Vaikuttava korkeakoulu 14.10.2022

Muistisairauden myötä lopulta katoavat sanat, ei ihminen -musiikkimuistot auttavat eheytymään

Teksti | Marika Kivistö

Muistiystävällisen yhteiskunnan rakentamisen yksi perusta löytyy monialaisesta yhteistyöstä. Syyskuussa 2022, valtakunnallisella muistiviikolla, toteutettiin Laurean sosionomiopiskelijoille suunnattu Musiikki ja muisti -luento, jolla käsiteltiin musiikin hyvinvointivaikutuksia niin omaan työhyvinvointiin kuin asiakastyöhön liittyen.

kuvituskuva.
Alena Darmel / Pexels

Väestö elää entistä pidempään ja vuosittain noin 14 500 henkilöä Suomessa sairastuu etenevään muistisairauteen. Muistiliiton (2022 ja Ngandu & Kivipelto 2018) mukaan muistisairaus koskettaa Suomessa tälläkin hetkellä yli 200 000 henkilöä. Vuonna 2050 muistisairaudesta kärsiviä henkilöitä on arviolta yli kaksi kertaa enemmän ja vuonna 2050 Euroopassa jopa 19 miljoonaa.

Musiikki ja muisti -luento toteutettiin yhteistyössä Kanta-Hämeen muistiyhdistys Ry:n Oman elämäni sävelet – musiikki muistisairaan hyvinvoinnin tukena -hankkeen kanssa. Yhdistys on muistisairaiden ja heidän omaistensa etujärjestö, joka pyrkii edistämään heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan. Kolmivuotisen STEA:n rahoittaman hankkeen tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen musiikkitoimintaa kotona asuville muistisairaille ja heidän läheisilleen Kanta-Hämeessä. Hankkeen toimenpiteitä ovat

  • Tietoisuuden lisääminen musiikin vaikutuksista aivoterveyteen ja kokonaisvaltaiseen muistisairaan hyvinvointiin.
  • Kehittää ja tarjota vapaaehtoisille, omaisille ja opiskelijoille musiikista välineitä muistisairaiden kohtaamiseen.
  • Musiikkitahto -työvälineen kehittäminen ja sen käytön lisääminen (Lintinen & Keränen 2022).

Mielimusiikin kuuntelulla on merkitystä hyvinvoinnille

Musiikki aktivoi ihmisellä lähes kaikkia aivoalueita. Syvien limbisten aivoalueiden sekä ohimo-, otsa- ja päälakilohkojen aktivaatio liittyy tunteiden säätelyyn, vireystilaan, havainnointiin, motoriikkaan, kieleen ja kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja tarkkaavaisuuteen (Lintisen & Keräsen 2022 mukaan Karhunen & Vikström 2015). Muistisairaus on etenevä sairaus, jonka vuoksi ihminen ei pysty muistamaan lähipäivien tai lähivuosien tapahtumia tai ihmisiä. Viimeiseksi mieleen jää muisto itsestä lapsuudessa ja nuoruudessa.

Muistisairaan neuropsykiatriset oireet tyypillisesti lisääntyvät sairauden edetessä ja tämä puolestaan tuo haasteita sekä ammattilaisille että omaisille (Lintisen & Keräsen 2022 mukaan Laitinen ym. 2011). Musiikkiterapeuttien käyttö ikäihmisten tai muistisairauden hoidossa on toistaiseksi ollut vähäistä. Muistisairaudesta kärsivien henkilöiden ja heidän omaistensa kanssa työskentelevien ammattilaisten toteuttamien musiikkiaktiviteettien merkitys korostuu arjen kohtaamistilanteissa. Opiskelijan luennolla esiin tuoman kokemuksen mukaan esimerkiksi laulaminen hoivatilanteessa rauhoittaa ja vähentää hoitovastaisuutta ja edistää yhteistoiminnallisuutta ja asiakkaan osallisuuden kokemusta. Muistisairauteen sairastuneen on todettukin ymmärtävän paremmin laulettua kuin puhuttua kieltä (Lintinen & Keränen 2022).

Musiikki vaikuttaa myönteisesti muistisairaan vireystilaan, tunteisiin, mielialaan ja muistoihin myös silloin, kun sairaus etenee tai on edennyt pitkälle. Tutkimusten mukaan säännöllinen osallistuminen musiikkiaktiviteettiin, niin laulaminen kuin musiikin kuuntelukin, kohentaa mielialaa ja muistia.  Ihmisen identiteetti, se ketä me olemme, rakentuu muistoista. Tuttu musiikki aktivoi terveillä henkilöillä erityisesti etuotsalohkon ala- ja sisäosien alueita. Nämä aivojen alueet ovat yhteydessä tapahtumamuistiin (Särkämö ym. 2011, 16). Alzheimeria sairastavilla yleensä aivojen etuotsalohko säilyy toimintakykyisenä muita aivoalueita pidempään (Särkämö & ym. 2011, 16).  Lapsuuden ja nuoruusvuosien musiikin kuuntelulla voidaan siis saada kosketusta omiin, jo unohtuneisiin muistoihin. Muistisairaalle voi tuottaa valtavaa riemua ja iloa tunnistaessa jotakin tuttua ja turvallista musiikin avulla (Lintinen & Keränen 2022).

Musiikkitahtoa tarvitaan muistisairaiden palveluissa

Oman elämäni sävelet -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää keinoja musiikkitahdon tallentamiseen.  Kehittämistyötä on tehty nyt vuoden ajan monialaisesti ja asiakaslähtöisesti erilaisissa kokoonpanoissa erilaisissa työpajoissa. Musiikkitahto on eräänlainen musiikillinen elämänkerta. Musiikkitahtoon kirjataan kuvaus siitä, minkälaista musiikkia haluaisin kuunnella, kun olen ulkopuolisen hoivan varassa.

Musiikkitahto -työkalun työstämisessä on törmätty muun muassa erilaisiin lainsäädännöllisiin ja rakenteellisiin haasteisiin, joita moniammatillisesti pyritään ratkaisemaan. Musiikkitahtoa esitetään kirjattavaksi osaksi hoivatahtoa erillisenä liitteenä. Hoivatahto on dokumentti, johon listataan henkilön omat toiveet siitä, millaista hoivaa hän tulevaisuudessa haluaa.

Esimerkin moniammatillisen yhteistyön tarpeellisuudesta hoivamuusikkona palveluasumisessa työskentelevä Terhi-Tuulia Keränen nosti haasteen asiakastietojen salassapitoon. Asiakkaan hoivatahto on asiakirja, johon hoivamuusikolla ei ole pääsyä. Tällaisiin asiakirjoihin kirjatut mieltymykset esimerkiksi musiikin suhteen eivät siis automaattisesti välity työyhteisössä työskentelevälle muusikolle. Moniammatillisessa yhteistyössä kehitetyt menetelmät ja mallit toimivat oikeasti työn arjessa asiakkaan hyväksi, eivätkä jää vain hyviksi aikeiksi kaappien ja kansien kätköihin. Hyvin toteutettuna musiikkitahto kertoo muistisairaan parissa työskentelevälle tai hänen omaisilleen esimerkiksi mikä musiikki tuo iloa, mikä lohduttaa ja mikä saa jaksamaan. Maailmalta musiikkitahdon mukaisista asiakkaalle rakennetuista soittolistoista on jo hyviä kokemuksia, mutta meidän lainsäädäntömme ei tällä hetkellä tähän järjestelmään taivu (Lintinen & Keränen 2022).

Monialaisella yhteistyöllä kulttuurista hyvinvointia sosiaali- ja terveysalalle

Luennolla keskusteltiin ja jaettiin kokemuksia hyväksi havaituista menetelmistä sosiaali- ja terveysalan palveluissa ja luotiin katsauksia palveluiden tulevaisuuden kehittämistarpeista. YK:n ihmisoikeusjulistuksen (1948) mukaan jokaisella tulee olla oikeus päästä osalliseksi kulttuurista ja nauttia taiteesta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisikin ottaa huomioon kulttuurisen hyvinvoinnin ulottuvuudet. Saavutettavat ja esteettömät palvelut sekä kohdennettu toiminta eli esimerkiksi palveluasumiseen vietävät kulttuuripalvelut nostettiin yhdeksi keinoksi. Moniammatillinen yhteistyö nähtiin kuitenkin avaintekijäksi. Esimerkiksi Oman elämäni sävelet -hankkeen työntekijät muodostavat moniammatillisen työryhmän. Lintinen ja Keränen avasivat luennolla paitsi omaa monialaista työskentelyään, herättivät myös opiskelijoita pohtimaan monialaisen yhteistyön merkityksiä yleisemminkin esimerkiksi lääkkeettömän hoidon näkökulmasta. Lintinen ja Keränen painottivat avoimen keskustelun merkitystä, jotta toiminta saadaan vastaamaan asiakastarpeeseen. He tunnistivat yhteistyössä sekä asenteellisia että rakenteellisia haasteita.  Yhteistä monialaista keskustelua tulisikin heidän mielestään käydä toisen ammattitaitoa kunnioittaen, jotta yhteinen kehittyminen mahdollistuu.

Asiakastyön lisäksi hyvinvointia voidaan tarkastella myös työhyvinvointiin liittyvänä asiana. Tutkimusten mukaan työyhteisöt, joissa hyödynnetään kulttuurilähtöistä työskentelyä voivat paremmin kuin ne, joissa sitä ei ole (Fancourt & Finn 2019). Ennen kulttuurin käyttö sosiaalialalla tarkoitti lähinnä lyhyitä taidetuokioita asiakkaille. Nyt ote on kokonaisvaltaisempi ja kaikessa työssä voi olla luovaa ja taideperustaisuutta hyödyntävää työotetta. Taiteilija työyhteisössä voi kokemusten mukaan esimerkiksi vähentää levottomuutta ja parantaa henkilökunnan viihtyvyyttä työssään (Vallinkoski 2022). Työssä ja työyhteisössä viihtymistä voidaan tarkastella myös pitovoimatekijänä henkilöpulasta kärsivällä alalla.

Tällä hetkellä erilaiset kansanlaulut ja lavatanssit koskettavat ja liikuttavat palveluiden piirissä olevia iäkkäitä ja muistisairaita henkilöitä. Luennolla rakennettiin yhteistä tulevaisuuskuvaa ikäihmisten palveluiden toteuttamisesta. Opiskelijat pohtivat yhdessä omia nuoruuden aikaisia musiikkimuistojaan. Minkälaisia ovatkaan tulevaisuuden palvelumme, kun erilaiset musiikin genret kuten räp, heavymetal ja popkulttuuri kohtaavat erilaisissa musiikkimuistoissa? Oman haasteen ja mausteen tulevaisuuden työhön tuo varmasti myös erilaiset etniset musiikkiperinnöt ja -mieltymykset.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101461985
henkilökuva.
Marika Kivistö
marika.kivisto(at)laurea.fi
lehtori, sosiaaliala

monialainen yhteistyö muistisairaus musiikki musiikkitahto

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu