Suorituskyky, resilienssi ja elinvoima ovat pk-yrityksen kehittymisen ja markkinoilla säilymisen menestystekijöitä. Toimintaympäristön jatkuva muutos, Covid-19 pandemiaan vastaaminen sekä yritystoiminnan ja työn muuttuminen yhä enemmän tietopohjaiseksi, haastavat tunnistamaan uuden oppimisen tarpeita sekä suunnittelemaan yrityksen tulevaisuutta myös tiedolla johtamisen näkökulmasta.

Osaamistarpeen tunnistaminen voi olla kuitenkin haasteellista pk-yrityksissä, sillä niiden toimintaympäristö on hyvin kilpailullinen ja resurssien puute pk-yritysten arjessa muovaa ajankäytön mahdollisuuksia. Oppiminen tapahtuu usein hiljaisen tiedon ja kokemuksen kautta, se on hyvin kontekstisidonnaista, yrityksen kehittäminen tai strateginen suunnittelu jäävät yrittäjän henkilökohtaisen kokemuksen ja osaamisen varaan. Suurin este tietopohjaisen jatkuvan oppimisen mallin kehittämiselle ja suorituskyvyn mittaamiselle pk-yrityksissä on osaamistarpeen määrittelyn puuttuminen. (Saunila 2014.) Pk-yritysten tarpeeseen soveltuvalle osaamisen johtamisen ja tietoon perustuvan jatkuvan oppimisen mallille on tarve.

Suorituskyvyn tarkasteluun uutta näkökulmaa

Yleisin tapa tarkastella yrityksen suorituskykyä ovat taloudelliset indikaattorit, oman toiminnan tehostaminen ja parantaminen. Muuttuva toimintaympäristö lisää tarvetta organisaation oppimisen tarkastelulle, sillä kyky oppia yritykseen kertyneistä kokemuksista ja siitä, miten yritys hyödyntää aiemmin tehtyjä ratkaisujaan, vaikuttavat innovaatiokykyyn sekä uudistumiseen (Franco‐Santos ym. 2007; Saunila 2014). Oman toiminnan parantamisen lisäksi etsitään innovatiivisia ratkaisuja ja tapoja tehdä organisaatiossa toisin se, mitä, miten ja milloin tehdään. Hyödynnetään kaksikehäistä oppimista ja otetaan etäisyyttä olemassa oleviin toimintatapoihin. Virheiden seuraamusten sijaan hahmotetaan ja korjataan virheellisiä toimintamalleja, jotka aiheuttavat virheitä. Tällaisessa prosessissa organisaatio saattaa muuttaa myös arvojensa ja toimintansa perusteita, ja etsii vaihtoehtoisia toimintamalleja toimintansa perustaksi. Syvällinen pohdinta johtaa myös kysymykseen: tehdäänkö yrityksessä oikeita asioita. (Argyris 2003; Franco‐Santos ym. 2007.)

Resilienssi auttaa sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin

Resilienssi on toimintaympäristön äkillisiin muutoksiin sopeutumista, kriisistä selviytymistä ja uudenlaisessa toimintaympäristössä menestymistä. Yrityksen menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä (esimerkiksi Covid-19, Ukrainan sota) vaatii organisaation suorituskykyä ja johtajuutta, verkostoja ja hyviä suhteita sekä muutosvalmiutta, jotta yrityksen on mahdollista ennakoida tai oppia kriiseistä ja hyödyntää niitä yrityksen menestystekijänä. (Brown, Seville & Vargo 2017.)

Toimintaympäristön muuttuminen, siihen varautuminen sekä hallinta on jatkuvaa ja yritys on tietoinen oman organisaation sijainnista toimintakentällä. Tämän lisäksi yrityskulttuuri, missä yrityksen johdon ja henkilöstön välillä vallitsee keskusteluyhteys sekä henkilöstö otetaan mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, parantavat kriisin aikaista toimintaa ja kriisistä selviytymistä. Resilienssin vahvin indikaattori on yhteistyö hyvien partnerien kanssa. Hyvä yhteistyö näkyy tietoisesti hyvään yhteistyöhön panostamisena, tietoa jaetaan ja toimintatavat ovat yhtenäisiä, tämä luo jatkuvuutta samoin kuin yrityksen luotettavat kumppanit. (Brown, Seville & Vargo 2017.)

Johtajuus, yrityskulttuuri ja muutosvalmius sekä verkostot ja yrityksen suhteet kumppaneihin ovat avainindikaattoreita resilienssin tarkastelussa yritystoiminnassa (Brown, Seville & Vargo 2017).

Ihmiset huomioiva, hyvä yhteistyö tuottaa yritykselle elinvoimaa

Muuttuvassa toimintaympäristössä korostuu yrityksen elinvoima, joka liittyy monen tekijän yhteisvaikutukseen (Ng & Kee 2018). Yrityskulttuuri ja ihmistä arvostava johtaminen ovat merkittäviä tekijöitä innovoivan ilmapiirin luomisessa (Saunila 2014). Yrityksen elinvoiman perustana ovat ihmiset sekä työyhteisö, joka on innostunut ja osaava sekä hyvinvoiva. Yrityksen innovatiivisuus näkyy niin talouden suorituskyvyssä kuin yrityksen muussa toiminnassa. Elinvoimaisen yrityksen toiminta on kannattavaa, yritys on kilpailukykyinen ja se kasvaa, lisäksi asiakkaat ovat tyytyväisiä ja henkilöstö voi hyvin. (Ng & Kee 2018.) Yrityksen elinvoimaan liittyy myös jatkuva oppiminen, mikä on osaamisen perusta. Se generoi innovatiivisuuteen sekä ympäristön muutosten tiedostamisen. Tämä kehittää organisaation joustavuutta sekä aktivoi tarkastelemaan prosesseja ja yrityskulttuuria. Sen sijaan yrityksen kasvun ratkaisevia tekijöitä ovat yrittäjän aktiivisuus, asenne ja riskinottokyky, jotka linkittyvät yrityksen elinvoimaisuuteen. (Bishwash & Sushil 2016, 755–756.) Pk-yrittäjien tulisi kiinnittää huomiota johtamisessaan transformatiiviseen johtajuuteen, kompetenssiin yrittäjyydessä ja tekniseen osaamiseen sekä innovatiivisuuteen niin, että he pystyvät yhdistämään edellä mainitut tekijät resurssien hallintaan sekä pitämään fokuksessa yrityksen ydinosaamisen. (Ng & Kee 2018.)

Pk-yritysten osaamisen tunnistamisen ja mittaamisen työkalulle on tarvetta

Tällä hetkellä oppimisen vaikutuksen tutkiminen työelämässä perustuu subjektiivisiin kokemuksiin, ja saatavilla oleva tieto on yleensä näkemyksellistä. Oppimisen mittaaminen organisaation näkökulmasta on vähäistä ja tutkimukseen perustuvaa tietoa tai mittareita ei tällä hetkellä ole Suomessa. (Owalgroup 2020.) Pk-yrityksen on mahdollista kehittää toimintaansa, kun voidaan mitata, millainen vaikutus oppimisella on pk-yritysten suorituskykyyn, resilienssiin ja elinvoimaisuuteen, mikä on yhteydessä yrityksen innovointikykyyn (Bishwash & Sushil 2016; Saunila 2014). Pk-sektorilla innovaatioon suuntautunut toiminta on tärkeämpää kuin uusien tuotteiden ja palveluiden tuottaminen (Saunila 2014), tiedon hallinta ja käytäntöön soveltaminen ovat merkittäviä tekijöitä yritysten innovointikyvyssä sekä tuottavuudessa. Lisäksi työ perustuu yhä enemmän tietotaitoon ja tietotyön johtamiseen (Arul Oli & Dhanasekaran 2021; Dobrica 2021; Pyöriä 2005; Saukkonen 2020).

Yrityskulttuuri, ihmisten arvostaminen, hyvä yhteistyö, kokemuksen ja tiedon hyödyntäminen yritystoiminnassa, jatkuva oppiminen, osaaminen ja innovatiivisuus toistuivat näissä ulottuvuuksissa. Suorituskyky, resilienssi ja elinvoimaisuus ovat moniulotteisia käsitteitä ja näihin liittyvän käsitteistön selvittäminen pk-yritysten näkökulmasta on ajankohtaista, jotta tiedolla johtamisen arvioimiseksi voidaan kehittää työkalua, jota Laurean SURE-hankkeessa (Suorituskykyä, resilienssiä ja elinvoimaa jatkuvalla työssä oppimisella) edistetään.

Lähteet

• Argyris, C. 2003. A Life Full of Learning. Organization Studies 24(7), 1178–1192.
• Arul Oli, A. & Dhanasekaran, C. 2021. A study related to product service systems (PSS), SERVQUAL and knowledge management system (KMS) – A review. Materials Today: Proceedings. Elsevier.
• Bishwash, S. K. & Sushil 2016. LIFE: an integrated view of meta organizational process for vitality. Journal of Management Development, 35(6), 747–764.
• Brown, C., Seville, E. & Vargo, J. 2017. Measuring the organizational resilience of critical infrastructure providers: A New Zealand case study. ScienceDirect. International journal of critical infrastructure protection 18, 37–49
• Dobrica, L. 2021. Knowledge in action towards better knowledge management in organizations. Management Research and Practice 13(2), 26–35.
• Franco‐Santos, M., Kennerley, M., Micheli, P., Martinez, V., Mason, S., Marr, B., Gray, D., & Neely, A. 2007. Towards a definition of a business performance measurement system. International Journal of Operations & Production Management, 27(8), 784–801.
• Ng, H. S. & Kee, D. M. H. 2018. The core competence of successful owner-managed SMEs. Management Decision, 56(1), 252–272.
• Owalgroup 2020. Esiselvitys työelämässä tapahtuvan oppimisen vaikuttavuuden indikaattoreista – yhteenveto.
• Pyöriä, P. 2005. The concept of knowledge work revisited. Journal of knowledge management, 9(3), 116–127.
• Saukkonen, J. 2020. Towards Dynamic Knowledge Management in Technology-based SMEs. Dissertations 241. Faculty of Information Technology, University of Jyväskylä.
• Saunila, M. 2014. Performance management through innovation capability in SMEs. Dissertations 582. Lappeenranta University of Technology.