”Mulle tais tulla yks iso oivallus tän DigiPointin aikana” – Ohjaus- ja kohtaamisosaaminen sosionomiopiskelijoiden käytännön asiakastyössä

Laurea-ammattikorkeakoulun Learning by developing -oppimismallilla (Laurea, 2020) opiskelijat pääsevät kiinni arjen työhön ’kädet savessa’. Konkretia avaa silmiä ja pysähdyttää. Kaikki ei aina menekään niin kuin ’Strömsössä’ tai kuten teoria opettaa. Kolbin (1984) mukaan omakohtainen kokemuksellinen oppiminen luo perustaa ammatilliselle oppimiselle, antaa eväät kriittiseen havainnointiin, jäsentää teoriaa ja testaa annettuja malleja. Näin juuri kävi DigiPoint-hankkeen ja Laurean sosionomiopiskelijoiden yhteistyössä. Lopputulos oli täynnä oivalluksia, joita ilman käytäntöä ei olisi saavutettu.

Tässä artikkelissa tarkastellaan Laurean verkkokoulutuksessa sosionomiksi opiskelevien ohjausosaamista ja sen kehittymistä autenttisessa työympäristössä. DigiPoint-hankkeen kanssa tehdyssä yhteistyössä vuorovaikutteinen henkilökohtainen sosiaalialan verkko-ohjaus paransi asiakkaiden työllistymismahdollisuuksia ja tuki sosiaalialan korkeakouluopiskelijoiden ammatillista kehittymistä. Verkko-ohjauksessa korostuivat inhimillinen ulottuvuus ja asiakkaiden kohtaamisen taito. Empaattisesti älykäs ja läsnä oleva ammattilainen kohtaa asiakkaat luontevalla tavalla (Raatikainen ym 2020, 43). Näin juuri tapahtuikin.

Lähtökohdat monialaiselle yhteistyölle DigiPoint-hankkeessa

Monet Laureassa verkossa sosionomiksi opiskelevista ovat alanvaihtajia, joilla on jo monipuolista työkokemusta täysin eri aloilta ja osalta myös sote-alan perusosaamista. Opiskelumotiiveina heillä on uusi ammatti, aiempaa osaamista täydentävän lisäpätevyyden hankkiminen tai haasteellisemman työuran löytäminen. Tärkeänä tekijänä on näyttäytynyt myös uranvaihdoksen inhimillinen ulottuvuus, jossa työn arvo ja merkityksellisyys korostuvat. Lisäksi opiskelijoilla on halua vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

Sosionomiopiskelijoiden DigiPoint-hankkeessa tehty ohjaustyö liittyi ’Sosiaalialan palvelujärjestelmät ja sosiaalilainsäädäntö’ -opintojaksoon. Opintojaksossa ohjaus kytkettiin tehtävään, jossa tuli ymmärtää valitun ilmiön ja kulloisenkin asiakkaan/asiakasryhmän tarpeet. DigiPointissa työskentely kytkeytyi työllisyydenhoidon, työttömyyden ja tätä kautta sosiaaliohjauksen teemoihin.

ESR-rahoitteisessa DigiPoint-hankkeessa (2020-2022) Laurea-ammattikorkeakoulun, Espoon ja Vantaan kaupunkien tavoitteena on digi- ja työelämätaitoihin keskittyvällä koulutuksella edistää vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden siirtymistä takaisin työelämään tai vaihtoehtoisesti korkeakouluopintoihin (Launikari & Hario 2021). DigiPointin tarjoaman ryhmävalmennuksen lisäksi Espoon ja Vantaan osallistujat saivat yksilöohjausta, jota Laurean sosionomiopiskelijat antoivat heille kevättalvella 2021.

Digi- ja työelämätaitoja kehittävässä DigiPoint-hankkeessa Laurea-ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä yritysten, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä Laurean sosionomiopiskelijoiden kanssa. DigiPoint-hankkeen kohderyhmään kuuluvat espoolaiset ja vantaalaiset työttömät työnhakijat, jotka haluavat työllistyä digitaalista osaamista vaativiin tehtäviin. — Kuvio 1. DigiPoint-ekosysteemi hankkeen osallistujan ja sosionomiopiskelijoiden näkökulmasta (Hario, 2021)

Espoosta DigiPointiin osallistui korkeakoulutettuja pitkäaikaistyöttömiä (Espoo 2021) ja Vantaalta alle 30-vuotiaita toisen asteen suorittaneita nuoria (Vantaa 2021). Sosionomiopiskelijoiden antamalla ohjaustuella vahvistettiin työllistymisen haasteiden kanssa painivien asiakkaiden onnistumisen kokemuksia, kartoitettiin työelämään siirtymisen mahdollisuuksia, toteutettiin palveluohjausta työllistymisen ydinpalvelua tukeviin sosiaalialan palveluihin sekä toimittiin asiakkaiden rinnalla kulkijoina ja sosiaalisena vertaistukena.

Asiakasprosessi

Teoriassa sosiaaliohjausprosessi etenee loogisesti ja suoraviivaisesti, mutta arjen työn realiteetit voivat vaikuttaa prosessin kulkuun ja muuttaa sitä käytännössä. Ohjausprosessia tässä DigiPoint-kokonaisuudessa voidaan kuvata esimerkiksi kuviossa 2 esitetyllä tavalla.

Laurean sosionomiopiskelijat kävivät ohjaustyössä asiakkaidensa kanssa läpi 5-vaiheisen prosessin, johon kuuluivat alkukartoitus, suunnittelu, toteutus, palveluohjaus, prosessin päättäminen ja eteenpäin ohjaus. — Kuvio 2. Asiakasprosessi osana Digipoint-hanketta (Hämäläinen 2021)

Yllä olevasta kuviosta voi nähdä, miten asiakas ohjautuu sosiaaliohjausprosessin aikana. Prosessin tavoitteena oli oikea-aikainen ja oikein mitoitettu sosiaaliohjaus, jolla tuettiin DigiPoint-asiakkaiden koulutukseen sitoutumista, elämänhallintaa ja sosiaalista vahvistamista.

Alkukartoitusvaiheessa sosionomiopiskelijat toimivat kaksoisroolissa, johon kuuluivat asiakkaalle tarjottu vertaistuki ja sosiaaliohjaajan roolissa asiakkaan palvelutarpeen selvittäminen. Opiskelijat harjoittelivat sosiaaliohjaajan työtehtäviä palveluohjauksen näkökulmasta. DigiPoint-asiakkaat eivät välttämättä läpikäyneet kaikkia edellä esitettyjä vaiheita (kuvio 2.), sillä prosessi on jokaisen asiakkaan kohdalla yksilöllinen. Tämä tuli hyvin esille sosionomiopiskelijoiden havainnoista työnohjaustilanteissa. Asiakasprosessit eivät aina etene loogisesti, vaan niihin vaikuttavat asiakkaan yksilölliset voimavarat ja elämäntilanne. Harjoitellessaan sosiaaliohjausta opiskelijat törmäsivät muun muassa seuraavanlaisiin kysymyksiin:

”Miten palvelutarvetta kartoitan?”
”Mitä sosiaalipalveluita asiakkaani tähän DigiPointin rinnalle tarvitsee?”
”Minne asiakastani ohjaan ja miksi?”
”Mikä on minun tehtävänäni ja roolini toimiessani sosiaaliohjaajana DigiPoint-prosessin tukena?”
”Miten asiakas selviää palvelujärjestelmän sekavuuden keskellä”?
”Miten voin konkreettisesti asiakastani tämän prosessin aikana auttaa”?

Näihin kysymyksiin sekä asiakkaiden esittämiin kysymyksiin etsittiin vastauksia ryhmämuotoisessa työnohjauksessa, johon kaikki sosionomiopiskelijat osallistuivat. Näin jaettiin syntynyttä asiantuntijuutta opiskelijoiden kesken. Opiskelijat olivatkin erittäin aktiivisia työnohjauksessa, jossa etsittiin yhdessä ratkaisuja asiakkaiden moninaisiin haasteisiin. Talentian (2021) mukaan työnohjauksen tulisikin olla jokaisen sosiaalialan ammattilaisen oikeus.

DigiPoint-asiakkaiden ohjaaminen käytännössä

DigiPoint-hankkeen aikana maaliskuussa 2021 julkisten työ- ja elinkeinopalveluiden osalta oltiin suuren muutoksen edessä. Espoossa ja Vantaalla oltiin siirtymässä työllisyyden kuntakokeiluun (Espoon kaupunki 2021; Vantaan kaupunki 2021). Tämä vaikutti suoraan DigiPoint-hankkeen asiakkaisiin, jotka olivat aiemmin käyttäneet TE-toimistojen palveluita. Tämä näkyi erityisesti nivelvaiheessa, jolla tarkoitetaan palvelusta toiseen siirtymistä. Siirtymän haasteellisuus näkyi myös sosionomiopiskelijoille. Ohjaustapaamiset osoittivat, että nivelvaihe TE-palveluista työllisyyden kuntakokeilun pariin oli täysin keskeneräinen.

Sosionomiopiskelijat tekivät sosiaaliohjausta DigiPoint-asiakkaiden kanssa Teams-sovelluksessa. Asiakkaita he tapasivat viikoittain. Viikoittaisia asiakastapaamisia käsiteltiin työnohjauksessa joka toinen viikko Laurean sosiaalialan lehtorin Katja Hämäläisen johdolla. Kahdesti asiakasprosessin aikana DigiPoint-opiskelijoiden asiakasohjausta käsiteltäviin keskusteluihin osallistuivat verkostoyhteistyön näkökulmasta Espoon ja Vantaan kaupunkien ryhmäkoordinaattorit, joihin sosionomiopiskelijat pitivät yhteyttä myös sähköpostitse.

Kaikki sosionomiopiskelijoiden DigiPoint-asiakkaidensa kanssa käymät keskustelut olivat luonteeltaan luottamuksellisia. Yksilöllisen ohjausprosessin aikana asiakkaan tilanteessa ja odotuksissa tapahtuneisiin muutoksiin reagoitiin mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Talven ja kevään aikana sosionomiopiskelijat muun muassa:

kartoittivat DigiPoint-asiakkaansa elämäntilanteen, jonka perusteella sovittiin ohjauksen tavoitteista ja teemoista
tapasivat asiakkaan verkossa viikoittain (kesto 1-2 tuntia), jolloin keskusteltiin ennalta sovituista aiheista
auttoivat ja neuvoivat asiakasta mm. opintoihin, asumiseen, työelämään, sosiaalisiin suhteisiin sekä henkilökohtaiseen elämään liittyvissä kysymyksissä
toimivat asiakkaan arjen haasteiden sekä omien arvojen ja urahaaveiden peilauspintana
rohkaisivat ja tukivat asiakasta elämään, jatkokoulutukseen ja urasuunnitteluun liittyvissä valinnoissa ja päätöksissä
kannustivat asiakasta jaksamaan henkisesti vaikeana sosiaalisen eristäytymisen aikana (COVID-19)
arvioivat ohjausprosessin päätteeksi annetun ohjauksen ja tuen vaikutuksia ja merkitystä yhdessä ohjattavan asiakkaan kanssa
ohjasivat asiakkaan sote-palvelujärjestelmän piiriin, mikäli tilanne sitä edellytti ja
tekivät tarvittaessa verkostoyhteistyötä monialaisesti ja moniammatillisesti asiakkaan auttamiseksi.

Sosionomiopiskelijoiden DigiPoint-asiakkaille antama ohjaus- ja vertaistuki oli autenttinen kokemus konkreettisesta asiakastyöstä sekä oppimiskokemus siitä, mitä aikuisasiakkaiden kohtaamisessa ja ohjaamisessa tulee ottaa huomioon.

Ohjausprosessissa asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti

Keväällä 2021 kaikki DigiPoint-asiakkaiden ohjaukseen osallistuneet sosionomiopiskelijat haastateltiin. Heitä pyydettiin tarkastelemaan noin puolen vuoden pituista ohjausprosessiaan ja arvioimaan sitä, miten heidän DigiPoint-asiakkaansa siitä hyötyivät sekä mitä hyötyä ja ammatillista oppia he itse siitä saivat.

Palvelujärjestelmään liittyvien epäselvyyksien keskellä sosionomiopiskelijoiden toimiminen asiakkaan tukena ja sosiaalisesti kannattelevana tekijänä oli eri tavoin merkityksellistä kullekin DigiPoint-asiakkaalle. Toisessa ääripäässä sosionomiopiskelijan antama ohjaus oli kevyempää ja vertaistuellista, toisessa päässä se oli niin merkityksellistä, että ilman sitä DigiPoint-asiakkuus olisi keskeytynyt. Näissä tapauksissa erityisesti on tunnistettavissa se, kuinka työllisyydenhoidon palveluissa ei ole resurssia keskittyä sosiaalisen hyvinvoinnin kysymyksiin siinä määrin kuin paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden kohdalla olisi tarpeellista. Siksi yhteistyötä ja keskinäistä tukea tarvitaan yli sektori- ja organisaatiorajojen.

Vantaan DigiPoint-asiakkaiden lähtökohdat opiskeluun olivat haasteellisempia kuin Espoon osallistujilla. Vantaalaiset nuoret kaipasivat huomattavan paljon tukea elämänhallinnallisiin perusasioihin (mm. asumiseen, talousasioihin, sosiaalisiin suhteisiin, opiskelutaitoihin), sillä monella heistä oli vaikeuksia selviytyä arjessa. Syrjäytymisuhka oli havaittavissa. Sosionomiopiskelijat totesivatkin, että elämän perusta pitää saada kuntoon, ennen kuin on mahdollista täysipainoisesti sitoutua opintoihin ja menestyä niissä. Iso osa ohjaukseen varatusta ajasta käytettiinkin siihen, että nuoria autettiin jaloilleen ja saamaan kiinni arjen päivärytmistä sekä ottamaan vastuuta omista asioistaan. Heille tarjottu apu osoittautui todella tärkeäksi, sillä se paransi arkielämän sujuvuutta ja opintoihin kiinnittymistä.

Yleisesti ottaen aikuiseen ikään ehtineillä espoolaisilla elämänhallinta oli vahvempaa kuin vantaalaisnuorilla. Siksi espoolaisten DigiPoint-asiakkaiden kiinnostus kohdistuikin enemmän oman ammatillisen identiteetin, itsetuntemuksen, henkilökohtaisten arvojen ja elämänsuunnan pohdiskeluun. Sosionomiopiskelijat kertoivat toimineensa peilauspintana, kun espoolaiset analysoivat elämäänsä ja työuraansa sekä reflektoivat omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Näistä ohjauskeskusteluista oli espoolaisille hyötyä erityisesti omien uratavoitteiden ja -toiveiden tunnistamisessa. Usealle heistä kirkastui näkemys tai jopa visio siitä, mihin he ammatillisesti tähtäävät ja mitä se heiltä jatkossa edellyttää.

Ohjausprosessi DigiPoint-asiakkaiden kanssa oli sosionomiopiskelijoille ammatillisesti antoisa, opettavainen ja hyödyllinen. Monille heistä tämä oli ensimmäinen kerta, kun he saivat kohdata aikuisasiakkaita sosiaaliohjauksen viitekehyksestä käsin ja tehdä töitä heidän kanssaan. Oppimiskokemuksena sosionomiopiskelijoiden ammatilliset valmiudet kehittyivät sosiaalialan asiakastyössä, jossa tilanteet usein ovat kompleksisia ja jossa asiakasta on tärkeää ymmärtää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti;

tietämys aikuisohjauksesta ja siihen kuuluvista asioista lisääntyi, kun ohjausprosessi oli liitetty konkreettiseen työelämäjaksoon, jossa teoreettisten opintojen oppeja oli mahdollista soveltaa käytäntöön;
kokemus työparin kanssa toimisesta syvensi ymmärrystä moniammatillisesta ja monialaisesta yhteistyöstä ja auttoi näkemään sen voimavarana sosiaalialan asiakastyössä;
käsitys omasta itsestään tulevana sosiaalialan asiantuntijana ja omista ammatillisista kiinnostuksen kohteistaan selkiintyi huomattavasti;
tilannetaju, reaktiokyky ja joustavuus asiakastyössä vahvistui sekä herkkyys lukea ja tunnistaa asiakkaan antamia, herkästi sanojen ja eleiden taakse jääviä heikkoja signaaleja parani; ja
mahdollisuus saada jakaa, toimia, kehittyä, oivaltaa ja ammentaa toistensa osaamisesta vahvisti osaamista ja ammatillista identiteettiä.
ymmärrys siitä, että teoriassa ’case’ olisi ollut helppo ratkaista, mutta aidon asiakkaan kanssa toimiessa havaittiin se, että kohtaamisella, kuuntelulla ja aidolla dialogilla oli erityisen suuri merkitys.

Kohtaamisosaamisen opiskelijat nostivat yhdeksi ammatillisen osaamisensa kulmakiveksi osana asiakastyötä. Se onkin erityisen tärkeää näinä aikoina, kun olemme joutuneet pitkään rajoittamaan sosiaalisista kanssakäymistämme. Opiskelijoiden mukaan luottamuksen synnyttämiseksi tulee onnistua luomaan rauhallinen ja kiireetön ilmapiiri, jossa asiakas kokee olonsa turvalliseksi ja jossa häntä kuullaan ja kuunnellaan. Vuorovaikutustaitojaan voi ja pitää alituiseen kehittää, totesivat sosionomiopiskelijat.

Tulevaisuus on yhteistyötä

Tulevaisuuden sosiaalialan ammattilaiselta vaaditaan paljon. Kukaan meistä ei tee ohjaustyötä yksin, emmekä yksin siinä myöskään onnistu palvelujärjestelmämme hajanaisuuden ja palveluiden valtaisan määrän takia. Merkityksellisessä roolissa onnistuneissa asiakasprosesseissa ovatkin yhteistyökumppanit, monialaisen ja moniammatillisen verkoston jäsenet ja heidän osaamisensa hyödyntäminen.

Yhteen hiileen puhaltaminen eri organisaatiosta niiden erilaisista hallintorakenteista käsin ei aina ole helppoa. Monialaisen ja -toimijaisen työn merkitys kuitenkin kasvaa, sillä yhteisenä tavoitteena on toimia asiakkaiden tukena ja heidän edukseen kulloisessakin palvelussa. DigiPoint-hanke toimii hyvänä esimerkkinä siitä, mitä tulevaisuuden sote-uudistuksessakin tavoitellaan (Sote-uudistus 2021): yhteen nivoutuvia palveluita, mutkatonta verkostoyhteistyötä yli eri hallinnonrajojen sekä verkkopalveluiden hyödyntämistä asiakkaan eduksi. Em. tavoitteiden pitää toteutua myös siellä, missä palvelut eivät alueellisista eroista tai muista haasteista johtuen ole helposti asiakkaiden saatavilla.

Laurean sosionomiopinnot

Laurean sosionomiopinnot antavat valmiudet kasvaa ja kehittyä vahvaksi tulevaisuuden sosiaalialan ammattilaiseksi. Valmistuttuaan sosionomit sijoittuvat monipuolisesti sosiaalialan eri työkentille. Työllistymisnäkymät ovat erittäin hyvät (Laurea, 2021). Lisätietoja Laurean verkkosivuilta: https://www.laurea.fi/koulutus/sosiaali–ja-terveysala/sosionomi/

Lyhyt kuvaus kirjoittajista

Mika Launikari on Laureasta mukana DigiPoint-hankkeessa uraohjauksen ja osaamisen kehittämisen asiantuntijana.
Katja Hämäläinen toimii Laurean verkkokampuksella sosiaalialan lehtorina ja ohjauksen asiantuntijana (LCT-kouluttaja)