Monialainen yhteistyö on tulevaisuuskestävien tilaratkaisujen edellytys

Teksti | Elina Flemming , Krista Pahkin

Rakennushankkeet ovat pitkiä prosesseja, jotka sitovat ja kuluttavat aina merkittävästi ympäristön, ihmisten ja talouden resursseja, sekä aikaa. Varsinaisen hankkeen valmistumisen jälkeenkin rakennuksen tiloihin sitoudutaan jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Silti toimintaympäristö ja tarpeet usein muuttuvat paljon nopeammalla syklillä tämän päivän maailmassa. Toiminnallisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti tulevaisuuskestävien ratkaisujen saavuttaminen edellyttääkin lukuisten eri tahojen huolellista yhteissuunnittelua ja ennakointia monesta eri näkökulmasta.

kuvituskuva.
Kuva: Freepik

Laurean hallitus päätti joulukuussa 2021 käynnistää selvitystyön koskien Hyvinkään kampuksen tulevaisuutta. Selvitys- ja suunnittelutyön lähtökohtana on alusta alkaen ollut uudistaa kampusympäristöä yhdessä ja kehittää uusia tapoja toimia huomioiden myös alueen elinkeinoelämä ja muut toimijat. Selvitys- ja suunnitteluprosessin aikana erityisesti Laurean henkilöstön, opiskelijakunta Laureamkon hallituksen ja paikallistoimiston jäsenten sekä kampuksen opiskelijoiden kanssa on keskusteltu siitä, millainen on kestävä tulevaisuuden kampusratkaisu. (Pahkin & Flemming, 2024.)

Selvitys- ja suunnitteluprosessin päätteeksi edettiin vaiheeseen, jossa Laurea solmi marraskuussa 2023 yhteistoimintasopimuksen Hyvinkään kaupungin kanssa hankkeesta, jossa Laurean kampuksen tilat suunnitellaan osaksi Hyvinkään Hangonsillan alueelle rakentuvan Hyvinkää Areenan kokonaisuutta (Hyvinkää Areena a). Toteutus päätettiin tehdä Hyvinkään kaupungin ja Laurean yhteishankintana, jossa Hyvinkään kaupunki toimii myös Laurean valtuuttamana tilaajana ja hankintaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä osapuolten ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Syyskuussa 2024 Hyvinkään kaupunginhallitus teki projektinjohtourakkaa koskevan hankintapäätöksen, jossa urakoitsijaksi valittiin SRV Rakennus Oy (Hyvinkään Areena b). Urakkasopimuksen mukaisesti osapuolet, eli Hyvinkään kaupunki, Laurea-ammattikorkeakoulu ja SRV Rakennus Oy, suunnittelevat ja toteuttavat Hyvinkää Areenaa koskevan hankkeen siten, että se toteuttaa tilaajan hankkeelle asettamat tavoitteet ja reunaehdot. Hanke toteutetaan vaiheittain peräkkäisinä kehitys- ja toteutusvaiheina päättyen luovutukseen ja käyttöönottoon sekä yhteiseen viiden vuoden jälkivastuuseen.

Yhteisen hankkeen tavoitteena on kehittää ja rakentaa monia eri käyttäjäryhmiä palveleva Hyvinkään Areena, jossa erilaiset toiminnot (urheilu, opiskelu ja tapahtumat) mahdollistuvat saman katon alla. Yhteisenä tavoitteena on luoda areena, jolla on sielu, ja joka vetää puoleensa ja jonne voi kiinnittyä (Hyvinkää Areena a). Areenan tulee rakennuksena olla kestävä, niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti. Ei vain lyhyellä aikavälillä, vaan ennen kaikkea pitkällä tähtäimellä, koko Areenan elinkaaren ajan. Tämä tarkoittaa energia- ja materiaalitehokasta rakentamista, panostamista tilojen terveellisyyteen, viihtyvyyteen ja muunneltavuuteen, sekä huomion kiinnittämistä rakennuksen huoltoon ja ylläpitoon (Rytky 2021). Tavoitteeseen pääseminen vaatii monialaista yhteistyötä, useiden eri alojen asiantuntijoita ja heidän osaamistaan.

Monialainen yhteistyö avain onnistumiseen

Rakennusala on monimutkainen, poikkitieteellinen ekosysteemi, joka käsittää laajasti eri toimijoita ja jossa uudet teknologiat ja rakennusmateriaalit sekä kiertotalouden ja vihreän kaupunkiympäristön edellytykset haastavat toimijoita (Tähkävuori & Miikki). Toiminta muodostuu pitkistä arvoketjuista, joissa elinkaaren hallinta ja arvonmuodostus hajaantuvat eri toimintoihin ja toimijoille. Lisäksi toimintaa on sopeutettava ja yhteensovitettava eri sidosryhmien tarpeisiin, toimintaan ja aikatauluihin. (Liljeroos-Cork, Vaismaa, Örmä & Luhtala 2023.)

Monialainen yhteistyö on rakennusalan projekteissa välttämättömyys ja sirpaloituneen toimijakentän hallinnassa keskiöön nousee luottamus, jonka varaan yhteistoiminta tulee rakentaa (Liljeroos-Cork, ym. 2023). Keskinäinen luottamus on myös arvokas voimavara, sillä tulevaisuuden innovaatioiden nähdään syntyvän rajapinnoilla ja rakentuvan monialaisen yhteistyön ja asiakastuntemuksen pohjalle. Luottamukseen perustuva toimintakulttuuri tukee eri toimijoiden aktiivista osallistumista ideoiden ja ratkaisujen esittämisessä, tuotteiden ja palvelujen sekä koko toiminnan kehittämiseksi. Yhteisessä ideoinnissa, innovoinnissa ja kehittämisessä on tärkeää, että eri osapuolten näkemykset pääsevät aidosti ja tasaveroisesti yhteiseen arviointiin. Yhteisen arvioinnin kautta varmistetaan, että syntyneet ratkaisut ovat toimivia ja osapuolet voivat sitoutua niiden toteuttamiseen. (Selander, Näätänen & Alasoini 2022.)

Luottamuksessa ja yhteistyössä on kyse vastavuoroisesta prosessista, joka syntyy osapuolten välisen vuorovaikutuksen kautta. Käytännössä tämä edellyttää panostamista yhteistyökäytäntöihin, joita rakennusalan projekteissa tyypillisesti ovat erilaiset palaverit, kuten suunnittelukokoukset, työmaakokoukset ja -katselmukset, ohjausryhmät. Lisäksi tietoa vaihdetaan ja yhteistyötä tapahtuu sähköisillä tietoalustoilla, sähköpostitse ja puhelimitse. Panostusta tarvitaan myös prosessien johtamiseen ja aikataulutukseen sekä eri toimijoiden rooleihin ja toimenkuviin (kuva 1). (Liljeroos-Cork ym., 2023.)

kuvan keskeinen sisältö on avattu tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 1. Yhteensovittamisen ratkaisut (Liljeroos-Cork ym., 2023.)

Hyvinkään Areenan toteuttamiseksi on pyritty ottamaan oppia aikaisemmista yhteisprojekteista ja luomaan edellytykset monialaiselle yhteistyölle. Kehitysvaiheen alussa osapuolet muodostivat yhteisen projektiorganisaation; sopivat hankkeen johtamisen ja yhteistoiminnan periaatteista; laativat projektisuunnitelman, budjetin ja kannustinjärjestelmän; sekä määrittelivät tilannekuvajohtamisen käytännöt ja tiedonhallinnan menettelyt. Kehitysvaihetta johti säännöllisesti kokoontuva johtoryhmä. Koko kehitysvaiheen ajan tulevan areenan suunnitteluratkaisuja kehitettiin yhteistyössä suunnittelijoiden, rakennusliikkeen toimihenkilöiden sekä tilaajan asiantuntijoiden kesken. Hankkeen avainhenkilöt toimivat yhteisissä big room -tiloissa ja projektiryhmän jäseniä kävi eri kokoonpanoilla tutustumassa suunnitteluratkaisuihin mm. Turun Logomossa, Nokia Areenalla, AGCO-Areenalla, Tammelan Stadionilla ja KONE Showroomillla. Kehitysvaiheen lopuksi projektisuunnitelma myös päivitettiin toteutusvaiheen projektisuunnitelmaksi.

Hyvinkää Areena – syntyi tarpeesta, kasvaa suurella sydämellä

Hyvinkään Areena osalta on siirrytty toteutusvaiheeseen (Hyvinkään Areena_c) ja rakentaminen on käynnistetty (Hyvinkään Areena_d). Yhteishankkeen lähtökohdat ovat vahvat: osapuolet ovat alusta asti rakentaneet tietoisesti keskinäistä luottamusta, avoimuutta ja yhteisiä tavoitteita. Yhteistyön ytimessä on ajatus, että ratkaisut tehdään yhdessä – aina hankkeen parhaaksi. Kehitysvaiheen aikana on opittu toimimaan aidosti yhdessä. Tämä yhteistyö ei ainoastaan vie hanketta eteenpäin, vaan vahvistaa myös osallistujien hyvinvointia ja työn iloa. Luottamus, joka on syntynyt matkan varrella, luo vahvan perustan onnistuneelle toteutukselle ja innostavalle loppusuoralle, jonka tuloksena syntyy enemmän kuin pelkkä areena.

Kuva 2. Hyvinkää Areena -hankkeen kehitysvaiheen projektiryhmän jäseniä Laurean Hyvinkään kampuksella, jossa sijaitsivat myös hankkeen kehitysvaiheen Big Room -projektitilat. Kuva: Mika Heslin.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025082283980

Jaa sivu