Sähkö- ja elektroniikkalaitejätteiden (SER-jäte) kasvava määrä on globaali haaste, johon kaivataan kipeästi ratkaisuja kipeästi ratkaisuja kriittisten mineraalien riittävyyden takaamiseksi. Monet asiat ohjaavat SER-kiertoa kohti kiertotaloutta, vähentäen materiaalien kysyntää ja ympäristön kuormaa. Tässä artikkelissa käsittelemme sähkö- ja elektroniikkalaitteiden siirtymää kiertotalouteen kirittäviä tekijöitä.

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu eli SER-jäte tarkoittaa laitteita, jotka toimivat sähkövirralla, akulla, paristolla tai aurinkoenergialla. Elektroniikkalaitteisiin kuuluvat pienet IT-laitteet kuten puhelimet ja kannettavat tietokoneet sekä näiden oheislaitteet (SER-kierrätys 2012).

SER-jäteongelman mittakaava on valtava. Vuonna 2022 elektroniikkajätettä syntyi globaalisti 62 kilogrammaa, eli 7,8 kiloa henkilöä kohden. Tästä määrästä vain 22,3 % kierrätettiin asianmukaisesti. Pienten elektronisten laitteiden kierrätysaste on vieläkin matalampi: matkapuhelimista vain 5 % päätyy kierrätykseen. Epäasianmukainen käsittely kehittyneissä tai kehittyvissä maissa aiheuttaa riskejä sekä ympäristölle että ihmisille. (Eerola ym. 2021).

Ympäristön näkökulmasta haittaa aiheuttavat valmistuksesta syntyvä hiilijalanjälki, luonnonvarojen kulutus ja maankäyttö sekä muut saasteet ja ympäristöongelmat, joita laitteiden valmistuksesta aiheutuu. Esimerkiksi yhden kannettavan valmistuksessa syntyvä hiilijalanjälki on 260 kg CO2 ekv (Pamminger, Glaser & Wimmer 2021). SER-jäteongelmaan voi tutustua tarkemmin artikkelissa Sähkö- ja elektroniikkaromu on valtava haaste, jossa piilee huikea potentiaali.

Painetta siirtymiseksi kiertotalouteen tulee monelta suunnalta

Sähkö- elektroniikkalaitteiden määrä on globaalisti edelleen voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi elektroniikkalaitteissa tarvittavien harvinaisten maametallien kysyntä arvioidaan kuusinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä (Nayar 2021). Näistä 30 on luokiteltu EU-tasolla kriittisiksi raaka-aineiksi eli ne ovat taloudellisesti arvokkaita ja niiden saatavuus on hyvin rajattua. Maailmanlaajuisesti Kiina on kriittisten raaka-aineiden suurin toimittaja. Yksittäisiä tärkeitä metalleja saadaan myös esimerkiksi Venäjältä. Euroopassa näitä materiaaleja ei ole saatavilla. Tämän vuoksi saatavuus on uhattuna globaalien jännitteiden kiristyessä. Harvinaisia raaka-aineita sisältävien laitteiden kierto on siis myös huoltovarmuuskysymys. (Zhu, Eskola & Rännäli 2022).

Moni muukin tekijä tukee erilaisten kiertotalouden mukaisten ratkaisujen lisääntymistä. Kiertotalous tarkoittaa sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa olemassaolevat materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä. Tavoitteena on tuotteen elinkaaren pidentäminen, mikä vähentää syntyvän jätteen määrää ja tuottaa lisäarvoa uudelleenkäytön kautta (Euroopan Parlamentti 2023).

Euroopan Unionissa pyritään edistämään siirtymää lineaarisesta talousmallista kohti kiertotaloutta uudistamalla lainsäädäntöä (Euroopan Parlamentti 2023). Suuntaa viitoittaa European Green Deal eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Ohjelman tavoitteena on päästä eroon kasvihuonekaasujen nettopäästöistä, kytkeä talouskasvu irti resurssien käytöstä ja toteuttaa siirtymä sosiaalisesti vastuullisesti, etteivät yksilöt tai yhteiskunnat jää siirtymän jalkoihin. (European Commission 2019.)

European Green Deal toimii lähtökohtana monelle direktiiville. Esimerkiksi maaliskuussa 2023 Euroopan komissio ehdotti uutta tavaroiden korjaamisoikeuden parantamista lainsäädännöllä, joka velvoittaisi myyjiä korjauttamaan tuotteita takuuajan sisällä ja parantamaan tavaroiden korjausmahdollisuuksia takuuajan jälkeen (Euroopan parlamentti 2022).

Digitaalisuuden kehittyminen on helpottanut tietojen keräämistä, yhdistämistä ja analysointia, mikä helpottaa tuotteiden seurantaa, optimointia ja tehokkaampaa logistiikkaa. Euroopan komissio tulee lähivuosina lisäämään sääntelyä siitä, millaista tuotetietoa pitää olla digitaalisesti saatavilla. Tätä varten kehitetään eri toimialoilla digitaalisia tuotepasseja, joiden tarkoituksena on tarjota helppo tapa saada tietoa esimerkiksi tuotteiden alkuperästä, ekologisuudesta, materiaaleista sekä parantaa niiden jäljitettävyyttä. (Sitra 2024.) Jäljitettävyys mahdollistaa tuotteiden kierrätyksen, volyymien kasvattamisen ja sitä kautta materiaalien kierron lisäämisen. Kerättävien tietojen avulla on myös mahdollista saada kustannussäästöjä, kun toimintaa voidaan tehostaa kaikissa kierron vaiheissa. Säästöpotentiaali on arviolta keskimäärin jopa 12 % (PricewaterhouseCoopers 2023).

Tuotepassien sisältämät tiedot hyödyttävät myös kuluttajia. Sanoman (2022) vuoden 2021 lokakuussa tekemän kuluttajapulssin mukaan ostopäätösten tueksi haetaan aktiivisemmin tietoa ja 46 % sanoi kiinnittävänsä vastuullisuuteen enemmän huomiota kuin vuosi sitten. Samalla kuitenkin hintatietoisuus ja hinnan merkitys on lisääntynyt mahdollisesti inflaation ja hintojen nousun vaikutuksesta, mikä voi haastaa kuluttajien mahdollisuuksia tehdä vastuullisia valintoja (Sanoma 2022). Toisaalta se kannustaa käytettyjen tuotteiden hankkimiseen niiden edullisemman hinnan vuoksi. Ylipäänsä kuluttajien ja yritysten käyttäytymisessä on tapahtunut muutos, mikä näkyy esimerkiksi laitteiden uudelleenkäyttömäärien kasvuna (Heponiemi & Merenheimo 2024). Uudelleenkäyttömäärät ovat kuitenkin edelleen pieniä: vain reilu 4 % (Castell-Rudenhausen & Karetie 2024), joten kasvupotentiaalia on paljon.

Muutostarve tuo mukanaan mahdollisuuksia

Kiertotalous on välttämättömyys materiaalien riittävyyden ja ympäristön kestävyyden kannalta. Sähkö- ja ElektroniikkalaiteRomut kiertoon uusilla toimintatavoilla eli SERkut-hankkeessa keskitytään kehittämään ratkaisuja SER-jäte ongelmaan ja pyritään edistämään kaupungeista syntyvän SER-materiaalivirran hyötykäyttöä. Hanketta toteuttavat Forum Virium Helsinki ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Ratkaisuja kehitetään yhdessä esimerkiksi kaupungin, yritysten ja muiden ekosysteemin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kehittää uusia kiertotalouden tuote- ja palveluinnovaatioita.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kiertotalous tuo mukanaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Erilaiset toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset luovat tarvetta uusille toimintamalleille ja ratkaisuille, jotka mahdollistavat kiertotalouden toteutumisen globaalilla tasolla. Artikkelisarjan seuraavassa osassa käsittelemme tarkemmin, mihin kiertotalouden osa-alueisiin uutta liiketoimintaa tarvittaisiin ja missä on suurin hyödyntämätön liiketoimintapotentiaali.

Lähteet

• Castell-Rudenhausen, M. & Karetie, S. 2024. Uudenmaan Kiertotalouslaakson SER-selvitys. Esitys Kaupunkien kiertotalous ja elektroniikan uusi elämä -seminaarissa 7.6.2024. Toistaiseksi julkaisematon.
• Euroopan parlamentti 2022. Korjausoikeus: EU-toimilla korjauttamisesta houkuttelevampaa. Viitattu 26.6.2024.
• Euroopan parlamentti 2023. Mitä kiertotalous on ja miksi sillä on merkitystä? Viitattu 19.6.2024
• European Commission 2019. The European Green Deal. Striving to be the first climate-neutral continent. Viitattu 25.6.2024.
• Eerola, T., Eilu, P., Hanski, J., Horn, S., Judl, J., Karhu, M., Kivikytö-Reponen, P., Lintinen, P. & Långbacka, B. 2021. Digitalisaatio ja luonnonvarat. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimustyöraportti 53/2021. Viitattu 27.6.2024.
• Heponniemi, K. & Merenheimo, T. 2024. Kaupunkilähtöisen SER-kiertotalouden potentiaali. SERkut-hankketta taustoittava selvitys. Motiva Services Oy. 14.6.2024. Viitattu 19.6.2024. Toistaiseksi julkaisematon.
• Nayar, J. 2021. Not So “Green” Technology: The Complicated Legacy of Rare Earth Mining. Harvard International Review. 12.8.2021. Viitattu 19.6.2024.
• Pamminger, R. Glaser, S. & Wimmer, W. 2021. Modelling of different circular end-of-use scenarios for smartphones. The International Journal of Life Cycle Assessment. LCA for Manufacturing and Nanotechnology. Vol. 26, sivut 470-482.
• PricewaterhouseCoopers (PWC) 2023. Future Proofing the Electronics Industry: The case for circular business models. Viitattu 26.6.2024.
• Sanoma 2022. Kuluttajat tuntevat kasvavaa epäluottamusta yritysten vastuullisuusviestintää kohtaan, kirjoittaa insight strategi Nina Kupula. Viitattu 26.6.2024.
• SER-kierrätys 2012. Mitä on SER? Viitattu 27.6.2024.
• Sitra 2024. Digitaaliset tuotepassit. Viitattu 25.6.
• Zhu, Y., Eskola, A. & Rännäli, E. 2022. Kriittiset materiaalit teknologiateollisuudessa. Ramboll Finland Oy. Viitattu 27.6.2024.