Monialaiset AMK-opinnäytetyöt voivat tukea sosiaali- ja terveysalan (SOTE-alan) yhteistyön vahvistumista jo koulutuksen aikana, mikä on merkityksellistä yhteiskunnallisella tasolla. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata Laurea-ammattikorkeakoulun SOTE-alan opettajien ja TKI-henkilöstön näkemyksiä monialaisten AMK-opinnäytetöiden ja Laurean TKI (tutkimus, kehitys ja innovaatiot) -hankkeiden ja opinnäytetyöntekijöiden välisen yhteistyön kehittämistä. 

Kuva: Magnific

Tutkimuksen lähtökohdat

SOTE-alan yhteistyön tarve on osoitettu kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa (Willumsen, Ahgren & Ødegård 2012; Van Heteren, Raaphorst, Groeneveld & Bussemaker 2025). SOTE-alalla on runsaasti niin kutsuttuja yhteisasiakkaita, joiden kokonaisvaltaisiin tarpeisiin vastaaminen edellyttää sosiaali‑ ja terveyspalvelujen yhteensovittamista sekä eri ammattiryhmien välistä hyvää yhteistyötä. Monialaisen yhteistyön on todettu olevan keskeinen edellytys yhteisasiakkaiden palvelujen toimivuudelle ja jatkuvuudelle (Hujala ym. 2019; Willumsen ym. 2012). Näin ollen eri alojen ammattilaiset tuovat mukanaan asiantuntijuutensa asiakkaan hoitoon (Schot, Tummers & Noordegraaf 2020). Monialaisuutta voisi omaksua jo osana opintoja ja esimerkiksi AMK-opinnäytetyössä (myöhemmin käytetään termiä opinnäytetyö).

Laurean SOTE-alan opettajien ja TKI-henkilöstön (n=16) näkemyksiä kerättiin sähköisellä kyselyllä marraskuun 2025 ja tammikuun 2026 välisenä aikana tutkimusluvan myöntämisen jälkeen. Aineisto analysoitiin luokittelemalla samankaltaisia ilmaisuja ryhmiin. Tässä kyselyssä SOTE-alan monialaisilla opinnäytetöillä tarkoitettiin sitä, että eri koulutusalojen opiskelijat tekevät 15 opintopisteen laajuisen yhteisen opinnäytetyön, esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelija ja sosionomiopiskelija yhdessä.

Monialaisten AMK-opinnäytetöiden käytänteisiin liittyvät kehittämisen kohteet

Kyselyyn vastaajat kuvasivat, että monialaiset opinnäytetyöt käynnistyvät eri tavoin, kuten opintojaksoyhteistyössä ja kollegoiden välisissä keskusteluissa, sekä Laurean ulkopuolisten toimeksiantojen kautta. Vastaajat ehdottivat käytänteitä opetuksen ja TKI-yhteistyön vahvistamiseksi ja opinnäytetyötoimeksiantojen lisäämiseksi. Vastaajien mukaan opinnäytetyöaiheita olisi hyödyllistä pohtia jo hankehakemuksen kirjoittamisen vaiheessa ja hankkeen alkaessa. Tämä integraatio toimii erityisesti, jos opettaja opettaa, ohjaa opinnäytetöitä sekä tekee hanketyötä. Lisäksi opiskelijoille toivottiin lisää tilaisuuksia työelämäkumppanien löytämiseksi. Nämä voivat toteutua esimerkiksi hanke-esittelyinä opintojaksojen aikana, Canvas-työtilojen kautta, hakukuulutuksina (esim. Projektitori, josta voi lukea lisää täältä Opiskelijalta opiskelijalle – ProjektiTori-tapahtuman toteuttaminen ja kehittäminen opiskelijaprojekteina | Laurea Journal).

Vastaajat tunnistivat sekä opettajien että opiskelijoiden osaamisen kehittyvän monialaisia opinnäytetöitä ohjatessa. Opettajilla myös oma ajattelu laajeni sisällöllisesti. Monialaiset opinnäytetyöt puolestaan auttoivat opiskelijoita ymmärtämään asiakkaan kokonaistilannetta entistä paremmin siirryttäessä työelämään ja vahvistaen monitieteellistä näkökulmaa jo koulutuksen aikana. Opiskelijat saivat myös autenttisista työelämäprojekteista kokemusta.

Mahdollisia haasteitakin tunnistettiin monialaisten opinnäytetöiden ohjaamisessa. Näitä olisi syytä huomioida myöhempää ohjausyhteistyötä kehitettäessä eri koulutusalojen välillä. Vastaajat ehdottivat yhteisiä linjauksia muun muassa ohjauksen määrään, opinnäytetyön vaatimuksiin ja arviointiin. Monialaisten opinnäytetöiden ohjausta vahvistaa, jos molemmilta koulutusaloilta on ohjaajat ja heidän ohjauksensa resurssit ovat samanlaiset. Yhteistyötä tukee se, että myös TKI-hankkeen edustaja ja työelämäkumppani on aidosti mukana opinnäytetyöprosessissa ja he tapaavat opinnäytetyöntekijöitä säännöllisesti prosessin aikana. Lisäksi opinnäytetöiden joustavat aloitusajankohdat ovat tärkeä ottaa huomioon opiskelijoiden ohjauksessa. Myös ohjauskäytäntöjen selkeys opiskelijoille ja heidän substanssiosaamisensa vahvistuminen nähtiin tärkeänä. Monialaisissa opinnäytetöissä on tärkeä varmistaa, että työ on riittävän rajattu ja eri koulutusalojen näkökulmat ovat tasapainossa. Lisäksi opiskelijoille on tärkeä tuoda esille jo opinnäytetyöntekijöitä rekrytoidessa hankkeiden mahdolliset korkeat vaatimukset, jonka seurauksena hankkeessa ei voi tehdä opinnäytetyötä arvosanatavoitteella yksi.

Vaikka vastaukset keskittyivät pitkälle opettajan toiminnan kehittämiseen, tunnistettiin myös mahdollisia haasteita opiskelijoiden näkökulmasta. Näitä haasteita olivat opiskelijoiden heikko tavoitettavuus ohjausprosessin aikana ja opiskelijoiden väliset aikatauluhaasteet, joihin opiskelijoiden on vaikea sitoutua. Lisäksi haasteena voi olla, että opinnäytetyöryhmä hajoaa kesken prosessin.

Laurean TKI-hankkeiden ja opinnäytetyöntekijöiden välisen yhteistyön kehittäminen

Kyselyssä kerättiin näkemyksiä myös Laurean TKI-työn ja opinnäytetyöintegraation tilanteesta ja kehittämisestä. Vastaajat kuvasivat kokemuksia TKI-yhteistyöstä opinnäytetöiden osalta eri toimijoiden välillä. Kuvauksissa ilmeni, että henkilöstö on ollut avoin yhteistyölle, mutta samaan aikaan haasteitakin on tunnistettu: aina opinnäytetyöntekijää ei ole onnistuttu rekrytoimaan, vaikka tavoite on ollut kirjattuna jo hankesuunnitelmaan. Näin ollen opinnäytetöitä ei ole syntynyt hankkeiden yhteyteen niin paljon kuin olisi ollut toiveena.

Opinnäytetöiden ja TKI-yhteistyön mahdollisuuksina tunnistettiin, se että opinnäytetyön avulla voi aidosti saada hankkeeseen uusia näkökulmia ja tietoa. Opinnäytetyön myötä voi syntyä ideoita uusiin hankehakemuksiin, yhteisartikkeli opiskelijan kanssa tai opiskelijan pitämä esitys webinaarissa. Samalla hanke voi tarjota opiskelijalle näköalapaikan työelämään, TKI-työhön ja TKI-”maailmaan”, työelämässä olennaiseen projektityöhön ja mahdollisesti myös monialaiseen työskentelyyn. Opinnäytetyöohjaajien erityisosaamista voisi kuitenkin kyselyn mukaan paremmin hyödyntää osana TKI-hankkeiden ja opinnäytetyön ohjausta.

Toimivina käytänteinä tunnistettiin eri toimijoiden oma aktiivisuus ja kekseliäisyys, aktiivinen opinnäytetyömahdollisuuksien mainostaminen, yhteisohjaaminen, hankesuunnitelmassa kirjattuna tiedonhankinnankokonaisuus (esim. kirjallisuuskatsaus), jonka opinnäytetyönä voi toteuttaa. Kehitysideoina tuotiin esiin sitä, että olisi hyvä sopia yhteisiä tapaamisia TKI-hankkeen edustajan, ohjaajan ja opiskelijan välillä, näitä olisi syytä olla säännöllisesti esim. alku-, väli- ja lopputapaaminen. Alussa olisi hyvä sopia yhteiset käytänteet selvästi, esimerkiksi montako kertaa opinnäytetyön tuloksia tulee esittää hankkeen tilaisuuksissa. Kyselyn perusteella mahdollisuuksia opiskelijoille osana TKI-työtä olisi mahdollista monipuolistaa. Olisi hyvä huomioida, että yhteistyö voi olla muutakin kuin opinnäytetyöyhteistyötä, myös pienempiä projektiopintoja. Mahdollisuuksia tulisi ajatella myös oman alan ulkopuolelta, jopa sote-alan ulkopuolelta, esimerkiksi siten että terveysalan hankkeeseen voisi toinen opinnäytetyöntekijä olla vaikkapa liiketalouden opiskelija. On hyvä muistaa, että opinnäytetyöt ovat kaikkien asia ammattikorkeakoulussa, ei vain opettajan ja opiskelijan, joten mahdollisuuksia toimivaan opinnäytetyöintegraatioon TKI-maailmaan olisi hyvä kaikkien eri toimijoiden pohtia.

Johtopäätökset ja pohdinta

Kyselyn tulokset osoittavat, että yhteisiä opinnäytetyön ohjauskäytänteitä tarvitaan koulutusalojen välillä. Näistä käytänteistä on tärkeä keskustella yhdessä koulutusalojen kesken. Hyödyllistä on myös vahvistaa opetus- ja TKI-henkilöstön välistä yhteistyötä jo hankehakemuksen kirjoittamisen vaiheessa, jotta saadaan aitoja monialaisia opinnäytetyöaiheita vahvistamaan SOTE-yhteistyötä jo koulutuksen aikana.

Kyselyyn vastanneiden määrä oli vähäinen, eikä tuloksista sikäli voi vetää pitkälle tai laajalle meneviä johtopäätöksiä. Kuitenkin vastaukset ovat linjassa myös niiden ajatusten kanssa, joista on keskusteltu Laurean monialaisten opinnäytetyön kehittämisryhmässä.

Korkeakoulu olisi otollinen paikka oppia ja kokeilla monialaista yhteistyötä käytännössä, teoriassa ja opintojen aikana. Laurea monialaisena korkeakouluna voisi olla oivallinen paikka monialaisen osaamisen kehittymiselle, niin opiskelijoiden kuin henkilöstön osalta. Jos monialaista yhteistyötä halutaan kehittää, tulee se ottaa aktiivisesti osaksi koulutuksen kehittämistä, sillä se ei tapahdu itsestään.

Monialaisuutta edistettäessä on samaan aikaan huolehdittava myös oman koulutusalan tai profession kehittymisestä ja tavoitteiden täyttymisestä myös opinnäytetyövaiheessa. Monialaista ohjausosaamista tulisi varmistaa myös opettajien osaamisen kehittämisessä. Monialaisessa toiminnassa on kyse yhteistoiminnasta, jossa on syytä ottaa huomioon muun muassa toisen toimijuuden tunnustaminen ja kunnioittaminen, luottamus, ja yhteistoiminnan mahdollistava asenne (kts. esim. Hallamaa 2017). Monialaisen yhteistyön tarve ei varmaankaan tule vähenemään sote-palveluissa tai yhteiskunnassamme laajemminkaan.

Lähteet

• Auer, P., Mäki, J. & Honkonen, A. 2023. Opiskelijalta opiskelijalle – ProjektiTori-tapahtuman toteuttaminen ja kehittäminen opiskelijaprojekteina. Viitattu 9.3.2026. Opiskelijalta opiskelijalle – ProjektiTori-tapahtuman toteuttaminen ja kehittäminen opiskelijaprojekteina | Laurea Journal.
• Hallamaa, J. 2017. Yhteistoiminnan etiikka. Tallinna: Gaudeamus.
• Hujala, A., Taskinen, H., Oksman, E., Kuronen, R., Karttunen, A. & Lammintakanen, J. 2019. Sote-ammattilaisten monialainen yhteistyö. Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle. Yhteiskuntapolitiikka 84 (5–6), 592–600.
• Schot, E., Tummers, L. & Noordegraaf, M. 2020. Working on working together. A systematic review on how healthcare professionals contribute to interprofessional collaboration. Journal of Interprofessional Care 34 (3), 332–342.
• Van Heteren, F., Raaphorst, N., Groeneveld, S.M. & Bussemaker, M. 2025. Interprofessional collaboration in fluid teams: an ethnographic study in a Dutch healthcare context. Journal of Interprofessional Care 39 (2), 146–154.
• Willumsen, E., Ahgren, B. & Ødegård, A. 2012. A conceptual framework for assessing interorganizational integration and interprofessional collaboration. Journal of Interprofessional Care 26 (3), 198–204.