoittaja toimii Eloisa-hankkeessa projektityöntekijänä.

Lähteet:

• Aistien. n.d.1. Aistien-menetelmä. Viitattu 30.12.2022. https://aistienmenetelma.net/aistien-menetelma/menetelma/
• Aistien. n.d.2. Tila. Viitattu 30.12.2022. https://aistienmenetelma.net/aistien-menetelma/tila/
• Bringslimark, T., Hartig, T. & Patil, G. 2007. Psychological Benefits of Indoor Plants in Workplaces: Putting Experimental Results into Context. Hortscience 42(3): 581–587. Viitattu 30.12.2022. http://hortsci.ashspublications.org/content/42/3/581.full
• Green Care Finland Ry. 2022. Nettisivut. Viitattu 28.12.2022. https://www.gcfinland.fi/
• Kupila, A. 2021a. Luonnon psyykkiset hyvinvointivaikutukset. Blogiteksti 20.4.2021. Korpi ForRest. Viitattu 2.1.2023. https://www.korpiforrest.fi/blogi/luonnon-psyykkiset-hyvinvointivaikutukset/
• Kupila, A. 2021b. Luonnon fyysiset hyvinvointivaikutukset. Blogiteksti 13.4.2021. Korpi ForRest. Viitattu 30.12.2022. https://www.korpiforrest.fi/blogi/luonnon-fyysiset-hyvinvointivaikutukset/
• Largo-Wight, E., Chen, WW., Dodd, V. & Weiler, R. 2011. Healthy Workplaces: The Effects of Nature Contact at Work on Employee Stress and Health. Public Health Reports. Viitattu 30.12.2022. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3072911/
• Metsähallitus. 2022. Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta. Viitattu 28.12.2022. https://www.luontoon.fi/terveyttajahyvinvointialuonnosta
• Parsons, R., Tassinary, L. G., Ulrich, R. S., Hebl, M. R. & Grossman-Alexander, M. 1998. The view from the road: Implications for stress recovery and immunization. Journal Environmental Psychology, 18. 113-139. Viitattu 2.1.2023. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S027249449890086X?via%3Dihub
• Puhakka, R. 2017. Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Teoksessa Heinonen, Koivu, Kuhalampi, Leisti, Martikainen, Matikainen, Nikula, Oikarinen, Ottavaisnen-Nurkkala, Suvi, Virtanen & Väisänen. 2017. Tässä mä olen: Tuloksia Mun juttu – meidän tulevaisuus -hankkeen toiminnasta. Tutkimusraportit nro 72. Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Scientific and Expertise Publications. Lappeenranta. 49–55. Viitattu 28.12.2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237935/LUTMunjuttuweb.pdf?sequence=1#page=50
• Puhakka, R. & Heinonen, P. 2021. Seikkailukasvatus nuorten luontoyhteyden rakentajana. 2.2.2021. Ympäristökasvatus-lehti 1/2021. Viitattu 28.12.2022. https://feesuomi.fi/lehti/seikkailukasvatus-nuorten-luontoyhteyden-rakentajana/
• Rinkinen, J. Luonto- ja elämyspedagogiikka. 2013. Diasarja. Viitattu 28.12.2022. https://www.slideshare.net/jarmo_rinkinen/luonto-ja
• Räty, M., Sivonen, S., Saarela, J., Laurikainen, H. & työryhmä. 2015. Aistien-menetelmä. Laurea Julkaisut 44. Viitattu 30.12.2022. https://aistienmenetelma.net/wp-content/uploads/2018/09/raty_aistien_menetelm_uusittu_painos_web.pdf
• Salonen, Kirsi. 2005. Mieli ja maisemat. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Edita Prima Oy
• Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. & Ylen, M. 2007. Luonnon merkitys
  kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja 52: 57–77. Viitattu 2.1.2023. http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07.pdf
• Työsuojelurahasto. 2019. Virtuaaliluontoympäristöt tietotyöläisten hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukena. Viitattu 30.12.2022.  https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/virtuaaliluontoymparistot-tietotyolaisten-hyvinvoinnin-ja-tyossa-jaksamisen-tukena/
• Ulrich, R. S., Simons, R., Losito, B. D., Fiorito, E., Miles, M. A. & Zelson, M. 1991. Stress recovery during exposure to natural and urban environments. Journal of Environmental Psychology, 11. 201-230. Viitattu 2.1.2023. http://intogreen.nl/wp-content/uploads/2017/07/ulrich-et-al-1991.pdf