Usean kielen hallinnasta on globaalissa nykymaailmassa tullut välttämättömyys. Ihmiset muuttavat maasta toiseen kriisin seurauksena, työn perässä tai perhesyistä. Nykyajan työelämä vaatii myös usein ainakin kahden kielen sujuvaa hallintaa. Kielen oppiminen onkin ollut suosittu monitieteinen tutkimusaihe jo useamman vuosikymmenen ajan. Nopeasti lisääntyvä tutkimustieto auttaa vieraiden kielten opetuksen suunnittelua ja kehittämistä eri koulutusasteilla.

Kielen oppiminen ja sen vahvistamisen tukeminen on keskeisessä asemassa muun muassa kotoutumisprosessien kehittämisessä. Laureassa on parhaillaan valmistella hankekokonaisuus, jossa kehitetään kielen oppimisen menetelmiä ja muotoillaan kielen oppimisen Living labia. Moniammatillisessa hankekokonaisuudessa suunnitellaan ja testataan uusia välineitä kielen oppimiseen ja työhön perehtymiseen muun muassa kotoutujille ja muille maahan muuttaneille.

Kielen oppiminen on usean aistin aivotreeni

Työelämään nopea pääsy ja työhön perehdytyksen sujuvoituminen edellyttää usein suomen kielen osaamista. Laureassakin on yhä enenevässä määrin suomea opiskelevia kansainvälisiä opiskelijoita ja on tarvetta tehostaa ja nopeuttaa uuden kielen oppimista. Moniaistinen kosketus uuteen kielen -hankekokonaisuuden menestyksekäs toteutuminen vaatii huolellista kielen oppimisen tutkimustaustan tuntemusta, ja tietoa siitä miten eri aistien yhteispeli voisi vahvistaa uuden kielen oppimista. Kielen oppiminen onkin suosittu perus- ja soveltavan tutkimuksen aihealue. Viime vuosina kielen oppimisen tutkimuksessa on korostunut erityisesti ekologinen lähestymistapa, jonka keskiössä on oppijan ohjauksen sijaan oppijan rooli aktiivisena toimijana, ja se, mitä hän omien tarpeidensa pohjalta havaitsee (van Lier 2000). Havaitseminen on oppimisen perusedellytys ja siinä ovat mukana oppijan kaikki aistit.

Uuden kielen oppiminen alkaa tyypillisesti kuuloaistista (poissulkien viittomakieli), jolloin kielen oppija kuulee ympärillään puhetta ja pikkuhiljaa huomaa usein toistuvia sanoja. Tutkimuksissa on havaittu sanojen toiston merkitys, eli kun uutta opittavaa sanaa toistetaan useita kymmeniä tai peräti toistasataa kertaa yhden oppimisjakson aikana, uusille sanoille syntyy aivoissa muistijälkiä jo 15–30 minuutin pituisen kuuntelujakson aikana (Kimppa ym. 2015; Shtyrov ym., 2010). Kun kuuntelun lisäksi kielen oppija saa uudelle sanalle merkityksen, eli kun esimerkiksi kuullun sanan lisäksi oppija näkee sanaan liittyvän kuvan, uuteen sanaan liittyvät muistijäljet syntyvät huomattavasti pelkkää kuuntelua nopeammin (Leminen ym., 2019). Kuulo- ja näköaistin yhdistäminen siis vahvistaa uusien sanojen oppimista. Niin uudet sanat kuin uudet sanapäätteet (eli esim. uusi kielioppi) on mahdollista oppia sekä yhden puolen tunnin tehokkaan kuuntelun aikana riittävällä toistomäärällä (Balla ym., 2022). Vaikka toiston määrä on tärkeä kielen oppimiselle, oppimiskertoja on hyvä pilkkoa osiin, koska uutta materiaalia opitaan levossa (Huotilainen, 2019).  Kielen oppimisen onkin havaittu tehostuvan yöunen aikana (Leminen ym., 2016) ja jopa vain puolentoista tunnin torkkujen on osoitettu auttavan uusien sanojen, sanapäätteiden ja uuden kieliopin muistamista (Balla ym., 2022; Batterink, 2017). Tutkijat ovat jopa yrittäneet vaikuttaa kielen oppimiseen unen aikana, jolloin äänistimulaatio syvän unen vaiheessa tehosti edellisenä iltana opittujen uusia sanaparien muistamista (Leminen, M. ym., 2017). Myös hajuaistia on käytetty unen aikaisen oppimisen tehostajana (esim. Neumann ym., 2020) eli kun kielen oppija opetteli uusia sanoja, kotona tuoksui ruusuille. Kielen oppijoiden makuuhuoneessa tuoksui yöunien aikana ruusuille viikon ajan ja sama tuoksu esiintyi luokkahuoneessa sanakokeessa viikkoa myöhemmin. Tuoksun esittäminen auttoi kielen oppijoita muistamaan viikkoa aiemmin opittuja sanoja paremmin kuin kielen oppijoita, jotka eivät saaneet tuoksuärsykkeitä oppimistilanteessa. Näin ollen oppimistilanteessa esiintynyt tietty tuoksu auttoi vahvistamaan uusien sanojen muistamista.

Usean aistin yhteispeli kielen oppimispeleissä

Kielen oppimispelit tarjoavat moniaistisen ja myös sosiaalisen kokemuksen uuden kielen oppimiseen. Kielen oppimispelien suosio näyttääkin olevan voimakkaassa kasvussa, esimerkiksi Duolingo -pelillä on 300 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti (Shortt ym., 2021). Kiinnostava tutkimuskysymys onkin, tehostavatko pelit kielen oppimista. Kielen oppimispeleissä samaa sanaa tai virkettä toistetaan useita kymmeniä kertoja ja pelaamisesta palkitaan (Huotilainen, 2019). Kielen oppimispeleissä käytetään useimmiten kuulo- ja näköaistia, usein peleissä toistetaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä, kirjoitetaan itse ja käännetään luettua tai kuultua puhetta. Kielen oppimispelejä voi pelata ystävän kanssa, jolloin oppimisesta tulee sosiaalisempaa. Tuoreessa tutkimuksessa suomea äidinkielenään puhuva lapsi on harjoitellut vieraan kielen (englannin) äänteitä ja sanoja digitaalisen kielen oppimispelin avulla (Junttila ym., painossa). Tutkimuksessa havaittiin, että kielen oppimispelin pelaaminen vahvisti vieraan kielen sanojen ja äänteiden oppimista verrattuna verrokkina olleeseen ei-pelilliseen sovellukseen. Tutkimuksen mukaan peleistä voisi olla hyötyä lasten puheäänteiden oppimiselle ja pelaaminen itsessään, eikä pelkästään harjoitteluun käytetty aika, tukee oppimista.  Samantyyppiseen tutkimustulokseen ovat päätyneet Meltzer ja kumppanit (2021), jotka ovat havainneet Duolingo-pelin olevan tehokas väline uuden kielen oppimiseen jopa seniori-iässä (65-75 v.). Tuoreen laajan katsausartikkelin mukaan (Shortt ym., 2021) Duolingon pelaaminen näyttäisi tehostavan kielen oppimista (Jiang, 2021), joskin näytön vahvuutta on myös kyseenalaistettu (Shortt ym., 2021), ja siksi pelillisyyden vaikutuksesta kielen oppimiseen tarvitaan vielä runsaasti lisätutkimuksia erityisesti aikuisilla.

Kieltä opitaan puhumalla toisten kanssa

Kuulo- ja näköaistin käytön lisäksi uutta kieltä opitaan tehokkaammin käyttämällä. Kielenoppiminen ei tapahdu yksinomaan yksilön sisäisenä prosessina tai irrallaan muusta elämästä, vaan se on luonteeltaan myös sosiaalista, toiminnallista ja dynaamista (Lantolf & Thorne, 2006). Kieliä opitaan kaikkialla, missä niitä käytetään ja siksi myös formaalin opetuksen ulkopuolella tapahtuvien arjen aitojen kielenkäyttötilanteiden tutkimus on tärkeää (Kurhila ym., 2019). Esimerkiksi kieleilyssä (languaging) ihmiset hyödyntävät vuorovaikutuksessaan käytössään olevia kielellisiä resursseja, elekieltä, kehollisuutta sekä moniaistisuutta erilaisissa monikielisen ympäristön tilanteissa (Swain & Lapkin, 2011). Arjen tilanteissa tärkeintä ei ole puheen virheettömyys vaan se, että uskaltaa käyttää kieltä rohkeasti. Puhumaan oppii vain puhumalla, ja siksi onkin hyödyllistä harjoitella taitojaan käytännössä esimerkiksi matkustellen, hankkimalla vieraskielisiä ystäviä, tai osallistumalla kielivaihtotapahtumiin tai tandemharjoitteluun. Nykyisin sosiaalinen media erilaisine sovelluksineen (esim. Tandem) tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia harjoitella keskustelua eri kielillä myös kotoa poistumatta.

Mielenkiintoisessa väitöskirjatutkimuksessaan Minna Intke-Hernandez (2020) tutki maahan muuttaneiden äitien sosiaalistumista suomen kieleen arkisten askareiden sekä kohtaamisten kautta. Tutkimuksessa havaittiin osallisuuden olevan ratkaiseva tekijä kielen oppimisessa. Eri yhteisöissä mukana oleminen mahdollistaa emotionaalisen sekä kielellisen tuen saamisen, mikä taas vahvistaa osallisuuden kokemusta ja luo kieleen sosiaalistumisen mahdollisuuksia. Yhteisöissä toimiminen tarjoaa mahdollisuuden havainnoida paitsi opittavan uuden kielen käyttöä eri konteksteissa, myös kieliyhteisön asenteita, käsityksiä ja kulttuurisia käytänteitä. Tutkimuksen tulokset haastavatkin perinteisen käsityksen, jonka mukaan kielenoppiminen on pääasiassa yksilön tehtävä – edellyttäähän kielitaidon kehittyminen myös sen käyttämistä vuorovaikutuksessa muiden kanssa, osana yhteisöä. Tämän vuoksi olisi tärkeää tiedostaa ja tutkia arjen kielenoppimismahdollisuuksia ja kehittää toiminta- ja kommunikointitapoja kieleen sosiaalistumisen tukemiseksi formaalin kielenopetuksen rinnalle.

Lopuksi

Tutkimus on vahvasti osoittanut, että uusi kieli muovaa aivojen toiminnallisia ja rakenteellisia verkostoja ja jopa lyhyt uuden kielen opiskelujakso muokkaa aivojen mikrorakenteita, osoittaen aivojen oppimisjärjestelmän olevan hyvin tehokas (Vukovic, ym., 2021). Vaikka tutkimustietoa on yhä verraten vähän, pelillisyys ja jopa XR-teknologia näyttävät olevan tulevaisuuden välineet moniaistisen oppimiskokemuksen vahvistamiseksi ja kielen oppimisen tehostamiseksi. Tutkimuksen mukaan olisi hyvä ottaa päivätorkut oppimiskertojen välillä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että yhteisössä toimimisella ja osallisuuden tunteella on ratkaiseva rooli kielen oppimisessa. Kieleen sosiaalistumisen merkitys korostuu erityisesti työelämässä. Kotoutumisessa ja kielen opetuksessa olisi siis hyvä käyttää useita aisteja, kehittää ja jatkokehittää eri pelejä yhdessä asiantuntijoiden ja yritysten kanssa sekä käyttää taktiilisia menetelmiä moniaistisen oppimiskokemuksen vahvistamiseksi.

Kirjoittajat:

Alina Leminen (FT, dos.) työskentelee Laureassa TKI-päällikkönä. Hän on tutkinut mm. monikielisyyttä ja maahan muuttaneiden kielitaidon kehittymistä. Saara Valtonen (FM) on kielen oppimisen asiantuntija.

Lähteet:

• Balla, V.R., Shtyrov, Y., Kimppa, L., Leminen, M. & Leminen, A. 2020. Semantic Information Modulates Online Morphological Learning: Neuromagnetic Investigation. PsyArXiv, doi:10.31234/osf.io/c8ra4.
• Batterink L.J., Oudiette. D., Reber, P.J. & Paller, K.A. 2014. Sleep facilitates learning a new linguistic rule. Neuropsychologia 65, 169-179.
• Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. PS-kustannus: Jyväskylä.
• Intke-Hernandez, M. 2020. Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat: Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Helsingin yliopisto.
• Jiang, X., Rollinson, J., Plonsky, L., Gustafson, E., & Pajak, B. 2021. Evaluating the reading and listening outcomes of beginning-level Duolingo courses. Foreign Language Annals 54, 974– 1002.
• Junttila, K., Smolander, A.-R., Karhila, R., Giannakopoulou, A., Uther, M., Kurimo, M., & Ylinen, S. (painossa). Gaming enhances learning-induced plastic changes in the brain. Brain & Language.
• Kimppa, L., Kujala, T., & Shtyrov, Y. 2016. Individual language experience modulates rapid formation of cortical memory circuits for novel words. Scientific Reports 6, 30227.
• Kimppa, L., Kujala, T., Leminen, A., Vainio, M., Shtyrov, Y. 2015. Rapid and automatic speech-specific learning mechanism in human neocortex. NeuroImage 118, 282–291.
• Kurhila, S., Kotilainen, L. & Kalliokoski, J. 2019. Kokkausta, teatteria, työpaikan vuorovaikutusta – kielenoppimisen monet mahdollisuudet. Vähäisiä lisiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran blogi. Viitattu 10.5.2022. Kokkausta, teatteria, työpaikan vuorovaikutusta – kielenoppimisen monet mahdollisuudet | Vähäisiä lisiä (finlit.fi)
• Lantolf, J. P. & Thorne, S. 2006. Sociocultural theory and genesis of second language development. Oxford: Oxford University Press.
• Leminen, A., Hämäläinen, S. 2018. Monikielisyys ja aivot. Teoksessa L. Nieminen, A. Yliherva, J. Allan, Stolt, S. (toim.). Monimuotoinen kaksikielisyys. Helsinki: Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 50, 10-20.
• Leminen, A., Kimppa, L., Leminen, M., Lehtonen, M., Mäkelä, J.P., Shtyrov, Y. 2016. Acquisition and consolidation of novel morphology in human neocortex: A neuromagnetic study. Cortex 83, 1-16.
• Leminen MM., Virkkala J., Saure E., Paajanen T., Zee PC., Santostasi G., Hublin C., Müller K., Porkka-Heiskanen T., Huotilainen M. & Paunio T. 2017. Enhanced Memory Consolidation Via Automatic Sound Stimulation During Non-REM Sleep. Sleep. 40:zsx003.
• Meltzer, J., Kates Rose, M., Le A., Spencer K., Goldstein L., Gubanova A., Lai A., Yossofzai M., Armstrong S. & Bialystok E. 2021. Improvement in executive function for older adults through smartphone apps: a randomized clinical trial comparing language learning and brain training. Neuropsychology, development, and cognition. Section B, Aging, neuropsychology and cognition, 1–22. Advance online publication. https://doi.org/10.1080/13825585.2021.1991262
• Neumann, F., Oberhauser, V. & Kornmeier, J. 2020. How odor cues help to optimize learning during sleep in a real life-setting. Scientific Reports 10, 1227.
• Shortt, M., Tilak, S., Kuznetcova, I., Martens, B. & Akinkuolie, B. 2021. Gamification in mobile-assisted language learning: a systematic review of Duolingo literature from public release of 2012 to early 2020. Computer Assisted Language Learning, DOI: 10.1080/09588221.2021.1933540.
• Shtyrov, Y., Nikulin, V. V. & Pulvermüller, F. 2010. Rapid Cortical Plasticity Underlying Novel Word Learning. Journal of Neuroscience 30, 16864–16867.
• Swain, M. & Lapkin, S. 2011. Languaging as Agent and Constituent of Cognitive Change in an Older Adult: An Example. Canadian Journal of Applied Linguistics, 14, 104-117.
• Van Lier, L. 2000. From input to affordance: Social-interactive learning from an ecological perspective. Teoksessa J. Lantolf (toim.), Sociocultural theory and second language learning. Oxford: Oxford University Press, 245–259.
• Vukovic, N., Hansen, B., Lund, T.E., Jespersen, S. & Shtyrov, Y. 2021. Rapid microstructural plasticity in the cortical semantic network following a short language learning session. PLOS Biology 19, e3001290.
• Zatorre, R. J., Fields, R. D., & Johansen-Berg, H. 2012. Plasticity in gray and white: neuroimaging changes in brain structure during learning. Nature Neuroscience 15, 528-536.