Yhtenä Eloisa − Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä -hankkeen toimenpiteenä oli järjestää täydennyskoulutus taiteilijoille ja luovan alan osaajille. Täydennyskoulutus toteutettiin ”Luova työhyvinvoinnin tuotteistaja” -MOOCina, jonka päätavoite oli muotoilla taiteellinen ja luova osaaminen työhyvinvointipalveluiden toimintaympäristöön.
Kuva: Brooke Cagle / Unsplash
MOOCin suunnittelu
Koulutus toteutettiin MOOC (Massive Open Online Courses) -kurssina. Täydennyskoulutus haluttiin toteuttaa itsenäisesti verkossa ajasta ja paikasta riippumattomana koulutuksena eli xMOOC:ina (extended mooc). Moocissa hyödynnettiin laajasti erilaisia oppimista tukevia digitaalisia oppimateriaaleja, kuten videoita, kuvia, podcasteja ja tekstejä. Ratkaisut palvelevat eri tavoin oppivia yksilöitä. xMOOC:ille on tyypillistä se, että niissä on hyvin selkeästi määritellyt osaamistavoitteet ja tarkasti suunniteltu kurssin rakenne, jotta opiskelijan on helppo edetä opinnoilla.
Hanketyöntekijöillä oli prosessin alussa vain vähäistä kokemusta MOOC-kursseista, saati sellaisen rakentamisesta. Täydennyskoulutuksen rakentamisen tukena hyödynnettiin Laurea-ammattikorkeakoulun verkko-opetuksen tiimin asiantuntemusta sekä kyseisen palvelun tuottamaa MOOCin tai automatisoidun opinnon rakentaminen -koulutusta. Lisäksi täydennyskoulutuksen prosessissa hyödynnettiin yhteiskehittämistä eri tavoin. Opinnon rakentamiseen osallistui eri alojen pedagogiikan ammattilaisia sekä hankeasiantuntijoita. MOOCin käyttäjälähtöiseen ja opiskelijalähtöiseen yhteiskehittämiseen ja testikäyttöön osallistui luovan alan ammattilaisia, alalle pyrkiviä sekä korkeakoulujen opiskelijoita.
Kurssin etenemisen tukeminen
Opettajan tehtävänä on suunnitella ja rakentaa opinto niin, että opiskelija voi edetä omaan tahtiinsa. Yleensä opettaja ei ole kurssin aikana aktiivisesti ohjaamassa tai arvioimassa opiskelijan toimintaa. Opiskelijan tehtävänä on puolestaan aktiivinen ja itsenäinen opiskelu oman aikataulun mukaisesti.
Eloisan MOOCissa opintojen edistymistä tuettiin erilaisin tavoin. Esimerkiksi automaattisesti ajoitetut viestit muistuttivat aikatauluista ja motivoivat opiskelemaan. MOOC sisälsi myös etenemistä tukevia tsemppaavia viestejä MOOCin avattarelta (kuva 1). Avatar toteutettiin graafisen suunnittelun verkkotyökalulla, Canvalla GIF –animaatioina.
Kuva 1. MOOC-kurssilla opiskelijaa tsemppasi eteenpäin fiktiivinen hahmo (Kuva: Marika Kivistö, Kuvalähde: Canva).
Joillekin opiskelijoille aikapaine ja ajoitetut palautuspäivät toimivat edistävinä tekijöinä. Eloisan MOOCissa hyödynnettiin oppimisympäristön mahdollistamaa automaattista kurssintahdistinta. Automatiikka loi jokaiselle opiskelijalle opettajan etukäteen määrittelemän rytmityksen mukaan yksilöllisen etenemisen aikataulun. Saamamme palautteen perusteella yksilöllisen palautteen puute oli motivaatioon heikentävästi vaikuttava tekijä.
Etenemisen tukena toimivat myös erilaiset pelillistetyt elementit, kuten oman etenemisen seuranta ja interaktiiviset oppimistehtävät, tekstit ja videot. Pelillisten elementtien ajateltiin hyödyntävän kyseisen kohderyhmän opiskelumotivaatiota. Pelillistämisen tavoitteena on tarjota opiskelijalle immersiivinen kokemus, jotta opiskelu olisi rennompaa ja hauskempaa ja motivoi etenemistä.
Pelillistäminen oppimisen muotoiluna lähestyy palvelumuotoilun merkitystä eli käyttäjälähtöistä oppimisen muotoilua. (Pekkarinen & Tolonen 2023b, Pekkarinen & Tolonen 2023c.) Erilaisia pelillistettyjä ja interaktiivisia toimintoja tulee käyttää harkitusti ja pohtia niiden hyödyntämistä käyttäjän näkökulmasta. Esimerkiksi Eloisan MOOCissa hyödynnetyt aktiviteetit eivät kaikki ole esteettömiä. Canvas-alustalla toimivat interaktiiviset, H5P-työkalulla toteutetut tehtävät eivät kaikilta osin toimi esimerkiksi ruudunlukuohjelmilla, joita monet näkövammaiset hyödyntävät. Hahmottamisen vaikeudesta kärsiville erilaiset klikkailtavat elementit saattavat myös häiritä opiskeltavan materiaalin sisäistämistä. Kuulovammaisia ajatellen videot tulee olla tekstitettynä ja podcasteista löytyä tekstivastineet.
Kurssin arvioinnin haasteet
Arviointi toteutetaan useimmiten xMOOCissa täysin automaattisesti erilaisten testien ja monivalintatehtäviä avulla. (Pekkarinen & Tolonen 2023a.) Luova työhyvinvoinnin tuotteistaja -koulutuksessa opiskelija tuotti tehtävissä materiaalia itselleen ja hyödynsi tehtävää tehdessä omaa soveltavaa osaamista.
Digi- ja älytekniikka taipuu tällä hetkellä huonosti soveltavan osaamisen arviointiin. MOOCissa arviointia ja opiskelijan saamaa palautetta rakennettiin oman toiminnan ja tuotetun sisällön itsearviointiin testaamiseen erilaisten kysymyspatterien avulla. Arvioinnissa hyödynnettiin verkkoympäristön H5P-työkaluja, joissa opiskelija sai kannustavaa sanallista palautetta. Moduulien lopputesteistä, joissa mitattiin opinnon tavoitteiden mukaista tiedollista osaamista, hyödynnettiin Canvas oppimisympäristön automaattisia digitaalisia työkaluja. Testeistä opiskelija sai osaamisen tasoa osoittavan pistemäärän. Opinnon suorittaminen edellyttää hyväksytysti suoritettua testiä. Opiskelijalle on määritelty alin hyväksytty pistemäärä ja kolme yritystä testin suorittamiseksi. Arvioinnin merkitys on, paitsi osaamisen kontrollointi myös motivointi sekä oppisen ohjaaminen. Arviointi tuleekin aina olla suhteessa opinnolle asetettuihin osaamistavoitteisiin ja rakennettu osaksi oppimisen prosessia. (Pekkarinen & Tolonen 2023b.)
Kurssin suoritukset ja kehittämisehdotukset
Kurssille ilmoittautui mukaan 128 henkilöä, joista 60 suoritti kurssin opintoja. Täydennyskoulutuksen opintokokonaisuuden suoritti kokonaan loppuun noin kolmannes (42), mikä on tyypillistä täysin verkossa tapahtuvalle itsenäiselle opiskelulle. Suuri keskeyttämisprosessi liittyy siihen, että opinnolla ohjaava opettaja ei ole varsinaisesti vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa. Opiskelijan itseohjautuvuuden taidot saattavat myös olla heikot ja opinnon edistäminen saattaa unohtua. Toisaalta osa opiskelijoista halusikin suorittaa vain osan opinnosta, ne osiot, joita kokivat tarvitsevansa.
Kurssin suorittaneilta pyydettiin palautetta kurssin sisältöön ja toteutukseen liittyen sekä kurssin pilottivaiheessa että varsinaisen toteutuksen kohdalla. Pilottivaiheessa saatujen palautteiden perusteella täydennyskoulutusta kehitettiin varsinaiseen toteutusversioon muun muassa pelillistäviä elementtejä lisäämällä. Lisäksi MOOCin sisältöä vahvistettiin yhteistyöllä esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksen kanssa rahoitus- ja hinnoitteluosaamisen osiossa. Myös varsinaisen toteutusversion osalta tuli palautteissa kehittämisehdotuksia ja niitä pyritään hyödyntämään, kun kurssi siirtyy Laurean ja Metropolian avointen verkkokurssien tarjontaan syksyllä 2023. Opiskelijoiden antamaa palautetta on käsitelty enemmän toisessa artikkelissamme (Kivistö & Honkonen 2023).
MOOCin plussat ja miinukset
Opinnon rakentaminen vei paljon aikaa ja resurssia. Prosessi tuotti kuitenkin monipuolisesti tulevaisuudessakin hyödynnettävää digimateriaalia täydennyskoulutuksen teemaan liittyen. Uutta osaamista syntyi MOOCin hyödyntämisen mahdollisuuksista hankkeissa sekä osaamismerkkien hyödyntämisestä hankkeen juurruttamisessa. Syntynyttä pedagogista osaamista voidaan myös hyödyntää tulevaisuudessa monin tavoin. MOOC jää myös elämään hankkeen jälkeen molemmissa ammattikorkeakouluissa esimerkiksi Avoimen korkeakoulun tarjonnassa.
Verkkokurssi osoittautui hankkeessa konkreettiseksi ja verrattain helposti lähestyttäväksi tuotteeksi, joka saavutti paljon valtakunnallista näkyvyyttä. Verkkokurssi ja sen myötä koko hanke tavoitteineen ja tapahtumineen herätti monenlaista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Hanke sai kurssin myötä paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa ja osallistujia hankkeen muihin tapahtumiin.
Kirjoittajat ovat toimineet Eloisa-hankkeen asiantuntijoina ja vastanneet MOOCin sisällöllisestä ja teknisestä toteutuksesta.
Lähteet
