Terveyspalvelujärjestelmä on ollut uudistamisen kohteena jo vuosia, mutta terveyspoliittista yhdenmielisyyttä, päätöksiä tai selkeää visiota siitä, miten ja millä tavalla suomalaista terveyspalvelujärjestelmää tulisi uudistaa ei ole onnistuttu tekemään.

Sote suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2020

Vuosina 2015-2019 hallitus valmisteli maakuntauudistusta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hallituksen esittämät uudistukset eivät toteutuneet. Työ jatkuu organisaatiorakenteen keskittämisellä paikallistasolta aluetasolle, jossa työn tavoitteena on kustannusten minimoiminen ja sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävien asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen. (OECD, maan terveysprofiili 2019.)

Kaavaillun sote-uudistuksen mukaan sosiaali- ja terveyskeskus on ”vahva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjä”, joka sulkee sisälleen sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, suun terveydenhuollon, kotihoidon, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, avokuntoutuksen, neuvolapalvelut ja ehkäisevät palvelut. Toiminta perustuisi ajatukseen jossa ”palvelut yhdestä paikasta”, ”tukena eri alojen ammattilaiset”, ilta- ja viikonloppu vastaanotot”, ”mobiili- ja omahoitopalvelut”, ”digitaaliset asiointipalvelut”, ja ”7: ssä vuorokaudessa hoitoon”. Uuden sote-rakenteen on tarkoitus turvata palvelut kaikille, jolloin palveluiden saatavuus olisi yhdenvertainen kaikkialla suomessa. (Soteuudistus 2019; THL, talous ja politiikka 2019.)

SotePeda 24/7- hanke ja monialainen yhteistyö

Sotepeda 24/7 -hankkeessa on pyritty lisäämään 24 korkeakoulun kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksessa tarvittavaa osaamista erityisesti digitalisaatio-osaamisen määrittämisessä ja kehittämisessä. Tavoitteena on ollut mahdollistaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tarvitseman osaamisen vahvistaminen tulevaisuuden digitaalisissa sote-palveluissa. Sotepeda-hankkeessa työskentely jaettiin seitsemään eri kokonaisuuteen (työpakettiin), joissa jokaisessa on ollut oma osaamisalueen kuvaus, sisältö ja tavoitteet. Ensimmäisen työpaketin osaamisalueeksi on määritelty:

• asiakaslähtöinen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluosaaminen sähköisessä ympäristössä;
• palvelujärjestelmän paradigman muutos; erilaiset sähköiset palveluympäristöt, palvelupolut ja työvälineet,
• asiakkaiden tukeminen tarkoituksenmukaisten sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden valitsemiseksi sekä
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannuksiin vaikuttavat tekijät.

Tässä artikkelissa kuvataan moniammatillista työskentelyä ja sen merkitystä sosiaali- ja terveysalan lehtoreiden näkökulmasta vuosina 2018–2020. Tämän yhteistyön tuloksena syntyivät monialaiset opiskelun ja oppimisen mallit sekä pedagogiset ratkaisut siihen, miten opiskelija saavuttaa osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisissä palveluissa sekä tunnistaa sen taustalla vaikuttavan lainsäädännön.

Monialaisen tiimin yhteistyö ja työskentelyn menetelmät

Hankkeessa sosiaali- ja terveysalan monialaisen yhteistyön tavoitteena on ollut edistää opettajien integratiivista ajattelua ja osaamista liittyen moniammatillisiin yhteistyö- ja tiimityötaitoihin, näyttöön perustuvaan käytäntöön sekä laatutyöhön ja tiedonhallintaan (Rajalahti 2014). Opettajien tulee suunnitella ja kehittää opetusta monialaisissa tiimeissä monialaisen opetuksen mahdollistamiseksi. Tulevaisuuden osaamisen tukemiseen ei riitä yhden ammattialan opettajat, vaan opettajien tulee löytää monialainen yhdessä tekemisen kulttuuri, joka työnantajan tulisi mahdollistaa. Moniammatillisen yhteistyön edellytyksenä luottamuksellinen ja kunnioittava ilmapiiri sekä mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja reflektointiin. Monialainen vuorovaikutus on tärkeä käynnistää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutusta, jotta monialaisesta kehittämisosaamisesta tulee luonnollinen osa jokaisen ammatillisuutta.  Aitoon dialogisuuteen pyrkiminen, rohkeus yhteiskehittämiseen sekä kyky tunnistaa ja arvostaa eri alojen osaamista ovat avainasemassa tulevaisuuden työelämävalmiuksissa (Erkko, Eloranta & Vuolas 2019; Ahonen, Harmoinen, Partio, & Paukkeri 2020.)

Sotepeda 24/7 hankkeessa työskentelyn lähtökohtana muodostettiin yhteinen ymmärrys tarkastelemalla sosiaali- ja terveydenhuollon opetussuunnitelmia ja yksittäisten opintojaksojen tavoitteita. Lisäksi työskentelyn perustaksi valittiin yhteiset käsitteet. Sosiaali -ja terveysalan käsitteet poikkeavat toisistaan ja yhteisen keskustelun myötä saatiin rakennettua yhteistä ymmärrystä.  Monialaista osaamisen kehittämistä tukevaa opetusmateriaalia lähdettiin rakentamaan ideoiden erilaisia vaihtoehtoja omien opetuskokemusten kautta ja etsien yhteistyömuotoja sosiaali- ja terveydenhuollon toteutuksille.

Yhteistyössä rakennettiin opintokokonaisuuksia, joiden avulla opiskelijat pystyvät kehittämään sähköistä sote-palveluosaamistaan.  Tavoitteena oli rakentaa opintokokonaisuuksia, jotka soveltuisivat kaikille opiskelijoille yli koulutusrajojen. Opinnoista suunniteltiin helposti saavutettavia opiskelijoille, jolloin kokemus monialaisesta yhteistyöstä kehittyy jo opintojen aikana.

Opintokokonaisuuksien keskiössä oli niiden mahdollinen integroituminen osaksi tutkintoa. Moniammatillisen työskentelyn tuloksena syntyivät muun muassa verkossa toteutettavat MOOCit (Massive Open Online Course) opintokokonaisuudet ” Johdatus suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon ja lainsäädäntöön” (Kuva 1)

Ja ”Seikkaile sotepalveluviidakossa” (Kuva 2), jotka pilotoitiin keväällä 2020.  MOOCit otettiin käyttöön syksyllä 2020 Laurean avoimeen tarjontaan sekä erilaisille opintojaksoille sisällöiksi.

Yhteistyön helmet

Monialaisen yhteistyön merkitystä korostetaan, mutta konkreettisia mahdollisuuksia yhteistyöhän syntyy työn arjessa valitettavan harvoin. Sotepeda 24/7Hankkeen tavoitteina on mainittu, että   Sotepeda 24/7 vahvistaa eri alojen opiskelijoiden, opettajien ja ammattilaisten monialaista osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) digitaalisten palvelujen ja rakenteiden käyttämisessä, johtamisessa sekä yhteiskehittämisessä. (Värri, Kinnunen, Pöyry-Lassila & Ahonen 2019.) Opettajien monialaisen sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiseen kehittymiseen on oleellista kiinnittää erityistä huomiota.  Mahdollisuus rakentaa yhteistä ymmärrystä ja koulutusalat ylittävää osaamista on ollut hankkeeseen osallistuneille lehtoreille ja kirjoittajille todella antoisaa.

Hankkeen moniammatillisessa tiimissä oli tarkoitus kehittää pedagogisia ratkaisuja ja malleja monialaisen digi-sote-osaamisen vahvistamiseksi.  Aluksi pohdittiin, millaista monialaista osaamista tukevaa opetusmateriaalia voitaisiin lähteä rakentamaan.  Hankkeen tavoitteet näkyivät omassa moniammatillisessa tiimissä ja samanaikaisesti kun rakennettiin pedagogisia ratkaisuja, kehitettiin vastaavia yhteistyömuotoja myös omassa työskentelyssä.

Opetussuunnitelmaan tutustuminen ja yhteisen käsitteistön luominen syvensivät ammatillista osaamista ja loivat edelleen yhteistä ymmärrystä.  Toki eri koulutusohjelmissa lähestyttiin asioita eri näkökulmista ja eri käsittein, mutta siitä huolimatta saatiin luotua yhteistä ymmärrystä ja päämäärää. Tiiviin yhteistyön ja yhteisen rakentamisen myötä onnistui myös koulutuskokonaisuuden tarkempi suunnittelu.

Koulutuksen kehittäminen avasi uusia haasteita myös siksi, että lähdettiin rakentamaan yhdessä MOOC-opintokokonaisuutta, joka on varsin uusi koulutuksen tarjoamistapa ammattikorkeakoulussa. Uuden opettelun äärellä yhteistyö tiivistyi entisestään. Automatisoidun opintokokonaisuuden suunnittelu ja toteuttaminen monialaisten opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi herätti pohtimaan myös uudelleen tuttuja pedagogisia ratkaisuja ja pakotti miettimään oppimisen ja yhteistyön mahdollisuutta uusista näkökulmista.

Tämä uuden äärellä oleminen loi yhteistyölle oman erityispiirteensä, sillä tilanne oli kaikille uusi ja se edellytti innovatiivista työotetta ja uusien ratkaisujen pohtimista. Yhteistyössä oli mielenkiintoista huomata vaiheita, joissa tärkeää oli erilaisen osaamisen jakaminen ja koulutusalojen välinen vuoropuhelu, kun taas uusien digitaalisten oppimisympäristöjen äärellä välillä oltiin tilanteessa, joka vaati kaikille toimijoille uutta osaamisen opettelua ja yhteistyötä.

Lehtorit kokivat työskentelyn erittäin antoisaksi. Yhdessä työskentely sai kaikki ymmärtämään sen, miten tärkeää on konkreettisesti tehdä yhdessä ja oppia ymmärtämään erilaisia näkökulmia. Tulevaisuudessa asiakkaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan erilaisia lähestymistapoja, ja jotta pystytään kouluttamaan tulevia sote-alan ammattilaisia, joilla on valmiudet ja osaaminen monialaiseen osaamiseen, tulee aidon monialaisen osaamisen kehittyä ensin opettajien soljuvan yhteistyön ja yhteisten suuntaviivojen asettamisten kautta.

Hankkeita, joissa annetaan tilaisuus yhteistyölle ja annetaan tilaa ja arvoa myös opettajien ammatilliselle kehittymiselle tarvitaan lisää. Monialaisen yhteistyön syntyminen vaatii tutustumista, yhdessä tekemistä ja yhdessä heittäytymistä uuden äärelle.

Lopuksi

Tämä artikkeli on syntynyt monialaisen, innostavan ja antoisan yhteistyön päätteeksi rohkaisemaan teitä lukijoitakin koulutusrajoja rikkovaan työskentelyyn. Sotepeda-hanke tarjosi artikkelin lehtoreille hienon ponnahduslaudan ja tulevaisuuden ikkunan tärkeään sosiaali- ja terveysalan yhteistyöhön, kehittämiseen ja tulevaisuusorientaatioon.  Tulevaisuutta ajatellen kaikki tiimin jäsenet ovat ottaneet valtavan sote-loikan monien yhteistyömahdollisuuksien maailmaan ja halu jatkaa edelleen tätä loistavasti alkanutta monialaisen yhteiskehittämisen aikakautta vahvistui.

Sotepeda 24/7 hanketta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lähteet:

• Ahonen, O., Harmoinen,P., Partio. T. & Paukkeri, T. 2020. Monialainen opetus valmentaa moniammatilliseen yhteistoimintaan. Saatavissa: https://uasjournal.fi/3-2020/opetus-valmentaa-yhteistoimintaan/ Luettu 1.11.2020.
• Erkko, P., Eloranta, S. & Vuolas, M. 2019. Lisää monialaista osaamista sote-alan palvelujen kehittämiseen. https://talk.turkuamk.fi/hyve/lisaa-monialaista-osaamista-sote-alan-palvelujen-kehittamiseen/ Luettu 15.10.2020.
• Sosiaali ja terveydenhuollon uudistus, sote uudistus. Saatavissa: www.stm.fi/soteuudistus. Luettu 5.10.2020.
• Suomi: maanterveysprofiili 2019. Saatavissa: https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/342765e3-fi.pdf?expires=1578915436&id=id&accname=guest&checksum=D0C8A8FB7E92E2BC3338359AFF30156E Luettu 6.10.2020.
• Rajalahti, E. 2014. Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1611-2 . Luettu 6.10.2020.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, sote uudistus, talous ja politiikka. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/talous-ja-politiikka. Luettu 5.10.2020.
• Sandström, S., Keiski -Turunen, A., Hassila., Aunola, E. & Alahuhta, M. 2018. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kuvaamana. 2018. Saatavissa: http://www.oamk.fi/epooki/2018/moniammatillinen-yhteistyo-sosiaali-ja-terveysalan-ammattilaisten-kuvaamana/ Luettu 7.10.2020.
• Värri, A., Kinnunen, U-M., Pöyry-Lassila, P. & Ahonen, O. 2019. The national Sotepeda 24/7 project develops future professional competencies for the digital health and social care sector in Finland. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 11(3); 232-235. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/77605 Luettu 8.10.2020.rv