Opintojen loppuvaiheessa moni oppija kohtaa haasteita, jotka kasaantuvat erityisesti opinnäytetyön ympärille. Valmistuminen voi viivästyä, vaikka kaikki muu olisi jo tehty ja jäljellä on vain se kuuluisa ”gradua vaille valmis” -vaihe.

Tässä artikkelissa kuvaamme motivoivan keskustelun soveltamista opinnäytetyön ohjauksessa. Motivoivalla keskustelulla tarkoitetaan tasavertaista, sallivaa ja oivaltavaa keskustelua opettajan ja oppijan välillä opinnäytetyön ohjauskeskustelussa.

Kuva: Seidenperle / Pixabay

Teoreettinen viitekehys

Käsityksemme motivoivasta keskustelusta pohjautuu sekä humanistiseen että konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Molemmissa oppimiskäsityksissä oppiminen nähdään prosessina, jossa oppija rakentaa tietoa aktiivisesti omien kokeilujen ja reflektion kautta (Nevgi & Lindblom-Ylänne 2009, 212; Rauste-von Wright, von Wright & Saari 2003, 164). Näissä oppimiskäsityksissä korostuu keskeisenä lähtökohtana oppijan itseohjautuvuus, joka ilmenee oppijan kykynä ohjata omaa oppimistaan, tehdä valintoja ja kantaa vastuuta oppimisprosessistaan (Nevgi & Lindblom-Ylänne 2009, 211).

Yksi keskeinen menetelmä oppijan itseohjautuvuuden tukemisessa on motivoiva keskustelu, joka toteutuu dialogisena vuorovaikutuksena. Tällaisessa vuorovaikutuksessa keskiössä ovat oppijan omat ajatukset, tavoitteet ja tunteet, ei pelkkä tiedon jakaminen. Ohjaajan tehtävänä on toimia kuuntelevana ja kannustavana keskustelukumppanina, joka auttaa oppijaa jäsentämään oppimisprosessiaan ja vahvistaa hänen kokemustaan aktiivisena ja itseohjautuvana toimijana. Tämä kokemus oppimisen suuntaajana lisää oppijan motivaatiota ja sitoutumista työskentelyyn. Sen sijaan ulkoapäin tapahtuva oppimisprosessin ohjaus voi vaikuttaa päinvastaisesti, heikentäen oppijan motivaatiota ja kykyä säädellä omaa oppimistaan (Rauste-von Wright ym. 2003, 164).

Oppijan autonomia voi ilmetä eri tavoin. Self-directed learning (SDL) eli itseohjautuva oppiminen tarkoittaa, että oppija ohjaa itse oppimisensa sisältöjä, menetelmiä ja aikatauluja. SDL soveltuu erityisesti aikuisopiskelijoille, jotka sovittavat opiskelun työ- ja perhe-elämän aikatauluihin. Se tukee myös elinikäistä oppimista, joka tapahtuu osana työtä, harrastuksia ja muita kokemuksia eikä rajoitu vain formaaliin koulutukseen. (Kharroubi & El Mediouni 2024; Gupta ym. 2024.)

Self-regulated learning (SRL) eli itsesäätelyyn perustuva oppiminen tarkoittaa, että oppija suunnittelee, seuraa ja arvioi omaa oppimisprosessiaan. SRL-oppimisessa korostuu oppimisen strateginen säätely suhteessa menetelmien valintaan, asetettuihin tavoitteisiin ja oppimisen lopputulokseen, kuten esimerkiksi opinnäytetyöhön. Itsesäätelyn merkitys korostuu erityisesti formaalissa koulutuksessa, jossa oppiminen tapahtuu rakenteiden ja tavoitteiden puitteissa. (Kharroubi & El Mediouni 2024; Gupta ym. 2024.)

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä SDL että SRL tukevat oppijan aktiivisuutta, mutta eri tavoin. SDL painottaa oppimisprosessin ulkoista hallintaa ja valinnanvapautta, kun taas SRL korostaa sisäistä säätelyä ja oppimisstrategioiden hallintaa.

Motivoiva haastattelu ja keskustelu

Kirjallisuudessa käytetään yleisesti termiä motivoiva haastattelu (motivational interviewing), jolla on vakiintunut asema erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon konteksteissa (Miller & Rollnick 2013). Motivoiva haastattelu kehitettiin 1980-luvulla, ja sitä on käytetty laajasti käyttäytymisen muutoksen tukemiseen (Miller 2023). Menetelmän soveltaminen on erityisesti edistänyt potilaan itsemääräämisoikeutta ja vuorovaikutuksen tasavertaisuutta ammattilaisten kanssa (Anglé 2020).

Menetelmän soveltuvuutta muihin konteksteihin, kuten ammattikorkeakoulupedagogiikkaan, on toistaiseksi tutkittu vain vähän. Tästä huolimatta motivoiva haastattelu ja keskustelu on tunnistettu toimiviksi menetelmiksi oppimisen ja ohjauksen tukemisessa (Snape & Atkinson 2016). On kuitenkin tärkeää huomioida, että esimerkiksi opinnäytetyöprosessissa keskiössä ei ole varsinaisesti motivoivan haastattelun menetelmä, vaan sen periaatteita soveltava vuorovaikutteinen ja dialoginen keskustelu.

Tällainen keskustelu rakentuu tasavertaisuudelle, kuuntelemiselle ja opiskelijan ajattelun tukemiselle. Se voi parhaimmillaan johtaa henkilökohtaiseen oivallukseen ja vahvistaa opiskelijan toimijuutta sekä asiantuntijuuden kehittymistä. Ammattikorkeakoulukontekstissa käytämme tästä syystä käsitettä motivoiva keskustelu, joka kuvaa paremmin opettajan ja opiskelijan välistä pedagogista vuorovaikutusta opinnäytetyöprosessin aikana.

Motivoivan keskustelun periaatteet

Anglé, Mustajoki ja Patja (2024) kuvaavat motivoivan keskustelun periaatteiden toteutuvan viiden avaintaidon kautta: kysyminen, kuunteleminen, luoviminen, hyvän vahvistaminen ja tunteiden kohtaaminen. Opinnäytetyöprosessissa keskustelun tulisi käynnistyä oppijan aloitteesta, sillä se vahvistaa hänen asiantuntijuuttaan ja mahdollistaa ohjauksen kohdentumisen juuri niihin haasteisiin ja kysymyksiin, joita oppija prosessin aikana kohtaa.

Ohjaaja johdattelee keskustelua tarvittaessa rauhallisesti, antaen tilaa ja kannustaen oppijaa ääneen pohdiskeluun. Kuuntelemisen taito korostuu vuorovaikutustilanteissa, joissa ohjaajan aktiivinen läsnäolo ja kannustava asenne tukevat oppijan ajattelun kehittymistä. Eleet ja ilmeet voivat rohkaista oppijaa jakamaan ajatuksiaan ja keskeneräisiäkin pohdintojaan.

Opinnäytetyöprosessiin kuuluu väistämättä myös tilanteita, joissa oppijan ja ohjaajan näkökulmat eivät täysin kohtaa. Tällöin on tärkeää muistaa, että opinnäytetyö on ennen kaikkea oppijan oma oppimisprosessi ja asiantuntijuuden rakentumisen väline. Motivoivan keskustelun periaatteiden mukaisesti oppijalle annetaan tasavertainen asema perustella tekemiään ratkaisuja, ja niitä kunnioitetaan, mikäli ne ovat menetelmällisesti perusteltuja.

Hyvän vahvistaminen on keskeinen keino oppijan motivaation tukemisessa. Pientenkin edistysaskelien tunnistaminen ja sanoittaminen voi olla oppijalle merkityksellistä ja vahvistaa uskoa omaan etenemiseen. Tunteiden kohtaaminen on yksi ohjaustyön avaintaidoista. Osalle oppijoista ohjaustilanteet voivat olla kuormittavia, erityisesti silloin, kun opinnäytetyö ei etene suunnitellun aikataulun tai tavoitteiden mukaisesti. Tällöin ohjaajan empaattinen ja rauhallinen läsnäolo voi olla ratkaisevaa oppijan jaksamisen ja motivaation kannalta.

Kuviossa 1 havainnollistetaan oppijan ja ohjaajan välisen ohjauksellisen vuorovaikutuksen keskeisiä osa-alueita. Ohjauksen ytimessä on oppija, jonka opinnäytetyöprosessin tavoitteena on asiantuntijuuden vahvistuminen. Tätä keskiötä ympäröivät Anglén, Mustajoen ja Patjan (2024) esittämät motivoivan keskustelun periaatteet, joita sekä oppija että ohjaaja pyrkivät noudattamaan vuorovaikutuksen aikana.

On tärkeää huomioida, että näitä periaatteita ei sovelleta mekaanisesti tai lineaarisesti, vaan keskustelu rakentuu joustavasti tilanteen ja vuorovaikutuksen mukaan. Kuvion ulkokehällä esitetään ohjaajalta edellytettävät tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat oppijan tukemisen prosessin eri vaiheissa.

Kuvio 1. Kuvaus oppijan ja ohjaajan motivoivan keskustelun periaatteista perustuen Anglén, Mustajoen ja Patjan (2024) avaintaitoihin.

Motivoivan keskustelun hyödyt

Oppijan näkökulmasta motivoiva keskustelu tukee oppimista monin tavoin. Se antaa tilaa omien ajatusten jäsentämiselle, auttaa tunnistamaan oppimisen tarpeita ja rakentamaan henkilökohtaista ymmärrystä. Keskustelu vahvistaa oppijan kykyä tehdä itsenäisiä ja perusteltuja ratkaisuja. Samalla se luo turvallisen ilmapiirin, jossa oppiminen voi syventyä. Motivoiva keskustelu kannustaa myös pohtimaan omaa toimintaa ja oppimisprosessia, mikä tukee oppijan kehittymistä ja itsenäistä työskentelyä.

Ohjaajan näkökulmasta motivoiva keskustelu tarjoaa mahdollisuuden tukea oppijaa yksilöllisesti ja tasavertaisesti. Ohjaaja ei johda prosessia ylhäältä käsin, vaan auttaa oppijaa etenemään omien valintojensa kautta. Tärkeää on kyky kuunnella, tunnistaa oppijan tarpeita ja reagoida niihin rakentavasti. Motivoiva keskustelu vahvistaa ohjaajan roolia oppimisen tukijana, joka ei pelkästään ohjaa, vaan myös oppii vuorovaikutuksen kautta.

Keskustelun myötä ohjaus muuttuu yhteiseksi ajattelun rakentamiseksi, mikä voi lisätä ohjaajan kokemusta työn merkityksellisyydestä. Kun oppija ja ohjaaja jakavat vastuuta ja kunnioittavat toistensa näkökulmia, syntyy oppimiskumppanuus, joka tukee asiantuntijuuden kehittymistä molemmin puolin.

Seuraavassa kappaleessa on motivoivan keskustelun periaatteita toteuttava lyhyt esimerkki ohjaajan ja oppijan keskustelusta.

Dialogiesimerkki motivoivan keskustelun soveltamisesta opinnäytetyön ohjauksessa

Ohjaaja: Hei! Miten opinnäytetyösi etenee tällä hetkellä?

Oppija: Olen tehnyt kirjallisuushakuja tiimityön ja työhyvinvoinnin yhteyksistä, mutta en ole vielä aloittanut kirjoittamista. Tutkimuskysymykset ovat vielä vähän epäselvät.

Ohjaaja: Hienoa, että olet päässyt alkuun kirjallisuushaun kanssa – se antaa hyvän pohjan. Kun luit aiheesta, nousiko esiin jokin näkökulma tai ilmiö, joka erityisesti herätti kiinnostuksesi tai tuntui merkitykselliseltä?

Oppija: Tiimityön vaikutus työhyvinvointiin tuntui tosi kiinnostavalta, mutta en ole varma, pitäisikö rajata johonkin tiettyyn kontekstiin.

Ohjaaja: Se on hyvä havainto. Tiimityö ja työhyvinvointi ovat laajoja käsitteitä, joten rajaus auttaa sinua syventymään aiheeseen. Mietitkö, olisiko jokin työympäristö tai tiimityön muoto, johon sinulla on omakohtaista kokemusta tai johon kirjallisuudessa viitattiin erityisesti?

Oppija: Olen ollut mukana projektitiimissä, jossa työhyvinvointi vaihteli paljon. Ehkä voisin keskittyä projektityöhön?

Ohjaaja: Erinomainen rajaus! Projektityö tuo konkreettisen kehyksen, ja oma kokemuksesi voi auttaa sinua ymmärtämään ilmiötä syvemmin. Se myös lisää tutkimuksen uskottavuutta. Kun mietit tutkimuskysymyksiä, voisit ehkä muotoilla ne niin, että ne tarkastelevat tiimityön vaikutuksia jaksamiseen ja motivaatioon projektityössä. Miltä se kuulostaa?

Oppija: Se voisi toimia. Mietin myös, miten aineistoa kannattaisi kerätä.

Ohjaaja: Haastattelut voisivat olla hyvä menetelmä, jos haluat saada esiin ihmisten kokemuksia. Voisit esimerkiksi haastatella kollegoita, jotka ovat olleet mukana samoissa tai samankaltaisissa projekteissa. Millaisia kysymyksiä ajattelet esittää, jotta saisit esiin heidän kokemuksensa tiimityön vaikutuksista?

Oppija: Ehkä kysyisin, miten tiimin toiminta vaikutti heidän jaksamiseensa ja motivaatioon.

Ohjaaja: Tosi hyvä alku! Voisit myös miettiä, miten tiimin vuorovaikutus, roolien selkeys tai johtaminen näkyivät heidän kokemuksissaan. Tällaiset kysymykset auttavat sinua saamaan aineistoa, joka liittyy suoraan tutkimuskysymyksiisi. Näetkö, miten nämä osat alkavat muodostaa kokonaisuuden?

Oppija: Kyllä, nyt alkaa hahmottua paremmin. Tämä keskustelu auttoi paljon!

Ohjaaja: Olet tehnyt hyvää pohjatyötä ja ottanut vastuuta aiheestasi. Se on tärkeä osa asiantuntijuuden kehittymistä. Miten haluaisit edetä seuraavaksi?

Reflektio ja johtopäätökset

Artikkelin kirjoittajat ovat uransa eri vaiheissa, ja heillä on työkokemusta opinnäytetöiden ohjauksesta useissa organisaatioissa. Motivoivan keskustelun periaatteet ovat nousseet esiin käytännön ohjaustilanteissa, joissa opiskelijan kuunteleminen, kannustaminen ja ajattelun tukeminen ovat olleet keskeisiä.

Artikkelin kirjoittaminen sai alkunsa yhteisistä keskusteluista työn lomassa. Jaetut kokemukset ja pohdinnat herättivät tarpeen jäsentää motivoivan keskustelun merkitystä opinnäytetyöprosessissa. Toivomme, että tämä teksti tarjoaa näkökulmia ja tukea niille, jotka kehittävät pedagogista vuorovaikutusta ja ohjaavat opiskelijoita kohti asiantuntijuutta.

Lähteet

• Anglé S, Mustajoki P, Patja K. Motivoiva keskustelu Helsinki: Duodecim Oppiportti; 2024. Viitattu 6.4.2024.
• Anglé S. Motivoiva haastattelu ja ratkaisukeskeinen työskentelytapa [Internet]. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim; 2020. Viitattu 6.4.2024.
• Gupta, N., Ali, K., Jiang, D., Fink, T. & Du, X. Beyond autonomy: unpacking self-regulated and self-directed learning through the lens of learner agency – a scoping review. BMC Medical Education. 2024; 24, (1519).
• Kharroubi S, El Mediouni A. Conceptual Review: Cultivating Learner Autonomy Through Self-Directed Learning & Self-Regulated Learning: A Socio-Constructivist Exploration. International Journal of Language and Literary Studies. 2024. 6(2):276-9.
• Miller WR, Rollnick S. Motivational interviewing: Helping people change. 3. painos. New York: The Guilford Press; 2013.
• Miller WR. The evolution of motivational interviewing. Behav Cogn Psychother. 2023;51(6):616–632.
• Nevgi A, Lindblom-Ylänne S. Oppimisen teoriat. Teoksessa: Lindblom-Ylänne S, Nevgi A, toim. Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro; 2009.
• Rauste-von Wright M, von Wright J, Saari T. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY; 2003.
• Snape L, Atkinson C. The evidence for student-focused motivational interviewing in educational settings: a review of the literature. Adv Sch Ment Health Promot. 2016;9(2):119–139.