Hyvinvointi & terveyden edistäminen 24.2.2025

Musiikki ja kehorytmiikka tarjoavat lempeää hoivaa

Teksti | Heidi Bucht

Musiikin käytöllä on pitkät perinteet muistisairaiden hoivassa, sillä sen on todettu tukevan aivoterveyttä ja hyvinvointia monin tavoin. Musiikkia voi myös tehdä omalla keholla. Kehorytmiikka yhdistää liikkeen ja rytmin, aktivoiden sekä kehoa että mieltä. Se vahvistaa motorisia ja kognitiivisia taitoja ja tuo iloa arkeen.  Lempeä hoiva -hankkeessa tuodaan esiin näiden menetelmien käyttömahdollisuuksia osana lääkkeetöntä hoitoa. Voisiko musiikki ja kehorytmiikka olla osana päivittäistä hoivatyötä?

kuvituskuva.

Kuva: Diana / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)

Muistisairaudet ovat Suomessa yleisempiä kuin aiemmin on arvioitu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2024) tutkimuksen mukaan vuosittain noin 23 000 ihmistä saa muistisairausdiagnoosin. Vuonna 2021 diagnoosi oli noin 150 000 ihmisellä, ja vuonna 2040 diagnoosin saaneita ennustetaan olevan lähes 250 000. Musiikilla voidaan vaikuttaa niin nuoren kuin vanhemmankin, yhtä lailla terveen kuin muistisairaankin aivotoimintaan. Musiikin harrastaminen, soittaminen, laulaminen tai kuunteleminen, aktivoi eri aivoalueita ja niiden välisiä yhteyksiä sekä lisää hormonaalista toimintaa (Särkämö ym. 2011). Musiikki siis edistää aivoterveyttä. Voisiko musiikki olla läsnä vaikka joka päivä lisäämässä muistisairaan hyvinvointia?

Musiikin merkitys muistisairaan hoivassa

Paitsi että musiikki tuo iloa päiviin ja palauttaa muistoja mieleemme, se voi myös vähentää dementiariskiä ja ylläpitää tai parantaa kognitiivisia taitoja. Musiikki voi olla muistisairaan arjessa monella tapaa. Musiikin kuuntelu, laulaminen, soittaminen tai sen tahtiin tanssahtelu ovat kaikki hyödyllisiä muistisairaalle. Erityisesti tanssin harrastaminen on yhdistetty parempaan tarkkaavaisuuteen ja motorisiin taitoihin (Verghese ym. 2003; Kattenstroth ym. 2010).

Musiikkia voidaan hyödyntää myös terapeuttisesti. Sen avulla voidaan kohdistaa ajatukset johonkin tekemiseen tai siirtää ajatukset pois tietystä tunnetilasta, kuten ahdistuksesta. Musiikki voi toimia keinona rentoutua, mikä on erityisen hyödyllistä esimerkiksi unihäiriöistä tai levottomuudesta kamppaileville (Alzheimer´s Association 2024; Raglio ym. 2016; Murrock & Higgins 2009). Parasta on, että jokainen hoitaja voi käyttää musiikkia osana lempeää hoivaa, vaikka ei olisikaan musiikin ammattilainen ja helpottaa toimillaan muistisairaan selviytymistä päivän arjen askareita. Hoitohenkilökunta voi hyödyntää potilaiden henkilökohtaisia musiikkimieltymyksiä edistääkseen heidän hyvinvointiaan. Soittamalla heidän lempikappaleitaan tai merkityksellistä musiikkia, voidaan herättää positiivisia muistoja ja parantaa mielialaa. Musiikki toimii hyvin myös keskustelun aloituksena tai muistojen läpikäymisen tukena. Musiikki auttaakin usein herättelemään etenkin omaelämänkerrallisia muistoja (Partamies 2015). Esimerkkinä hoivatyöstä ja musiikin merkityksestä muistisairaalle on muuan herra ympärivuorokautisesta asumisyksiköstä. Miehellä oli käytösoireita, mutta käytös rauhoittui heti, kun hoitaja laittoi miehen itse tekemän levyn soimaan. Mies oli koko elämänsä harrastanut musiikkia ja sen merkityksen tärkeyden huomasi miehen rauhoittuvasta käytöksestä. Arkitoimet sujuivat musiikkia kuunnellen huomattavasti helpommin. Samalla syntyi paljon keskustelua miehen elämästä.

Miehen levyä soitettiin toisinaan myös ryhmätilanteissa. Musiikin kuunteleminen toimi myös ryhmässä ja lisäsi ryhmän kesken sosiaalisuutta. Aktiivinen musisointi, kuten yhteiset lauluhetket, soittaminen tai musiikkiliikunta, ylläpitävät tai jopa parantavat mielialaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja luovat yhteisöllisyyden tunnetta. Lisäksi niillä on tutkitusti positiivinen vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen, liikkuvuuteen sekä motoristen taitojen ylläpitämiseen. (Cohen-Mansfield, 2001; Livingston ym. 2005; Robinson ym. 2007; Särkämö ym. 2011.)

Kehorytmiikka tukee motorisia ja kognitiivisia taitoja sekä lisää hyvinvointia

Kehorytmiikka on tapa tuottaa erilaisia ääniä omaa kehoa käyttäen. Kehorytmiikka perustuu kehollisen liikkeen ja rytmin tietoiseen käyttöön esimerkiksi kehon eri osia taputtelemalla, jalkoja tömistämällä tai sormia napsuttelemalla. Kehorytmiikan soveltaminen ikääntyneiden kanssa tarjoaa merkittäviä etuja, sillä se aktivoi useita aivoalueita ja tukee niin motorisia, kuin kognitiivisia taitoja. Lisäksi yhteiset kehorytmiikkatuokiot voivat olla myös hauskoja, mikä luo positiivisia kokemuksia ja yhteisöllisyyden tunnetta. Alla esitettyyn kuvaan on tiivistetty kehorytmiikan hyödyt.

kuvan keskeinen sisältö on avattu tekstissä.

Kuva 1. Kehorytmiikan hyödyt (BAPNE 2024; Romero-Naranjo 2014). Kuva: Heidi Bucht

Kehorytmiikasta saadaan erityistä hyötyä, kun sitä käytetään säännöllisesti. Esimerkiksi turvallisessa ryhmässä toteutettuna se voi auttaa lievittämään ahdistusta ja parantaa ikääntyneiden keskittymiskykyä. Lisäksi rytmiharjoitusten yhdistäminen laulamiseen tai lausumiseen vahvistaa muistia ja edistää kognitiivista terveyttä. (Romero-Naranjo 2014.)

BAPNE-menetelmä yhdistää musiikin ja liikkeen kehorytmiikaksi

BAPNE-menetelmä on innovatiivinen, kognitiiviseen stimulointiin perustuva menetelmä, joka yhdistää musiikin ja liikkeen kehorummutuksen avulla. Menetelmän on kehittänyt espanjalainen professori Javier Romero Naranjo Alicanten yliopistosta ja BAPNE-ohjaajakoulutuksia järjestetään ympäri maailman. BAPNE on lyhennelmä englanninkielisistä sanoista Biomechanics, Anatomy, Psychology, Neurology ja Ethnomusicology eli siinä yhdistellään biomekaniikkaa, anatomiaa, psykologiaa, neurotiedettä ja etnomusikologiaa. (BAPNE 2024.)

BAPNE-harjoitukset on suunniteltu siten, että ne aktivoivat eri aivoalueita ja vahvistavat osallistujan muistia, keskittymiskykyä sekä motorisia taitoja. BAPNE on hyvä vaihtoehto erityisesti heille, joilla on motorisia tai kognitiivisia haasteita, kuten muistisairaus, masennus tai Parkinsonin tauti. Harjoitukset sovellettavissa monille eri kohderyhmille. Ne ovat yksinkertaisia ja helposti omaksuttavia, mikä mahdollistaa osallistumisen myös niille, joilla on fyysisiä rajoitteita. Lisäksi BAPNE-menetelmä sopii käytettäväksi myös ryhmässä, jolloin se vahvistaa sosiaalisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. (BAPNE 2024.)

Kokeile kehorytmiikkaa lempeänä hoivana

Musiikki, kehorytmiikka ja BAPNE-menetelmä tarjoavat arvokkaita työkaluja ikääntyneiden kognitiivisten taitojen ylläpitämiseksi sekä lempeää hoivaa varhaisen vaiheen muistisairaille. Menetelmiä voidaan käyttää niin yksilöllisesti, kuin ryhmässäkin aktivoimaan kehoa kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Näiden lääkkeettömien hoitomuotojen lisääminen osaksi ikääntyneiden hoivakäytäntöjä voi parhaimmillaan parantaa asukkaiden elämänlaatua, ylläpitää toimintakykyä ja edistää sosiaalista osallisuutta sekä tukea hoivahenkilöstön ja asukkaan välistä vuorovaikutusta.

Oletko sinä jo käyttänyt musiikkia, rytmiä tai kehorytmiikkaa osana työtäsi?

Voit myös tutustua menetelmään tarkemmin osoitteessa: https://percusion-corporal.com/ tai hakea ideoita ja inspiraatiota katsomalla videon osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=NUefHYe8WKI

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja toimii Lempeä hoiva – Hyvinvointia hoivakotien henkilökunnalle ja asukkaille -hankkeessa asiantuntijana. Hankkeen tavoitteena on lisätä muistisairaiden ikääntyneiden hoivakotien henkilökunnan ja asukkaiden hyvinvointia lisäämällä henkilökunnan osaamista lääkkeettömistä menetelmistä muistisairaiden arjessa. Hankkeen (1.9.2023-30.6.2025) toteuttavat Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja sen päärahoittajana on Uudenmaan liitto.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022413701
Heidi Bucht
heidi.bucht(at)laurea.fi
asiantuntija

muistisairaus musiikki

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu